Yhdistetyn risteily- ja seikkailuloman lähetessä loppuaan oli aika alkaa suunnitella myös kotimatkaa. Olimmehan hankkineet ennen lähtöä ainoastaan lentoliput Venetsiaan ja suunnitelleet päättävämme risteilyn jälkeen minne menemme, ja myös mistä, koska ja miten palaamme kotiin.
Ljubljana, Budapest vai Zagreb?
Olimme sopineet tutun taksikuskimme kanssa noudon hotellilta Postojnan bussiterminaaliin, josta siirtyisimme bussin kyydissä Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan. Ljubljanassa voisimme nuuskia hieman tuulia ja päättää jäämmekö sinne yöksi tai pariksi, vai jatkammeko saman tien junalla matkaa.
Vielä tehdessämme lähtöä Postojnasta pallottelimme kahden vaihtoehdon välillä; jatkaisimmeko Ljubljanasta junalla Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin vai palaammeko takaisin Kroatiaan ja vietämme reissun viimeiset päivät Zagrebissa.
Suunnan ratkaisi lopulta puolestamme Finnair. Lennot Budapestistä Helsinkiin maksoivat noin 500 € per seikkailija, mutta Zagrebista pääsimme molemmat kotiin huomattavasti tätä edullisemmilla lentolipuilla.
Ljubljanan yhdistetty juna-bussiterminaali ei myöskään saanut reissunnälkää syttymään. Pikemminkin meitä alkoi molempia jo hieman painaa väsymys ja tieto loman lopun vääjäämättömästä lähestymisestä.
Kohteena Zagreb
Kävimme siis ostamassa liput seuraavaan junaan kohti Zagrebia, haukkasimme hieman lounasta ja astuimme junan kyytiin.
Junamatka Ljubljanasta Zagrebiin kesti pari tuntia. Matka ei kuitenkaan tuntunut niin pitkältä, sillä ikkunoiden takana vaihtuivat upeat maisemat. Raiteet kulkivat koko matkan kauniin Sava-joen tuntumassa. Juna poikkesi pienissä kylissä hetkeksi ja sitten matka taas jatkui joen ja vuorien välissä. Välillä taas pysähdyttiin arkkitehtuurillisten ihmeiden äärelle.
Euroopan korkein savupiippu
Näin kävi täysin yllättäen Trbovljen asemalla, kun Ilkka huomasi tovin asemarakennuksia katseltuaan radan toisella puolella kohoavan Trbovljen voimalaitoksen 360 metrisen savupiipun kohoavan kohti taivaita. Juna oli jo hitaasti matkalla sitä kohti ja junarata kulkikin aivan piipun vierestä.
Se näytti ensin valtavalta, mutta sitä ei nähnyt kokonaan joten sitä piti yrittää kurkistella painamalla pää niin alas kuin mahdollista. Ei piipun huippua voinut nähdä vieläkään, vaan pää piti painaa aivan ikkunaan kiinni, jotta sen pystyi näkemään kokonaan! Tämä vaikuttavan kokoinen savupiippu on koko Euroopan korkein, ja se sijaitsee aivan odottamattomassa paikassa!
Passien tarkastus rajalla
Slovenian ja Kroatian raja sijaitsee melko lähellä Zagrebia, joten matkalla ehti kaikessa rauhassa hieman perehtyä majoituksiin. Raja-asemalla juna pysähtyi ja passit tarkastettiin kaikilta, ensin Slovenian tulliviranomaisten toimesta ja sitten Kroatian. Virkailijoita tuli vaunuun useampia ja tarkastukset hoituivat järjestelmällisesti ja nopeasti.
Tätä kirjoittaessani vuonna 2022 EU-maista viisi (Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros sekä Romania) ei kuulu Schengen-alueeseen. Lisäksi Schengen-alueeseen kuuluu neljä maata (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi), jotka eivät kuulu Euroopan Unioniin.
Ilmeisesti kaikilla oli paperit kunnossa, koska noin 10–15 minuutin kuluttua juna nytkähti liikkeelle, ja pian saavuimmekin jo Zagrebiin. Kampeuduttuamme laukkuinemme ulos junasta etsimme itsemme nopeasti ulos asemarakennuksesta ja sen jälkeen Ilkalla olikin jo homma hallussa seuraavien steppien osalta.
Kohti majoituspaikkaa
Uber-kyyti hotellille oli tilattu hetkessä ja reissuväsymystä poteva Katrikin oli mukisematta tyytyväinen valittuun majoitukseen. DoubleTree by Hilton on aiemminkin osoittautunut kelpo valinnaksi silloin, kun laatusana “menettelee” ei joko riitä tai sen kanssa ei jaksa painia.
Meillä oli vielä pari päivää lomaa aikaa ja halusimme saada sekä hieman toipua parista edellisestä viikosta ja tietenkin myös jaksaa nähdä vähän Zagrebia.
Hilton & Amex
Muutaman ikävän maksukorttiongelman osuttua reissuillemme, päätimme ottaa käyttöömme varakortteja. Vaikka Visa credit/debit -kortilla pärjääkin melko hyvin missä hyvänsä, niin valitettavasti toisinkin on käynyt. Hankimme ensin molemmille ilmaiset N26-kortit (MasterCard debit-kortti) ja hieman myöhemmin American Express Platinum -kortit.
Ei Amexista tässä yhteydessä sen enempää, mutta Platinumin kylkiäisenä saa myös muun muassa Hilton Honors -klubin Elite Gold -statuksen, ja sen myötä ilmaisen aamupalan ja varaustilanteen salliessa huoneluokan korotuksen.
Tästä syystä usein tulee reissuilla tarkistettua myös paikallisten Hiltonien, Radissonien ym. hotelliketjujen hintataso, koska koskaan ei voi tietää, jos saa pienellä lisäsijoituksella asumisen fasiliteetit korotettua useita pykäliä korkeammalle. Niin kävi myös Zagrebissa. Yö Zagrebin DoubleTree Hiltonissa maksoi noin 130 €. Suosittelen lämpimästi tsekkaamaan, jos olet menossa Zagrebiin!
Hiltonin kultajäseninä saimme aloittaa aamut viiden tähden aamupalalla ja illalla käydä hotellin kylpytakeissa ja aamutossuissa uima-altaalla ja kuntosalilla. Lisäksi saimme respasta tervetuliaisiksi isot suklaakeksit, ja sitten vielä toisetkin evääksi. Ilmeisesti olimme reissussa rähjääntyneinäkin sen verran piristävää seuraa. Koskaan ei ole ollut haitaksi olla iloinen ja kohtelias henkilökunnalle!
Miten härpäkematkailija valitsee ruokapaikkansa?
Päivä oli ollut pitkä ja pääasiassa pelkkää bussissa ja junassa istumista. Kun lopulta pääsimme Zagrebiin ja saimme raahattua laukkumme hotellin huoneeseen, molemmilta taisi päästä pitkä huokaus. Oli ollut täysin oikea valinta panostaa hieman parempaan majapaikkaan reissun parin viimeisen päivän ajaksi.
Totesimme melkein yhteen ääneen, että juuri tänään ei huvita käydä tekemässä enää muuta, kuin käydä syömässä. Katri oli puhunut koko päivän sushista ja sushipaikkoja yritettiin bongailla Uberin ikkunasta matkan varrelta. Ilkka oli nähnyt aivan hotellin nurkan takana myös kiinnostavan burgeribaarin. Näitä vaihtoehtoja lähdettiin nyt perkaamaan kahden kotikutoisen, mutta etevän verkkoetsivän toimesta.
Sushipaikat osoittautuivat saaneen pääsääntöisesti huonoja Google-arvosteluja. Kaupungista löytyi kehuttujakin sushiravintoloita, mutta ne olivat kaikki kaukana kävelymatkan ulkopuolella. Sen sijaan hotellin nurkan takana sijaitseva Submarine osoittautui aivan vastikään perustetuksi ketjuravintolan toimipisteeksi. Sillä ei ollut vielä montaakaan arvostelua, mutta ne olivat kaikki mairittelevia. Samoin oli koko Submarine-ketjun kanssa – Arvostelut olivat houkuttelevia.
Ruokalista löytyi netistä ja kun siltä löytyi neljä erilaista vegaanista burgeria sekä valikoima kroatialaisia käsityöoluita, valinta oli selvä. Loppujen lopuksi valinta oli niin oivallinen, että tavoistamme täysin poiketen kävimme kyseisessä Submarinessa yhteensä kolme kertaa. Viimeisen kerran vielä juuri ennen siirtymistä lentokentälle ilmaisten lounge-tarjoiluiden ääreen!
Zagrebin nähtävyydet
Yksi tunnetuimpia, tai ainakin merkityksellisimpiä kroatialaisia henkilöitä lienee fyysikko ja keksijä Nikola Tesla. Noh, etnisesti hän oli kyllä serbialainen, mutta synnyinpaikka Smiljan sijaitsee nykyisen Kroatian alueella, noin 150 km päässä Zagrebista.
Nikola Tesla herättää Ilkassa suuria lämpimiä tunteita ja matkoilla pyritään aina käydä kunnioittamassa Teslaa, mikäli tilaisuus osuu kohdalle. Olemme muun muassa käyneet ihailemassa Griffith Observatoriossa teslakäämiä ja etsineet Manhattanilla kyltin Teslan kotitalon seinässä.
Tässä vielä muistilista tuleville New Yorkin reissuille. Ottakaa muutkin Tesla-fanit lista talteen!
Oli siis itsestään selvää, että Zagrebista löytyi Nikola Teslan teknillinen museo, ja että Ilkan päiväohjelmaan liittyi vierailu siellä. Museossa oli monipuolisesti esitelty tekniikan historiaa ja se oli varsin kiinnostava. Museon perältä löytyy kokonainen Nikola Tesla -osio, jossa on useita Teslan keksintöjä joiden toimintaa esitellään päivittäin. Kannattaa ajoittaa vierailu siten, että pääsee näkemään esityksen! Me saimme valitettavasti nähdä laitteet vain sammuksissa.
Mirogoj
Päivän päätteeksi otimme kyydin hieman kaupungin vilinän ulkopuolelle, laajan Mirogojn hautausmaan porteille. Taksikuskia ehkä hieman ihmetytti jättää turistit sinne, mutta porttien takana aukesi valtavan upea ja tunnelmallinen hautausmaa.
Osa muureista oli remontissa ja reittiä muurin läpi sisään joutui hieman etsimään. Hautausmaa oli kuin täydellinen vastakohta matkan alkupisteelle, Venetsialle, vaikka molemmissa riitti silmille kauneutta äärettömyyksiin saakka.
Päiväretki Unkarin puolelle
Reissun viimeinen reittivalinta oli tuonut meidät takaisin Kroatiaan, maahan jossa olimme samalla matkalla jo käyneet. Tämä oli hieman jäänyt kaihertamaan Katrin mieltä, koska Katrin ainoa aiempi vierailu Unkarissa oli ehkä ollut hieman – noh, “hätäinen”.
Nyt olisi ollut mahdollisuus käydä korjaamassa tämä maabongaus ja vierailla Unkarissa uudellen. Finnairin hinnat kuitenkin toivat meidät Budapestin sijasta Zagrebiin.
Päätimme kuitenkin selvittää asiaa tarkemmin, onhan Unkari kuitenkin Kroatian naapurimaa eikä rajallekaan ole Zagrebista kuin runsaat 100 km. Miltei hotelliamme vastapäätä sijaitsi Hertzin autovuokraamo, josta vuokrasimme itsellemme kyydin päiväksi.
Luovuimme ajatuksesta käydä Budapestissä saakka, koska sinne olisi ollut matkaa Zagrebista noin 350 km yhteen suuntaan. Sen sijaan suuntasimme kohti Balatonjärveä, jonne oli vain noin puolet siitä. Tiet olivat hyvässä kunnossa ja matka sujui joutuisasti. Unkarin puolelle saavuttuamme reitti vei meidät hieman pienemmille teille ja pikkukylien läpi, mutta tämähän oikeastaan sopi meille paremmin kuin hyvin.
Pikku-Balaton ja Keszthely
Pysähdyimme matkalla jaloittelemaan Kis-Balatonilla eli Pikku-Balatonilla Kányavári-saarella. Alueella viihtyi runsaasti erilaisia vesilintuja ja muita eläimiä. Reitit olivat selkeät ja hyväkuntoiset. Puistossa olisi ollut kiva pysähtyä piknikille, jos vain olisi ollut eväät mukana.
Jatkoimme kuitenkin puistosta vielä vähän matkaa eteenpäin aina Balatonin rantaan saakka. Pysähdyimme Keszthelyn kaupunkiin ja etsimme mahdollisimman autenttisen annoksen perinteikästä unkarilaista pörkölttiä.
Paikan valikointi osoittautui hankalaksi, koska ruokalistat olivat järjestäen tarjolla ainoastaan unkariksi, jos ollenkaan. Siinä missä Ilkka etsii lautaselleen mahdollisimman omituiset paikalliset otukset ja mausteet, Katri syö kasvisruokaa ja pakon edessä kalaa.
Lopulta nälän jo ajaessa meitä epätoivoon paikaksi valikoitui Park Restaurant Vendéglő. Paikka vaikutti erikoistuneen nimenomaan unkarilaisiin ruokiin, joten ainakin toinen meistä luultavimmin löytäisi listalta itselleen herkkuja.
Pörkölttiä Ilkalle
Marhapörköltti tarjoiltiin asiaan kuuluvasti nokedlin kera ja se maistui herkulliselta. Lisäbonuksena juomaksi löytyi aitoa unkarilaista käsityöolutta! Katrillekin löytyi listalta kalaa, mutta annos ei tainnut jättää pysyviä muistijälkiä.
Kävimme vielä aterian jälkeen ruokakaupassa ja Balatonin rannassa hieman jaloittelemassa ennen paluutamme Zagrebiin. Päivästä tuli vuokrakustannuksineen aika autoilupainotteinen ja kalliskin, mutta nyt Katrikin voi hyvällä omallatunnolla laskea Unkarin mukaan käytyjen maiden listalleen.
Kahden viikon teholomailun rentoutumisosuus
Kuten mainittua, oli enemmän kuin oivallinen idea majoittua Zagrebin Hiltonissa. Viimeisenä iltana kävimme hotellin spa-osastolla viileässä saunassa ja lämpimässä porealtaassa oikein ajan kanssa rentoutumassa ja käymässä läpi lopuillaan olevan reissun vaiheita. Tilasimme myös altaalle oluet ja kuohuviinit ja ihastelimme uima-altaassa kelluen auringonlaskua Zagrebin ylle.
On pakko todeta, että viimeiset pari viikkoa olivat olleet melkoisen vauhdikkaat. Vaikka risteilyllä aina palvelu pelaakin, eikä varsinaisesti tarvitse mistään huolehtia, ovat risteilypäivät aina pitkiä ja rankkojakin. Ainakin meille ovat, kun emme malta olla kiirehtimättä ensimmäisten joukossa maihin ja viimeisten joukossa takaisin laivalle.
Viimeinen aamu alkoi tutuksi käyneellä tavalla aamupalan merkeissä hotellin ensiluokkaisessa ravintolassa. Kävimme tiedustelemassa mahdollisuutta myöhäisempään huoneenluovutukseen, joka myös kuuluu Hiltonin kultajäsenten etuihin, mutta valitettavasti hotelli oli aivan täynnä.
Meille kuitenkin ehdotettiin, että voimme mennä spa-osastolle viettämään loppuajan ennen lähtöä lentokentälle. Tämä sopi toki meille paremmin kuin hyvin. Enpä muista milloin viimeksi olisin ollut yhtä rentoutunut ja virkeä saapuessani lentokentälle. Yleensä lennolle lähtöä edeltää hieman hätiköiden viimeistelty työpäivä tai huonosti nukuttu ja kesken unien katkaistu yö. Loma teki sittenkin tehtävänsä ja töihinpaluu onnistui akut latautuneena hyvillä mielin.
Katso 360-videomme Kroatiasta
Välimeren reissumme muut jutut löydät tästä
Zagreb – Hemmottelua Hiltonissa ja päiväretki Unkariin
Kroatian pääkaupungilla Zagrebilla on pitkä historia ja sen mukaisesti nähtävää riittää. Kävimme teknillisessä museossa ja tietenkin hautausmaalla!
Maailman kaunein Venetsia
Hitaasti mereen vajoava historiallinen Venetsia on monen suosikkikohde ja kaupungissa vierailee miljoonia turisteja vuosittain.
Postojnan upea tippukiviluola
Pienen slovenialaisen Postojnan kaupungin ehdoton nähtävyys on upea yli 25 kilometriä pitkä tippukiviluolasto.
Dubrovnik – Game of Thrones -maisemissa
Keskiaikainen Dubrovnikin kaupunki oli kaunis, mutta ruuhkainen. Siirryimme ihailemaan kaupunkia köysiratavaunulla yläilmoihin Sdr-vuodelle.
Korfu – Unesco-kaupunki ja käsityöläisoluita
Helteinen Korfu linnoituksineen tarjosi Unesco-kohteita keräävälle runsaasti nähtävää. Löysimme paikallisia käsityöläisoluita tarjoavan ravintolan.
Bari – Joulupukin haudalla ja Banksyn jäljillä
Italialainen Barin kaupunki oli meille uusi tuttavuus, josta löysimme niin Joulupukin haudan kuin Banksyn näyttelynkin.
Kotor, Montenegro – Vuoristomaisemia ja kissoja
Upealle Kotorinlahdelle saapuminen oli jo elämys itsessään, jonka kruunasi hurmaava keskiaikainen Kotorin kaupunki Montenegrossa.
Ancona – Historiaa ja käsityöläisoluita
Ancona Italiassa yllätti positiivisesti niin kauniilla, historiallisella kaupungillaan kuin käsityöläisoluillaan.
21 comments
Melko paljon reissulla ne olette ehtineet. Hyvin kuva sitte myös tuota reissu väsymystä, joka välillä iskee kun on jo nähnyt vaikka mitä.
Kiitos kommentista, Sari!
Kyllä kahteen viikkoon ehtii tehdä kaikenlaista. Eikä lomalle toki lähdetä lepäämään! 🤣
Aivan. Tuo on totta! Kotona voi sit vetää lonkkaa🤣🤣🤣
Ohhoh, olette ehtineet nähdä ja tehdä vaikka mitä! Olen muuten huomannut saman, että Budapestin ja Suomen väliset lennot on melko kalliita… en tiedä, missä haavemaailmassa olen elänyt, kun luulin niiden olevan huomattavasti halvempia 😀
Kiitos kommentista, Eveliina!
Ehdittiin tosiaan monen näköistä ihmettä taas ällistellä. Noita hintoja kannattaa kyllä seurailla, jos Budapest kiinnostaa. Tai mihin hyvänsä onkaan menossa. Ne kuitenkin vaihtelevat reippaastikin.
Esimerkiksi juuri tällä hetkellä on Finnairilla meno-paluu Zagrebiin halvimmillaan 181 € ja Budapestiin 174 €. Se on tietysti myös ihan oma juttunsa, että sopivatko ne halvimmat lennot omiin aikatauluihin.
Zagreb on kiva kohde nähdä. Olemme poikenneet siellä automatkoillamme kaksi kertaa ja kummallakin kerralla on ollut tosi kiva kiertelypäivä. Viimeksi päivä oli vähän sateinen, mutta museoita riitti useitakin, ja niitä kiersimme. Ja tuon Mirogojn kävimme katsastamassa kummallakin kerralla, se on monipuolisuudessaan mielenkiintoinen. Samalla hautausmaalla eri uskontojen ihmisiä. Aila
Oho, yllättävän kalliit lentoliput Budapestistä Helsinkiin. Ollaan molemmilla kerroilla löydetty Finnairilta varsin edulliset liput. Zagreb sen sijaan meiltä vielä käymättä, mutta kiinnostavalta kaupungilta vaikuttaa. Ljubljanakin on muuten kiva kaupunki tavallaan, mutta nopeasti nähty. Ja Balaton-järvi olisi muuten myös mukavaa päästä näkemään, useampi paikallinen on aluetta kehunut.
Kiitos kommentista, Mikko!
Nuo lentojen hinnat saattavat muuttua melkein päivittäin ja niitä kannattaa seurailla. Meilläkin oli tuo Budapest miltei ostohetkeen saakka vaihtoehtona, kun ei hinnoissa aikaisemmin katsottuna ollut niin suurta eroa. Joskus kannattaa vain ostaa liput ajoissa, jos sattuu näkemään tarjolla sopivaan hintaan.
Me halusimme pitää vaihtoehdot loppuun saakka avoimina ja näin sitten kävi. Eipä siitä kyllä mitään harmia aiheutunut. Oli kiva käydä Zagrebissa ja pääsimmehän Unkariinkin tosiaan sitten autolla. Balatonin ympäristössä olisi ollut kiva ajella pitempäänkin. Se vaikutti kyllä kauniilta alueelta.
Kiitos kommentista, Aila!
Kiva kuulla, että olette tykänneet Zagrebista ja käyneet siellä useamminkin! Mirogojssa kiersimme itse aika lyhyen lenkin, mutta aluehan on tosiaan aivan valtava! Varmaan menisimme sinne uudelleen vähän paremman ajan kanssa, jos lähdemme uudelleen Zagrebiin!
Zagrebin vanha kaupunki ja erityisesti tuo hautausmaa ovat viihtyisiä ja upeita alueita. Sava-joki on jäänyt myös siltä reissulta mieleen kun ajoin Ljubljanasta kohti Zagrebia autolla ja luonto kutsui pysähtymään sopivasti Sava-joen varteen. Kävelin joen penkalle ja kun siinä lorottelin rakkoa tyhjäksi huomasin vieressä pääkallon kuvan ja “Mines!” tekstin. Jugoslavian hajoamissodan merkit olivat vielä paikoillaan eikä miinoja kaiketi oltu ehditty parikymmenen vuoden aikana kunnolla raivaamaan. Poistuin samoja jälkiä pitkin varoivaisesti autolle.
Kiitos kommentista, Jani!
Aika hurja kohtaaminen! Onneksi oli siinä kohtaa jo rakko tyhjänä valmiiksi. Noita sodan jälkeisiä miinakenttiä taitaa olla vähän siellä sun täällä maailmalla. Niitä taitaa olla aika hankalaa ja hidasta raivata.
Sava-joen ympäristö oli kyllä todella kaunista!
Oli hautausmaan muuri jo vuosi sitten rempan alla. Mielettömän iso ja hieno hautausmaa!
Kiitos kommentista, Mari!
Tuo remontti vaikutti aika isolta urakalta. Muurit ovat valtavan korkeat ja tilkittävää varmasti riittää! Muureja pitkin siellä täällä kiipeilevistä köynnöksistä päätellen sitä ei ole aivan kovin tiuhaan korjailtu…
Olipa teillä ihanan rentouttava loman päätös! Reissut on rankkoja jos ne kestää useamman viikon, ainakin meillä alkaa loppupuolella lopahtamaan kiinnostus eikä enää jaksa hirveästi enää innostua (samalla innolla kuin alkumatkasta). Just monesti jos ollaan oltu teltalla monta viikkoa reissussa, niin ollaan vimpaks yöks sitten otettu hotelli / sisämajoitus “kruunaamaan” loman. Ollaan vaan nukuttu niin paljon paremmin teltassa, joten nuo sisällä nukkumiset ovat olleet aika huonoja nukuttuja öitä 😀 Mutta joo, ihanaa että Katri pääsi Unkarissa käymään, tunnistan tuon fiiliksen, kun joku paikka olis niin lähellä ja kuitenkin tekisi mieli käydä siellä, ettei jää sitten harmittamaan kotiinpalatessa.
Kiitos kommentista, Elina!
Kyllä oma sänky on aina paras. Reissaaminen on ihan fantastista puuhaa, mutta tosiaan parin viikon jälkeen se alkaa väkisinkin käydä voimille. Varsinkin jos ei oikein malta pysyä paikoillaan, niin kuin meillä tuppaa käymään.
Joskus on loman lopuksi kiva ottaa vähän parempaa majapaikkaa ennen kotiinpaluuta, ja näköjään sillä sai ainakin tällä kertaa säästettyä vähän ylimäärästä energiaa, jonka saattoi sitten kuluttaa vielä viimeisiin seikkailuihin! 🙂
Ei ole ihme, että päätimme Hiltonin puolesta. Upee mesta!
Niin rentoutuminen oli varmaan paikallaan parin tehomatkustetun viikon jälkeen 😀.
Burgereita meidän perheessä ei syö kukaan (leivän takia), mutta Teslan teknilliseen museoon olisi tosi kiva päästä. Meidän perheen yhteinen mielenkiinnon kohde.
Kiitos kommentista, Nadine!
Todellakin reippaan matkustelun jälkeen on hyvä vähän rentoutuakin! 🤣
Tesla on kyllä hieno mielenkiinnon kohde, varsinkin jos se koskettaa koko perhettä! Mielenkiintoisia Tesla-kohteita löytyy hieman yllättäenkin vähän sieltä sun täältä. Kannattaa Googletella etukäteen ennen matkaa!
Tämä on kyllä ollut upea reissu! Tuli mieleen tuosta junalla matkustamisesta, että kerran vein opiskelijoita työssäoppimaan Ranskaan ja matkustimme junalla maan halki. Siinä kyllä näki upeasti maisemia vaikkei sitä aina tule edes ajatelleeksi. Ja kun saisi aina aloittaa kotimatkan suoraan spa -osastolta ilman mitään kiirettä… sehän olisi ihan unelmamatka.
Kiitos kommentista, Paula!
Tuo on ihan totta, että junasta näkee maisemia todella kätevästi! Lisäksi sieltä ehtii jopa niitä ihastella, kun ei ole ratin takana. Pitää varmaan jatkossa matkustella junalla enemmänkin.
Olette nähneet kyllä tehokkaasti Zagrebia! Näytti ihanalle tuo spa-osasto ja aika kiva ja rentouttava tapa päättää hyvin onnistunut loma. 😉
Kiitos kommentista, Sanna!
Loman tuli tosiaan vietyä sopivan laadukkaasti loppuun. Zagreb oli kyllä oikein hyvä sijainti lepäilyn, lomailun ja pienen seikkailun yhdistelyyn.