Kööpenhaminan keskustan kupeessa kukkii kirjava hippikylä, Christiania. Kysesssä on runsaan 30 hehtaarin kokoinen, kaupungin halkaisevan kanavan rannoilla sijainneen entisen armeijan linnoituksen alueelle perustettu järjestäytyneestä yhteiskunnasta irroittautunut kylä.
Kun armeija oli jättänyt alueen, se jäi aidattuna ja vain kevyesti vartioituna tyhjilleen rapistumaan. Alueella piti majaansa joitakin kodittomia, kunnes lopulta naapuruston väki päätti tempaista ja repiä aidat alas, ja ottaa alueen käyttöön leikkipaikaksi lapsilleen. Operaatiota oli ollut masinoimassa hipit ja anarkistit, ja siten luonnollisesti heistä alueen väestökin tuli koostumaan. Christiania julistautui vapaakaupungiksi vuonna 1971. Kaupungin ulkopuoliset lait eivät Christianiassa päteneet, vaan siellä sai rauhassa rakastaa – ja käyttää huumeita, pääasiassa kannabista.
Aivan pelkkää auvoa ei Christianian rajattomuuskaan taannut. 70-luvun lopulle saakka myös heroiinin käyttö oli tavallista, mutta yhden vuoden aikana tapahtuneiden kymmenen yliannostuskuoleman jälkeen ns. kovien huumeiden myynti on paikallisten päätöksellä kielletty ja myyjät häädetty. Kannabis kasvaa Christianiassa vähän kaikkialla, siinä kuin täällä kotona ruusupensaat.
Aikojen kuluessa on myös ollut joitakin mellakoita ja moottoripyöräkerhojen valtasuhteiden selvittelyjä. Ikävin seikka kuitenkin lienee joidenkin lasten kohtalo. Katsoin muutama vuosi sitten Yle Areenalta tulleen dokumentin Christianian lapset, joka valitettavasti ei ole enää katsottavissa. Monet lapset joutuivat käytännössä kasvamaan ilman huolehtivia vanhempia. Jotkut tulivat jopa seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Jos dokumentti taas joskus esitetään, suosittelen katsomaan – kaikesta huolimatta. Ikäviltä asioilta ei pidä sulkea silmiään ja antaa niiden unohtua. Muuten ne voivat tapahtua uudelleen.
Jossain vaiheessa meno oli siinä määrin railakasta, että Kööpenhaminan poliisi ei mennyt alueelle lainkaan. Joskus taas huumekauppaa on yritetty laittaa kuriin, mutta ainakin nyt sekä käyttö että myynti on täysin avointa. Ilmeisesti viime aikoina ei ole ollut merkittäviä ongelmia ja eletään rauhaisan rinnakkaiselon aikaa.
Christianian boheemi elämäntyyli on houkutellut hippien ja anarkistien lisäksi paikalle myös taiteilijoita. Katukuva onkin vaikkakin ränsistynyt ja nuhjuinen, myös valoisa ja värikäs. Talojen seinät on koristeltu upeilla maalauksilla ja kaikkialla on pieniä yksityiskohtia. Kaduilla esiintyy muusikoita ja tanssijoita. Kojuissa myydään vaatteita – ja Pusher Streetin kojuissa kannabista. Pientareilla ja parvekkeilla kasvaa hamppu.
Kävimme Christianiassa ensimmäistä kertaa ikinä. Dokumentin katsoneena ja muitakin erikoisia tarinoita kuulleena jonkin verran paikkaa kohtaan oli jonkin verran ennakkoluuloja ja sinne hieman jopa arvelutti mennä. Alue on kuitenkin kaunis ja kaikki ihmiset olivat ystävällisiä. Vain Pusher Streetin myyjät vaikuttivat jäykemmiltä, mutta toisaalta emme olleetkaan tulleet ostoksille.
Oletko jo lukenut muut juttumme Tanskasta?
- Kööpenhaminan suosituimmat nähtävyydet
- Koiranpennun hakumatkalla Tanskassa
- Olutvinkkejä ja 360-kuvia Tanskan Middelfartista
- Elämyksiä köysiseikkailupuistoissa Suomessa ja ulkomailla
- Tanska – Hääturistien ja meidän Ærø
0 comments