Matkalle lähtiessämme yritämme aina keksiä jotain uutta ja erikoista nähtävää tai koettavaa matkakohteesta. Käymme kyllä katsomassa kuuluisia nähtävyyksiäkin, mutta mahdollisuuksien mukaan yritämme löytää ja kiertää runsaasti tuntemattomampia erikoisuuksia. Toista Manhattanille kohdistuvaa reissuamme valmistellessamme kahlasimme kainaloitamme myöten Googlessa ja selasimme lukemattomia “TOP-XYZ MUST SEE THINGS” -artikkeleita. Vaikka iso osa näiden listojen kohteista onkin ihan hauskoja tai mielenkiintoisia, varsinaisia helmiä osuu silmiin lopulta yleensä vain muutamia. Asian ei tarvitse olla välttämättä mikään kovin ihmeellinen, mutta sen kyllä tunnistaa kun sen löytää.

Nyöri kiertää myös läheltä suosittuja nähtävyyksiä
Keinoja nyörin kiinnittämiseen on monia

Manhattanin kenties kiehtovin omituisuus kiertää muutaman metrin korkeudessa katuja pitkin ympäri koko Manhattanin vilkkaimpien alueiden. Kyseessä juutalaisyhteisön ylläpitämästä ohuesta nuorasta, Eruvista, joka rajaa ulkomaailman ulkopuolelle ja sisäänsä kodin eli yksityisalueen. Juutalainen uskonto kieltää työnteon sapattina ja Yom Kippurin aikana. Yom Kippuria vietetään vain yhden päivän ajan joka vuosi, mutta sapatti on joka lauantaina. Helpottaakseen modernin juutalaisen elämää, ovat nokkelat insinöörit kehittäneet mm. uuneja joissa on sapattiasetus, jolloin uunin voi jättää perjantaina päälle ja sulkea sunnuntaina, ja saa silti sapattina syödä lämmintä ruokaa.

Kuudennella avenuella
6th Avenulla
Eruv West Villagessa

Valitettavasti sapattina myös esimerkiksi oman lapsensa kantaminen kodin ulkopuolella on kiellettyä. Manhattan ei kuitenkaan lepää edes lepopäivänä. Eruv on näppärä tapa hieman laajentaa kotinsa rajoja. Se on ikäänkuin karja-aitaus, jonka sisäpuolella on ilmeisesti ollut sallittua ruokkia kotieläimet lepopäivänäkin. Kun melkein koko Manhattan aidataan kotipihaksi, ei raatamisen tarvitse lakata hankalien sääntöjen takia. Myönnettäköön, että ajatus on kerrassaan nerokas!

 

Eruv jäi kerrasta mieleen ja päätimme löytää ja nähdä sen omin silmin. Koko narun olemassaolo kuulosti sen verran omituiselta ja jopa huvittavalta. Etsimme valmiiksi majapaikkojemme läheltä lähimmät kadut, joista se kulkee ja päätimme lähteä sitä etsimään. Reissun alkupuoli kului nopeasti ohi muiden askareiden parissa, emmekä ehtineet emmekä tainneet edes muistaa koko asiaa asuessamme Manhattanin eteläpäässä. Sensijaan vaihdettuamme matkan puolivälissä majapaikkaa 29th Streetille, Eruv kulki aivan lähteltä, seuraavassa risteyksessä 6th Avenueta pitkin! Päätimme lähteä etsimään narun ja lähteä seuraamaan sitä tarkoituksenamme saada ainakin muutamia hyviä kuvia siitä. Painoin mieleeni sen kulkevan myös Washington Streetiä pitkin, joka taas risteää Perry Streetin kanssa, jonne taas matkamme oli määrä johtaa erään hieman toisenlaisen pyhiinvaelluskohteen vuoksi. Koukkasimme siis pätkän matkaa myös Washington Streetiä pitkin kuvaamassa Eruvin sielläkin.

Eruv ja linnut
Naru lähellä Spottet Pig -ravintolaa
Narun kiinnitys
West Village
Vihreää valoa
Toinenkin yleisölle avoin pilvenpiirtäjä Eruvin varrella

Kävimme lounaalla maanmainiossa bistrossa nimeltä The Spotted Pig, jolla oli vielä pari vuotta sitten Michelin-tähti, mutta joka jostain syystä jätettiin antamatta pian vuoden 2016 vierailumme jälkeen. Kävimme toteamassa, että mielestämme paikka ansaitsisi tähden edelleen, mutta ehkä Michelin-arvostelijoilla on ollut syynsä. Paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen, jos satutte käymään Manhattanilla.

Rapeat ranskalaiset

Lounaan jälkeen jäi vielä hieman tilaa kahville ja kaakaolle, ja aivan sattumalta nämä haaveet ääneen mainittuamme, seuraavassa risteyksessä oli pieni mutta kodikas leipomokahvila Sweet Corner Bakeshop. Tilattuamme kaakaon, kahvin ja sea salt chocolate chip cookien jaettavaksi, näimme kuinka aivan silmiemme edestä kahvilan ikkunan takaa, kolme juutalaismiestä kulkivat narukerä ja työkalut vyöllä roikkuen määrätietoisesti eteenpäin! Kyseessä oli korjauspartio, joka tarkastaa Eruvin joka torstai ennen sapattia, jotta se on varmasti ehjä. Kerran oli syntyä kaaos, kun naru oli katkennut lähellä YK-taloa, ja meneillään oli jotkut suuret neuvottelut ja korjaajia ei meinattu päästää alueelle. Jotenkin korjaus saatiin kuitenkin ajoissa hoidettua, mutta säpinää kerkisi kuulemma jo syntyä lehtikirjoittelua myöten.

Nam.. cookie

New Yorkissa asuu ja työskentelee paljon juutalaisia. Kyseessä on siis oikeasti tärkeä ja yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Naru on yhteensä 18 mailia, eli melkein 30 kilometriä pitkä ja sen ylläpitokuluihin menee vuosittain noin 100 000 dollaria. Kustannukset jaetaan Manhattanin ortodoksijuutalaissynagoogien kesken ja lisäksi kerätään lahjoituksia. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että joskus on hyvä pitää lepopäiväkin, vaikka sen sijoittelu kalenteriin saisi olla ihan jokaisen oma asia.

Eruvista on kirjoitettu useita artikkeleita ja sen eheyden voi myös tarkistaa omalta nettisivultaan. Laajennussuunnitelmat ovat myös käynnissä. Alla olevalta videolta näet, miten narun ylläpito sujuu.

 

Joko luit muut juttumme New Yorkista?