Luxemburg on yksi Euroopan pienimmistä valtioista ja se osui sopivasti kesällä 2018 tekemämme road tripin varrelle. Vietimme maassa yhden yön ja ihastuimme kovasti näkemäämme. Olisi ollut mukavaa jäädä pidemmäksikin aikaa, sillä nähtävää olisi ollut todella paljon.
Ehdimme kuitenkin saada maasta ja sen samannimisestä pääkaupungista nopealla pintaraapaisulla jotain irti. Saimme mahtavia vinkkejä Luxemburgista kotoisin olevalta Luminoucity-blogin Kathrinelta.
Majoitus
Varasimme majoituksen vasta samana päivänä Booking.comin kautta ja valinta osui tasokkaaseen Légère Hotel Luxembourgiin. Hotelli sijaitsi noin 10 kilometrin päässä keskustasta ja oli sen verran sivusta kaikesta, että auto on melkein välttämätön siellä majoittuessa.
Huone oli erittäin siisti, tilava ja rauhallisen sijaintinsa ansiosta myös todella hiljainen. Aamupala oli yksi road tripin parhaista ja lautaselle sai koostettua tuoreista monipuolisista aineksista värikkään, herkullisen aterian.
Pihalta löytyi valtava ötökkähotelli, jota meidän oli pakko mennä ihastelemaan lähempää, sillä Ilkka on suuri ötököiden ystävä. Mehiläisten, kimalaisten, koppakuoriaisten ja sensellaisten väheneminen on jo johtanut muunmuassa Euroopassa lintujen määrän vähenemiseen. Ötökkähotelleilla pyritään tarjoamaan hyönteisille uusia asuinsijoja ostoskeskusten ja ohituskaistojen alta raivattujen tilalle.
Hommasimme oman pihan ötököille pikkuruisen hotellin jo vuosia sitten – puoliksi vitsinä – mutta näihin on alkanut törmätä reissuilla yhä enenevässä määrin. Asia on tärkeä ja jos ei muuta, niin ainakin komea ötökkähotelli valistuskyltteineen levittää tietoisuutta.
Ruokaa, välipalaa & juomaa
Illallisen nautimme ravintolassa nimeltä Osteria del Bivio, joka löytyi noin viiden minuutin ajomatkan päässä hotelliltamme. Osuimme paikalle juuri ennen illallisaikaa ja onnistuimme saamaan pöydän sekä maukkaat pizzat eteemme juuri ennen kuin paikalliset perheet valtasivat ravintolan.
Oberweis oli yksi Kathrinen suosittelemista paikoista, jonne suuntasimme aamupalan jälkeen maistelemaan paikallista Pâté Rieslingiä sekä Mille-feuillea. Tiskit notkuivat toinen toistaan upeampia kakkuja ja leivonnaisia, joten valinnanvaikeus oli melkoinen.
Lounasaikaan paikalla oli runsaasti lähiyritysten työntekijöitä hakemassa purtavaa. Moni paikallinen otti leivonnaisia mukaan ja meni nauttimaan niitä läheiseen puistoon. Me toimimme samoin, olihan ulkona mitä kaunein kesäkeli.
Scott’s Pub löytyi joen varrelta alhaalta kaupungista ja se on kuulemma myös paikallisten suosiossa. Ilkka löysi ravintolasta itselleen KVAK-olutta, joka nautitaan erikoisesta tuopista. Kwak-tuoppi on tarinan mukaan aluperin kehitetty postivaunujen kuljettajia ajatellen. Heillä ei ollut lupaa jättää kärryjä ja hevosia vartioimatta taukopaikoilla, joten kekseliäs kievarin isäntä Pauwel Kwak kehitti tuopin, jonka saattoi ripustaa vaunuihin. Näin sai hevosmieskin virvoketta! Tuopin muotoilu on sillä tavalla hauska, että tietyssä vaiheessa olut mukavasti pulpahtaa kun ilmakupla pääsee pallomaiseen pohjaosaan. Aina jännittää sanooko tuoppi *PULP* vai kenties *KWAK*. Ravintolassa oli hiljaista iltapäivällä, joten saimme nautiskella rauhassa juomamme ja vaihdoimme muutaman sanan ystävällisen baarimikon kanssa. Kävi muuten hauska sattuma, että ravintolassa oli suomalainen tarjoilija, joka oli juuri hiljattain aloittanut työnsä siellä.
Makeiden leivonnaisten ja suklaan ystävä viihtyy takuuvarmasti Luxemburgissa. Parhaat kakut löytyvät Kathrinen mukaan Chocolate Housesta, enkä epäile asiaa ollenkaan, se verran herkullisen näköinen liike oli kyseessä.
Kaupungin parhaat voileivät voi nauttia Table du Pain -ravintolassa. Meillä oli vielä aamupalan ja välipalan jäljilta mahat sen verran pinkeinä, että ostimme mukaan eväitä, jotka nautimme automatkalla Belgiaan.
Nähtävyydet
Luxemburgin kaupunki on jo nähtävyys itsessään. Upea vihreä keskusta ja korkeuserot tekivät meihin vaikutuksen. Massiiviset osittain puurajojen yläpuolella kulkevat sillat halkoivat maisemaa. Ota siis ainakin yksi päivä aikaa ja hyvät kengät jalkaan, sillä katseltavaa riittää: vanhoja sekä uusia rakennuksia sekaisin, kiehtovia yksityiskohtia, siltoja, linnoituksia sekä torneja.
Boulevard Franklin Delano Rooseveltia kävellessä katse kiinnittyy väkisin yli satavuotiaaseen Pont Aldophe -siltaan, joka on yksi kaupungin suosituimmista kuvauskohteista. Sen edustalta muuria vasten löytyy upeasti hoidettu puutarha. Sillan alla menee myös väylä kävelijöille.
Fort Thüngen -linnoitus löytyi puolivahingossa, kun etsimme paikkaa auringonlaskun ihailuun. Löytö osoittautui nappivalinnaksi, sillä linnoitukselta oli upeat näköalat. Linnoitukselta löytyy museo ja paljon mielenkiintoista nähtävää. Illan hämärtyessä linnoitus tarjosi mahtavat puitteet romantiikan nälkäisille paikallisille, jotka olivat myös saapuneet vilttien kera ihailemaan maisemia sekä auringonlaskua.
2 comments
Hyvö, mielenkiintoinen postaus. Kävimme kerran automatkallamme Luxemburgissa eikä siitä jäänyt mitään muuta mieleen kuin rajalla ollut Villeroy & Bochin outlet ja oliko sekin Saksan puolella? ? Hyvä, kun blogit on keksitty. Nyt tuolta voisi löytyä itseänikin kiinnostavia kohteita ja juttuja ?
Kiitos Asko kommentista! Seuraavalla kerralla kannattaa ehdottomasti edetä Outlettia pidemmälle, kun tuolle suunnalle eksytte 🙂