Cincinnati - bussiretki
Kolmantena päivänä oli ohjelmassa bussiretki runsaan tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan Cincinnatiin. Pysähdyimme Cincinnatissa kahdessa paikassa, ensin sour oluisiin erikoistuneen, upeaan kirkkorakennukseen perustetun Urban Artifactin ja paremmin omiin mieltymyksiini sopivan Humble Monk Brewingin luona.
Toisella pysähdyksellä bussi jätti meidät Rhinegeist -panimon edustalle, parin kilometrin päähän paikasta, jossa sijaitsee uuden uutukainen Brewdog Cincinnati -baari. Kolmen tunnin päästä oli määrä olla Brewdogilla ja siihen saakka oli vapaata aikaa kierrellä Cincinnatin panimoiden valtaamassa kaupunginosassa. Kerron näistä ja muista panimoista ja baareista vielä erillisessä postauksessa, mutta tässä keskitymme Brewdogiin. Illan hämärtyessä saavuimme siis Brewdog -baarille, joka oli tässä vaiheessa vielä lähinnä reikä seinässä. Sisäpuoli oli osittain valmis baari ja osittain vielä mehukkaasti kesken.
Baarin oli määrä aueta viikon päästä vierailustamme, ja sainkin avajaisillasta kuvia matkallamme paikallisoppaana toimineelta Carrielta.
Thank you for the photos, Carrie!
DogHouse - panimohotelli
Bussin tuotua meidät takaisin Columbukseen, kävin hakemassa valmiiksi pakatun reppuni ja lähdin parin ennalta selvitetyn kaverin kanssa jaetulla kyydillä DogHouseen viettämään yötä Brewdogin omassa hotellissa.
Hotelli ansaitsee aivan oman artikkelinsa 360-esittelyineen, joten palatkaamme takaisin bussiretkiin.
Indianapolis - bussiretki
Suoraan Brewdog-aamiaiselta säntäsimmekin odottamaan kyytiä takaisin Renaissance -hotellille. Tasan kello 9 oli bussin määrä lähteä päiväretkelle kohti Indianapolista naapuriosavaltioon, Indianaan. Olimme kuin olimmekin paikalla ajoissa, ja bussissa olisi ehtinyt vielä hieman torkkua. Matka nimittäin kesti kolmisen tuntia yhteen suuntaan, mutta aikaerouupumus oli kuitenkin vielä sen verran voimissaan, ettei uni tullut. Matkan aikana järjestettiin hassunhauska pubivisa, johon jätin osallistumatta epäsosiaalisuuttani ja aamukränkkyyttäni.
Perille päästyämme bussit jäivät pysäkkiin lähelle Brewdog Indianapolis -baaria, johon moni jäi nauttimaan lounasta. Saimme sieltä mukaame myös kartan, johon oli merkitty lähialueiden parhaita panimoita ja ravintoloita. Niistä muutamassa kävinkin, kunnes törmäsin pieneen ryhmään seurueestamme, ja matkustin heidän kanssaan taksilla vielä pariin vähän kauempana olevaan panimoon. Viimeistään tässä kohtaa alkoi ällikkä lyödä pään sisällä tyhjää, kun tajusin että sekä Columbuksessa, mutta erityisesti Cincinnatissa ja Indianapolisissa vaikuttaa olevan pienpanimoita ravintoloineen ja “swägämyymälöineen” aivan tuhkatiheässä.
Viimeinen päivä Columbuksessa
Seuraava aamu sarasti kaikessa rauhassa verhon välistä. Huoneet piti luovuttaa kello 11 mennessä, mutta ne sai jättää päiväksi erityiseen ryhmällemme varattuun tilaan. Bussit hotellilta lentokentälle lähtisivät kello 18 alkaen illalla ja siihen saakka oli aikaa käydä tyhjentämässä brewdog-lahjakortilta sinne mahdollisesti vielä jääneet krediitit, tai nautiskella ihan muuten vain viimeisimmistä Columbuksen herkuista.
Useimmat porukastamme taisivat siirtyä Brewdog Franklintonille, kuten itsekin. Kaikki vaikuttivat aika uupuneilta, mutta tyytyväisiltä matkaan. Viimeiset Pokemonit käytiin metsästämässä porukalla ja brewdog-kortin tyhjennyttyä, siirryimme vielä Hoof Heartedsiin nautiskelemaan hieman hapanolutta. Jos en olisi käynyt siellä natiivi-engelsmannien kanssa, en olisi ehkä koskaan hoksannut hauskaa sanaleikkiä, joka sen nimeen liittyy.
Brewdogin siivin takaisin Eurooppaan
Siirryimme illan pimennyttyä busseilla lentokentälle, jossa meitä odotti melkoisen topakka turvatarkastus. Pian sen jälkeen, kun porukkamme oli kokonaisuudessaan selvinnyt tarkastuksesta, pääsimmekin siirtymään lentokoneelle ja kotimatka saattoi alkaa.
Kenties viiden päivän tiukan aikataulun uuvuttamana en muista kärsineeni kummemmin turbulenssista, krapulasta tai edes miltei sylissäni tuoppeinensa ylitseni riekkuneen daamin mahdollisesti aiheuttaneista häiriöistä. Tarjolla olisi ollut jälleen olutta, mutta itse olin saanut tässä vaiheessa siitä jo tarpeekseni.
2 comments
Missä kaikissa panimoissa pääsit matkan aikana käymään?
Moi Mikko!
Laskin tuossa pikaisesti että kymmenkunta eri panimoa osui matkalle. Lisäksi tietysti hyvä määrä muita pubeja ja baareja. Brewdog oli kuitenkin ainoa, jossa kävin ihan ohjatulla esittelykierroksella panimon puolella. Muualla ihastelin pannuja vain tuopin takaa.
Tarkoituksenani on kirjoittaa näistä kaikista vielä oma artikkeli, kunhan saan purettua muistiinpanoni.