Jakautunut Kypros maabongarin näkökulmasta

23 vastausta artikkeliin “Jakautunut Kypros maabongarin näkökulmasta”
-

Kypros vaikuttaa todella mielenkiintoiselta! En selkeästi ole ollut kovin hyvin perillä saaren historiasta tai sen nykytilanteesta ja mun mielikuva siitä on ollut lähinnä rantalomakohde. Jos ja kun sinne joskus menen, niin haluan kyllä ehdottomasti vuokrata auton ja käydä tutkimassa näitä eri puolia.
-

Kiitos kommentista, Paula!
Rantalomakohteena sen mekin tiesimme ennestään. Koska rannat eivät niin kiinnosta, paikan päältä sitten selvisi paljon muutakin. 😀
Saarelta löytyy tosiaan nähtävää rantojen ulkopuoleltakin. Autonvuokrauksen kanssa kannattaa varmistua etukäteen, että on ok viedä auto rajan toiselle puolelle. En pitäisi aivan itsestäänselvyytenä. Sen verran kireä tuo tilanne tuntuu tosiaan olevan.
-
-

Tuosta passiongelmista olen kuullut keskustelupalstoilla ja myös Nikosian rajanylityksestä oli aiemmin ongelmia, mutta itse kun kävin maassa kymmenen vuotta sitten (!! ..tulin ja lähdin Kyproksen tasavallan puolelta Larnacasta) niin Turkkiin päin mentäessä passit katsottiin tarkasti mutta paluussa riitti kun näytti passin kantta. Nikosian kaupunki turkkilaisen osan vanhaa kaupunkia lukuunottamassa oli aika rähjäinen paikka. Kyproksen parasta antia minulle olivat Troodos vuorien alue ja sieltä ajo Pafaokseen.
-

Kiitos kommentista, Jani!
Me ei oikein osattu edes tulla ajatelleeksi etukäteen tilanteen olevan noin hankala. Loppujen lopuksi kaikki rajan ylitykset, ja lopulta myös maasta poistuminen, sujuivat ilman mitään ylimääräistä. Kuin emme koskaan oliskaan saapuneet maahan laitonta reittiä.
Nikosia oli tosiaan melko rähjäinen. Nuhjuiset rakennukset, paljon graffiteja (joista osa tosin upeita!) jne. Joukossa oli kyllä tuoreempaakin ja siistimpääkin lukaalia, mutta ei Nikosia kyllä mikään turistimagneetti edes yritä olla.
Meille taisi Kyproksen TOP-1 nähtävyys olla Varosha.
-
-

Mietin itsekin, että on harmillista, jos Varoshan kaupungin annetaan täysin rapistua. Toisaalta kohde on aavioituneena kiehtova nähtävyys ja kertoo maan jakautuneesta historiasta, mutta silti, tuollakin voisi olla monelle ihmiselle koti ja ranta-alue näyttää todella kauniilta.
Salamiksen rauniot kiinnostaa ehdottomasti. On huikeaa miettiä, miten jo tuolloin on rakennettu lattialämmityksiä ja miten kehittyneitä kylpylät ja vedenkulku ovatkaan olleet.
Muutoinkin saarella näyttää olevan paljon kiinnostavaa kierrettävä. Onneksi teillä reissu sujui kokonaisuudessaan hyvin rajaselvityksiä myöten.
-

Kiitos kommentista, Marika!
Ihan samaa ollaan pohdittu tuosta Varoshasta. Toisaalta suuri sääli, että niin hieno ranta on autiona ja raunioina. Toisaalta siitä syntyy koko paikan mystiikka ja kiehtovuus. Mahtaisiko edes olla kaupallisestikaan järkevää lopulta, jos se jyrättäisiin tasaiseksi ja rakennettaisiin uudelleen lomaparatiisiksi.
Nuo Salamiksen lattialämmitykset ja mosaiikkilattiat ja -koristeet olivat kyllä todella kiinnostavia! Nähtiinpä siellä kivillä kiipeilemässä muutamia liskojakin.
Meillä oli ohjelmassa myös käydä Kyproksen brittiläisalueella (TCC-alueen perässä), joten jouduimme jättämään kokonaan väliin saaren pohjoisosan nähtävyydet. Kyllä Kyprokselta muutamaksi päiväksi tekemistä löytyy, vaikka lopulta saari onkin aika pieni.
-

Varoshasta on monta YK:n päätöstä. Avaaminen oli laiton. Kaikki 15 turvallisuusneuvoston jäsenmaata olivat yksimielisiä. EU on myös tuominnut ja vaatinut edellisiin päätöksiin vedoten aluetta YK:n hallintaan ja UNFICYPille vapaan pääsyn alueelle. Varoshan entisten asukkaiden, kyproksenkreikkalaisten kiinteistöjen omistajien pitäisi päästä palaamaan takaisin. (joskus) Varoshaa ei ole lupa hajottaa tai myydä, toisen omaisuutta.
-
-

Tuolla Famagustassa olis kiva käydä. Meillä oli Kypros jo listalla koronan aikaan mut lennot peruuntu. Toisaalta ihan hyvä koska etelän ja pohjoisen raja oli tuolloin suljettu.
-

Kiitos kommentista, Cilla!
Nyt näköjään rajan yli pääsee tämmöiset huithapelitkin. Siis reissua suunnittelemaan! 😉
Famagusta oli parhaiten meidän mieleen koko saarelta, joten sinne kannattaa kyllä ehdottomasti suunnata. Toinen kiehtovin juttu taisi olla juuri tuo Green Line kaikkine piikkilanka-aitoineen ja vartiotorneineen. Ylipäätään koko kahtiajakautuneen saaren konsepti oli erikoinen.
-
-

Upeita kuvia. Etenkin artikkelin pääkuva – pieni on ihmisen suuren ja mahtavan historian keskellä!!
-

Kiitos, Mari!
Kuvia tulee aina otettua runsaasti, ja niissä onkin aina kova valikoiminen. Joskus sattuu kohdalle jopa ihan helmiä. 🙂
Tällaisissa ikiaikaisissa historiallisissa paikoissa on kyllä aina myös jännä tunnelma. Sitä huomaa kuvittelevansa millaista paikassa on ollut tuhansia vuosia aiemmin, kun paikka on vielä ollut arkikäytössä. Huikeita fiiliksiä! <3
-
-

Vaikka Nikosiassa käynnistämme onkin jo aikaa, niin tuo raja-alue keskellä kaupunkia oli kyllä hämmentävä asia.
Pohjoisessa Kyrenian pieni kaupunki oli ihan kiva – rajan yli kulki tuollon minibusseja, jotka lähtivät Nikosiasta ja sitten takaisin Kyreniasta kunhan auto sopivasti täyttyi.-

Kiitos kommentista, Pirkko!
Tuo kaupungin halkova raja oli tosiaan erikoinen. Kuljeskelimme muurin tuntumassa muutamia kilometrejä etsiessämme panimoita ja sieltä täältä löytyi kaikenlaisia tarkkailupisteitä ja tukikohtia. Kerrassaan erikoinen juttu.
Kyreniassa emme ehtineet itse käydä. Kävimme sen sijaan ruokakaupassa brittiläisellä alueella. Välillä jää mietityttämään, onkohan tämä alueiden keräily sittenkään aivan järkevää! 😀
-
-

Kiitos linkkauksesta! 🙂 Famagusta oli kyllä aivan omanlaisensa kokemus, eikä vastaavaa ole tullut (ja tuskin tulee) vastaan!
Vieläkö siellä oli ennen sisäänkäyntiä laukkutarkastukset?
-

Kiitos kommentista, Eveliina! Ja kiitos myös vinkistä! <3
Famagusta oli tosiaan mennen tullen vaivan arvoinen paikka! Todella kiehtova ja erikoinen!
Laukkuja ei tarkastettu, mutta opas taisi olla kaikkien vartijoiden ja virkailijoiden kaveri. Kuvata sai kaikkialla muualla, paitsi parin YK-joukkojen käytössä olevan rakennuksen lähettyvillä.
-
-

Tämä olikin hyödyllinen kattaus Kyproksen historiasta ja nykypäivästä. Näköjään en itsekään ole ollut kummoisesti perillä näistä, koska en seuraa uutisia enkä politiikkaa oman hyvinvointini vuoksi., eikä Kyproksesta ehkä nykyään paljon uutisoidakaan? Silti on välillä aina hyvä saada tietää asioista. Tuo lentokenttäselkkaus on sellainen kokemus, joka varmasti tuntuu huonolta eikä tosiaan etukäteen monelle tule tietoa sellaisen mahdollisuudesta.
-

Kiitos kommentista, Raija!
Ei näistä Kyproksen asioista kovin tiheään eikä syvällisesti täällä pohjolassa uutisoida. Ei ollut meillekään selvää, miten kireä tilanne siellä lopulta on. Tilanne on kuitenkin aivan rauhallinen ja vakaan oloinen, mutta kyllähän tuollainen YK:n vartioima raja keskellä kaupunkia luo oman erikoisen tunnelmansa.
Tuosta lentokentästä ja väärälle puolelle vahingossa saapumisesta tuskin tarvitsee olla kovin huolissaan. Arvelisin kaikkien lentojen Euroopasta saapuvan Kyproksen puolelle, ja siten maahan saapuminen tulee hoidettua ”oikein”.
Päästäkseen (tai joutuakseen) väärälle puolelle, pitää kyllä nähdä hieman lisävaivaa ja erityisesti tähdätä nimenomaan sinne. Turkista kyllä tosiaan pääsee, jos ehdoin tahdoin niin haluaa tehdä. 😀 Tällä kertaa uteliaisuus johdatti sitten meidätkin tuota reittiä.
-
-

Kiva, että kävitte Kyproksella ja näitte paljon! Siellä kyllä nähtävää riittää. Me kurvailimme saarella jokunen vuosi sitten autolla reilun viikon päivät ja näimme myös tosi paljon, mutta heinäkuussa oli kamalan kuumaa! Troodos-vuoret ja Pafos jäivät mieleen, samoin tuo Famagusta ja Salamiksen rauniot. Joitain samoja paikkoja myös siis kävimme kuin te. 🙂 Pohjois-Kyproksella Kyrenia oli myös kaunis kaupunki. Tuonne voisi mennä toistekin!
-

Kiitos kommentista Anu! Yksi lisäpäivä autoillen olisi ollut varmasti hieno täydennys matkaan. Täytyy kyllä sanoa, että maaliskuun sää oli meidän makuumme aivan täydellinen ja lämpötila huiteli 20 asteen tienoilla.
Hieman tuli sadettakin, mutta sehän ei meidän menoamme hidastanut. Retkipäivälle osui onneksi hieno sää!
-
-

Olipas mielenkiintoista lukea teidän kokemuksista. Olen monesti miettinyt, että Kypros olisi mielenkiintoinen kohde. Siellä on myös historiaakin sen verran, että varmasti riittää joksikin aikaa näkemistä ja tekemistä. Turkin ja Kreikan suhde on hyvin tiedossa kun molemmissa maissa on tullut matkailtua, mutta en ajatellut, että Kyproksella raja olisi noin kinkkinen.
-

Kiitos kommentista Paula!
Kypros taitaa olla kyllä sen puolesta todella monipuolinen, että loman voi rakentaa monella eri tavalla: rannalla viettäen, luonkohteissa autoillen tai historiallisiin kohteisiin syventyen. Lisukkeena vielä nuo eri alueet sekä rajavyöykkeet, joista EU-passilla selviää onneksi lopulta sujuvasti.
-
-

Ikävä kyllä tässä on väärää tietoa tai tulkintaa. Inhimillistä, kun netin ihmeellisessä maailmassa seikkailee. Kyproksen hallinnasta näkee edelleen monia versioita. Kypros on yksi Kreikan saarista, etelä kuuluu Kreikkaan ja pohjoinen Turkkiin jne… ja että etelä on itsenäinen ja pohjoinen kuuluu Turkkiin.
Koko saari on Kyproksen Tasavalta, mutta pohjoista miehittää Turkki. YK:n rauhanturvaoperaatio UNFICYP aloitti Kyproksella keväällä 1964, jo aiemmin yhteisöjen välillä puhjenneiden väkivaltaisuuksien takia. Kymmenen vuotta myöhemmin ensin Kreikan juntta ja sitten Turkki suorittivat omat operaationsa. Pohjois-Kypros julistautui itsenäiseksi 1983. Pohjois-Kyproksen Turkkilainen Tasavalta (TRNC) todettiin laittomaksi (YK 541/83) eli Pohjois-Kypros (TRNC) on de facto. Pohjoinen ei kuulu Turkkiin, Turkille, se on vain ainoa, joka tällä hetkellä on tunnustanut pohjoisen itsenäiseksi valtioksi. Pakistan ja Bangladesh peruivat tunnustamisen. Etelän hallitus on saaren ainoa tunnustettu hallitus.
Pohjoisessa on oma perustuslaki, hallitus ja vaaleilla valittu johtaja.Kypros, koko saari on ollut osa EU:ta 1.5.2004 alkaen. EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa lykätään saaren pohjoisosassa Kyproksen tasavallan 🇨🇾 hallintaan kuulumattomilla alueilla. Vihreä linja eli aselepolinja ei ole EU:n ulkoraja eikä valtioiden välinen raja.
Jos olet EU- tai Schengenkansalainen pääset Kyprokselle näyttämällä passin tai henkilökortin, myös Turkista pohjoispuolelle (esim. Ercan) saapuessasi. Turkissa passi. Vihreällä linjalla passi tai henkilökortti.
Raja on ollut auki vuodesta 2003 ja ylityspisteitä on avattu lisää sen jälkeen kun Kypros liittyi EU:hun. Miljoonat ihmiset ylittävät vihreän linjan vuosittain. EU:n liittymisasiakirjassa lukee mitä vihreästä linjasta on sovittu, mitkä ovat sallitut ylityspaikat jne. Kolmansien maiden kansalaisille on eri säännöt EU:n alueella ja vihreän linjan ylityksessä. Ercanille pääsee lentämään vain Turkin kautta, vaikka pohjoinen on pyytänyt lupaa suorille lennoille.
Koska netissä mainitaan maahantulokielto, sakot ja paljon muuta, niitä tapauskertomuksia voi etsiä ja kysellä yli 20 vuoden ajalta. Laillisuutta voi tarkastella EU-sääntöjen perusteella. Millä perusteella EU-kansalaisen maahantulo toiseen EU-maahan voidaan estää? Tässä tapauksessa Kyproksen Tasavallan sisällä pohjoisesta EU-alueelta vihreän linjan yli etelään EU-alueelle.
Varoshasta on monta YK:n päätöstä. Avaaminen oli laiton.
Kyproksenturkkilaisia ja -kreikkalaisia asuu saaren kummallakin puolella. Pyla oli ja on sekakylä, koska he eivät suostuneet jättämään kotejansa. Edellisten lisäksi saaren etnisiin ryhmiin kuuluu maroniitit ja armenialaiset.
Tässä muutama hakuvinkki: ”20 years of free movement and Green Line trade in Cyprus bring people and communities together”. Liittymisasiakirjat ja paljon muuta tietoa löytyy EU:n sivulta, jos jaksaa etsiä. Areenalla on kuunneltavissa ”Unohdettu Pohjois-Kypros”. Mielenkiintoinen on myös tämä. ON THE BORDER OF WAR AND PEACE. Olisi voitu tasapuolisuuden nimissä haastatella myös etelän ”vapaustaistelijaa” tai heidän jälkeläistä 1955 perustetusta liikkeestä A ja B. ”The Traitor’s Club” kirja voi myös avata aihetta kyproslaisten näkökulmasta.
Toivottavasti tämä selvitti asiaa.
-

Kiitos, kun avasit aihetta perusteellisesti vielä tännekin.
-









Vastaa