Sardinia on Italian toiseksi suurin saari ja se sijaitsee Välimerellä. Saaren maisemat ovat monipuolisia, ja niitä hallitsevat karut vuoret, upeat hiekkarannat ja kirkas sininen meri.
Cagliari on Sardinian pääkaupunki ja siellä asuu runsaat 150 000 asukasta. Sardinian saarella asuu kaiken kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa ihmistä. Maantieteellisesti Sardinia sijaitsee lähempänä Afrikkaa kuin Italian manneraluetta.
Reittimme Maltalta Milanoon
Sardinia oli juhannusmatkamme kolmas kohde. Meillä oli kymmenen päivää aikaa ehtiä Milanoon, josta olimme varanneet paluulennon Suomeen. Matkan varrella vierailemme neljässä eri maassa ja neljällä eri saarella.
Reittimme varrella olivat Malta, Valletta – Italia, Sisilia, Catania ja Palermo – Sardinia, Alghero ja Santa Teresa Gallura – Ranska, Korsika, Bonifacio – Italia, Pisa – San Marino – Italia, Milano.
Saapuminen Sardiniaan
Cagliarin kaupunkia ehdimme näkemään vain lentokoneesta, sillä nappasimme lentokentältä Aviksen toimipisteestä allemme Seat Atecan ja lähdimme ajamaan kohti Luoteis-Sardiniaa.
Tämä oli yksi kunnianhimoisimmista matkapäivistämme, sillä olimme aamulla heränneet aikaisin Cataniasta ja tavoitteenamme oli ollut mennä sekä Sisilian, että melkein koko Sardinian halki yhden päivän aikana.
Autoillen Italiassa
Saimme auton allemme nopeasti ja lähdimme tutustumaan italialaiseen liikennekulttuuriin, josta meillä ei ollut kovin positiivista ennakkokäsitystä. Auto on kuitenkin Sardiniassa melkeinpä pakollinen, jos haluaa matkaohjelmasta yhtään omannäköisen.
Iltaa vasten liikennettä oli onneksi vain vähän ja tämän kokemuksen perusteella uskallamme väittää, että Sardinian liikennekulttuuri on hieman leppoisampaa kuin Manner-Italiassa. Ehkäpä autoja on myös vähemmän saarella.
Bussilla tai junalla matkanteko olisi vienyt meiltä tuplasti enemmän aikaa. Autolla saimme pidettyä aikataulun napakkana ja toivomamme kohteet ohjelmassa.
Algheroon yön pimeydessä
Vajaan kolmen tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Algheron kaupunkiin ja Hotel Alguerin pihaan. Hotellin omistaja oli jättänyt meille tarkat ohjeet avaimen sijainnista ja viestin, että saisimme jättää auton etuoven eteen. Olipa helpottavaa, ettei tarvinnut lähteä etsimään pysäköintipaikkaa enää yöllä.
Pääsimme hyvien ohjeiden ansiosta nopeasti huoneeseemme ja kävimme nukkumaan puolen yön maissa. Herätys meillä oli jo heti aamuvarhain, joten tässä hotellissa emme ehtineet viihtyä edes kahdeksaa tuntia.
Kävimme aamupalalla, joka oli yllättävän monipuolinen italialaiseksi. Tarjolla oli jopa sämpylöitä juustolla sekä jogurttia. Ihaninta olivat kuitenkin omistajaherrat, joita arvelimme veljeksiksi.
He olivat todella ystävällisiä ja avuliaita. Saimme myös jättää laukkumme päiväseikkailun ajaksi hotellille. Auton siirsimme parkkiin ihan lähelle hotellia odottamaan.
Algheron kaupunki
Tässä kauniissa rannikkokaupungissa asuu noin 40 tuhatta asukasta. Kaupunki on entinen linnoitettu satama ja sen vanhakaupunki onkin nykyään suosittu turistikohde.
Satamasta löytyi ClubSwan-kisan tyylikkäitä purjeveneitä, mutta meillä oli tähtäimessä vain yksi kohde, ja se oli läheinen luola, jonne etsimme veneretken. Olimme jälleen onnekkaita säiden kanssa, sillä luoliin ei ollut päässyt veneellä rantautumaan kovan tuulen vuoksi kolmena edellisenä päivänä.
Neptune’s Grotto
Ostettuamme veneretkelle liput, kävimme vielä pikaisesti kahvilla ja menimme hyvissä ajoin laivan luokse. Se lastattiinkin ääriään myöten täyteen porukkaa, ja lähdimme liikkeelle jopa hieman etuajassa.
Capo Caccian niemenkärkeen oli vajaan tunnin venematka ja saimme ihastella jylhää niemeä useasta eri kulmasta, kunnes laiva lipui hiljalleen Neptunuksen luolan suulle.
Luolan lähettyville olisi päässyt myös autolla, mutta Ilkan helpotukseksi tulimme veneellä, sillä parkkipaikalta luolan suulle olisi pitänyt kävellä pystysuoran kallioseinämän reunalla kulkevia rappusia pitkin noin 600 askelmaa.
Veneestä pääsimme nousemaan suoraan luolan sisäänkäynnille ja ostimme kierrokselle 12 euron liput.
Täytyy sanoa, että vaikka olimme nähneet jo aiemmin upean Postojnan luolan, kyllä täälläkin pääsi vau-huudahduksia, sillä luola oli kertakaikkisen hieno! Kiersimme kapeaa, paikoin todella matalaa reittiä pitkin läpi luolan eri osia, ja sen pohjalla oleva vesi loihti tippukivipylväistä kauniita heijastuksia.
Luola oli valaistu tyylikkäästi ja miljoonia vuosia vanhoja tippukivimuodostelmia kunnioittaen.
Tämä oli kyllä niin hieno kohde, että olimme molemmat tyytyväisiä, että olimme valinneet sen matkamme etapiksi. Kiitos suosituksesta Katja!
Luolavisiitin jälkeen oli aika kiiruhtaa takaisin kohti hotellia. Nautimme nopeasti oikein maukkaat pizzat vielä läheisessä Rambla-ravintolassa.
Ajomatka kohti pohjoista
Oli aika vaihtaa kuljettajaa ja Katri pääsi myös kokemaan italialaista ajokulttuuria. Nopeusrajoitukset olivat kyllä ilmeisesti vain muodollisia, sillä yhdessäkin kohtaa tienviitassa näkyi rajoituksena 50, vauhtia mittarissa oli satanen, ja takaa tuleva päätti ohittaa silti.
Mitään ihan älyttömän hullua ei onneksi liikenteessä sattunut ja suht hyvin taidettiin molemmat solahtaa ainakin sardinialaiseen ajotyyliin.
Saaren pohjoisosan tiet olivat aika pieniä, ja välillä eajoimme kukkuloiden yli sekä kylien läpi. Maisemat olivat kauniita ja tien pientareilla näkyi paljon suuria kukkaistutuksia. Maisemat vaihtelivat oliivipuupelloista ja viinitarhoihin.
Santa Teresa Gallura
Yksi Sardinian pohjoisimmista kolkista on Santa Teresa Gallura, ja valitsimme sen kohteeksi, sillä halusimme tehdä lauttamatkan juuri täältä Korsikan puolella sijaitsevaan Bonifacioon. Kohteesta emme odottaneet mitään erityisempää, mutta Santa Teresa Gallura osoittautui todella eläväiseksi rantakaupungiksi.
Majoituimme Hotel Marinaroon, joka myös ystävällisesti lupautui pitämään huolta matkatavaroistamme päiväretkemme aikana. Kaupunki ei ollut kovin suuri, joten kävelimme ensimmäisenä iltana hotellilta muutaman sadan metrin matkan näköalatasanteelle, josta Bonifacio jo häämötti.
Ilkka löysi rannasta Horizon-nimisen ravintolan, panimon ja itse panimomestarin, jonka avustuksella listalta valikoitui juomaksi paikallista APA:a ja brittiläistyylistä bitteriä.
Lauttayhteydet Ranskaan
Suunnitelmissamme oli aluksi matkustaa sekä Sardinian, että Korsikan läpi ja jatkaa matkaa Ranskan puolella sijaitsevasta Bastian satamasta Pisaan. Julkiset yhteydet osoittautuivat kuitenkin niin haastaviksi ja aika olisi mennyt pelkästään bussissa istumiseen, joten päätimme vuokrata auton, jolla kiersimme Sardiniaa omaan tahtiin.
Lauttoja Ranskaan lähtee ainakin kolmesta eri Italian kaupungista, mutta nimenomaan Bonifacioon meni käsittääkseemme lautta vain Santa Teresa Gallurasta, joten otimme sen tukikohdaksi. Ainakin reittinä tämä oli suorin ja nopein.
Jätimme auton kaupungille ja laukut hotellin aulaan. Olimme ostaneet lauttaliput etukäteen ja hyvä niin, sillä se vaikutti melko täydeltä. Mattimyöhäisille kyllä myytiin vielä jopa autopaikkoja, mutta itse emme olisi uskaltaneet jättää lauttalippuja hyvän onnen varaan.
Lipussamme oli eri yhtiön nimi ja kellonaika, kuin millä laivalla lopulta matkasimme, mutta pääsimme perille kohteeseen noin tunnin lauttamatkan jälkeen.
Bonifacio
Korsikan eteläosassa sijaitseva Bonifacio on kuuluisa sen erityisestä sijainnistaan. Kaupunki on rakennettu lähes kokonaan jyrkän kalkkikivikallion päälle ja sen linnoitukset sekä keskiaikaiset kapeat kadut vetävät puoleensa laumoittain turisteja.
Yksin meidänkään ei tarvinnut olla, mutta ruuhka ei ollut ihan ylitsepääsemätön. Kiertelimme kaupungilla muutaman tunnin ajan ja ihastelimme maisemia sekä turkoosina hohtavaa merta.
Kaupungin kupeessa sijaitsi hautausmaa, jonka koristeellisissa hautakammioissa oli lukittujen ovien takana jopa kokonaisia perheitä ja sukuja haudattuna kammion lokeroihin. Muutamia oli myös tyhjillään, joten tilaakin on vielä.
Kävelimme rauhassa takaisin kohti rantaa, jossa lukuisat toinen toistaan hienommat huvijahdit olivat pysäköityinä suojaisaan satamaan. Meidän vaatimattomampi lauttamme lähti takaisin kohti Sardiniaa aikataulussaan kello viideltä.
Paluumatkalla asetuimme kannelle vielä niin, että näimme Bonifacion vielä kerran jylhien kallioiden päällä.
Ajomatka Sardinian läpi
Pitkän retkipäivän jälkeen olisi ollut ihanaa sukeltaa hotelliin lepäämään, mutta me haimme vain nopeasti laukut ja lähdimme ajamaan Sardinian halki kohti Monastirissa sijaitsevaa yöpaikkaamme.
Ajomatkaa meille kertyi hieman alle 300 kilometriä ja saimme nauttia sen varrella upeista vuoristomaisemista, korkkipuumetsistä ja alkumatkan mutkaisista reiteistä. Jotkut moottoritiet olivat tosi hyvässä kunnossa, kun taas osa heikommassa. Matkalle osui myös muutamia tietöitä, joiden kohdalla liikenne oli ohjattu kiertoreiteille.
Majoitus Hotel Palladium
Pitkän päivän jälkeen oli kätevää, että hotelli löytyi aivan moottoritien varresta. Hotel Palladiumissa oli erittäin ystävällinen vastaanotto. Saimme auton suoraan hotellin oven eteen ja suuri huoneemme oli todella siisti ja viihtyisä.
Unet maistuivat hyvin pitkän päivän ja ajomatkan jälkeen. Aamupala oli tähän mennessä käymistämme hotelleista monipuolisin. Suolaiselta puolelta löytyivät leivät, leikkeleet ja kananmunia keitettynä, paistettuna sekä munakkaana.
Leivonnaisia oli useampaa sorttia ja ne olivat todella herkullisia, mainittakoon nonnan piirakka sekä maittava pistaasitorttu. Aamiaishuoneen hurmaava vanha herra toi vielä maistiaisiksi juustoa kekseillä sekä Katrille kauniin suklaakermavaahtokupin.
Hotellilta oli lentokentälle matkaa noin 15 kilometriä. Pienen aamuhuilin jälkeen oli aika siirtyä kentälle ja jatkaa matkaa kohti Pisaa, jonne Cagliarista löytyi Ryanairin suorat lennot.
Pisa ja sen kalteva torni
Olimme varanneet Pisan lentokentältä vuokra-auton ja vuokraamon löydettyämme saimme autoksi Italian liikenteeseen sopivan kompaktin Fiat 500:n. Tavoitteenamme oli käydä paikantamassa Pisan kalteva torni ja jatkaa sen jälkeen matkaa San Marinoon.
Ruuhkat kaupungin ympärillä viivästyttivät matkaamme jonkin verran ja Pisaan ajaessa kannattaa huomioida, että siellä on vyöhykkeitä, joille ei ole sallittua ajaa. Niistä sakotetaan, joten mekin parkkeerasimme noin puolen kilometrin päähän ja kävimme vuorotellen napsimassa kuvat tornista.
Muuta ohjelmaa emme Pisan suunnalle olleet suunnitelleet vaan jatkoimme matkaa kohti San Marinoa.
Lue myös muut artikkelimme tästä reissusta
Milano – muodin mekan nähtävyyksiä
Milano tarjoaa kävijöilleen monipuolisia historiallisia kohteita ja uudempia moderneja nähtävyyksiä – huippumuotia ja ostoksia unohtamatta.
San Marino – maailman vanhin valtio
San Marino oli upea kohde lyhyelle pysähdykselle. Kävimme tutustumassa Monte Titano -vuoren huipulla sijaitseviin historiallisiin torneihin.
Sisilia – Etnan tulivuori ja Catania
Sisilian saari on tunnettu Etnasta, Euroopan aktiivisimmasta tulivuoresta. Otimme tukikohdaksi sen juurella sijaitsevan Catanian kaupungin.
Valletta – Maltan historiallinen Unesco-kohde
Malta on pieni saarivaltio Välimerellä ja se oli juhannusmatkamme ensimmäinen etappi. Sen pääkaupunki Valletta on Unescon maailmanperintökohde.
23 comments
Vau, tuo Neptunuksen luola on upea! Tykkään todella paljon luolista ja käyn sellaisessa aina, kun on mahdollista. Vesi luolassa on varmasti upea lisä, kun se heijastaa stalakiitteja ja stalakmiitteja. En tiedä, kumman valitsisin, venekuljetuksen vai portaat. Haluaisin kokea molemmat.
Kiitos kommentista Marika! Portaat näyttivät kyllä myös kiinnostavilta, mutta meille valinnan teki helpoksi niiden haastava sijainti, joka olisi ollut epämukava korkeanpaikankammoiselle Ilkalle. Lisäksi katsoimme, että parkkipaikkoja oli vain rajattu määrä, joten kävelymatkaa olisi saattanut tulla pitkästi.
Nyt kun ollaan juuri palattu 4 kk roadtripiltä niin tuntuu, että ehtiikö kymmenessä päivässä. Mutta ehtiihän sitä. Minua kiinnostaisi Malta-Sardinia-Korsika ja manner-Italian puolella ei käyty Pisassa, Genovassa ja Torinossa. Nämä olisi kiva joskus syyskuun puolenvälin jälkeen kokea. Ja sitten Ranskan Alpit ja uusintavisiitti Dolomiiteille. No nyt taitaisi jo venyä pidempään😂
Kiitos kommentista Mari! Huikean pitkä roadtrip teillä! Olisipa joskus aikaa tuollaiseen vaan kun on rajattu määrä aina kerrallaan lomaa.
Kymmenessä päivässä kyllä todella ehtii paljonkin, mutta hyvää suunnittelua tämä vaati ja aikamoinen palapeli toteuttaa. Kivaa reissua ja suunnittelua teille!
Aika vauhdikasta Sardinian läpiajoa ja nopea Korsikan käynti. Melkein tuli hengästyminen kun luin tuota teidän tempoa. Itse olin yhden yön Bonifaciossa kun tein lauttamatkan Sardiniasta ja se oli oikeastaan aika hurmaava kaupunki varsinkin illalla. Sardiniassa tuli käytyä myös Santa Teresa Galurassa sekä pari yötä Algheron kaupungissa, josta pidin todella paljon. Sardinian keskiosien vuoristo aukea oli kivaa seutua ajaa “Sardinian rallia”. Olbian kaupunki oli “tylsä”, mutta täynnä italialaista menoa.
Kiitos kommentista Jani! Tämä oli tosiaan aikamoinen vauhtiloma. Kiva kuulla, että ollaan osuttu samoihin kaupunkeihin ja, ettei missattu mitään, kun jätettiin Olbia väliin. Oli nimittäin harkinnassa.
Voin hyvin kuvitella, että Bonifacio oli kiva illalla turistien kaikotessa. Saman pääsimme kokemaan San Marinossa yön hämärissä ja aamun aikaisina tunteina.
Kumpi teistä noiden pikavisiittien perusteella on luonnoltaan upeampi, Sisilia vai Sardinia? Mua etenkin Sardinia kiinnostaa kovasti, mutta todennäköisesti vietettäisiin siellä ehkä viikko, koska rannat ja luonto on niin upeita että niissä haluaa viettää kunnolla aikaa. Todennäköisesti lähdetään kuitenkin ens syksynä Sisiliaan, koska aikeena on ottaa veljen pojat mukaan, jotka ei ehkä jaksa istua autossa montaa päivää 🙂
Kiitos kommentista Cilla! Siis ihan ylivoimaisesti Sardinia. Ylellä on siitä upea dokumentti myös ja se luonto on sen mukaan todella erityinen. Sisilia taas näytti bussin kyydistä melkeinpä tylsältä ja todella kuivalta saarelta (tosin näimme esim. rannikoita tosi vähän).
Etna oli tietysti ihan omaa luokkaansa, että se kannattaa kyllä Sisiliassa käydä kokemassa, mutta muutoin Sardinian maisemat veivät voiton.
Molemmat ovat onneksi aika kompaktin kokoisia, että niitä on helppoa kierrellä autolla. Sisiliassa emme siis itse autoilleet.
Pisaa lukuunottamatta näissä paikoissa ei ole tullut käytyä. Teillä on ainakin ollut matkalla reipas tahti! Muuttaisitteko matkasuunnitelmasta mitään jälkikäteen ajateltuna, vai oliko onnistuneet kohdevalinnat? 🙂
Kiitos kommentista Sarianne! Oli todella mielenkiintoista nähdä nämä neljä saarta ja jos saisi jotain tehdä toisin, niin Sardiniaan olisimme voineet ottaa ainakin yhden lisäpäivän ja myös Korsikaa olisi ollut kiva päästä kiertämään paremmin.
Muutoin tykkäsimme kyllä tosi paljon kaikista kohteista ja vaikka menimme aikamoisella vauhdilla näitä läpi, niin ehdimme pysähtyä juuri niihin paikkoihin, joihin eniten halusimme.
Ymmärrän reippaan tahtinne TCC-pisteiden perässä 🙂 emmekä kyllä itsekään noilla saarilla ole viettäneet risteilypysäyksiä pitempään. Tai no, Cagliarissa, tai sen liepeillä, vietin joskus useamman päivän jonkun konferenssin tiimoilta, mutta niillähän näkee vain konferenssihotellin.
Lentoyhteyksiä tyyliin lento Pisaan taitaa kyllä Eurooppaan mahtua aika paljon, juuri itse testasimme yhteyden Barista Bergamoon.
Kiitos kommentista Pirkko! TCC-pisteitä ropisi tosiaan mukavasti tuosta reissusta 🙂 Meillä oli jalo ajatus aluksi käyttää lauttoja edes osassa saarten välisistä siirtymisistä, mutta emme saaneet aikatauluja osumaan kohdalleen ja hinnat olivat osassa siirtymisiä jopa kalliimpia, kuin lennot.
Näistä kohteista Pisa ja San Marino ovat tuttuja. Korsika voisi olla myös mielenkiintoinen, mutta ei taida mahtua matkakalenteriin ainakaan seuraavaan kahteen vuoteen. 🙂 Neptunuksen luola on hieno ja minäkin olisin mieluummin valinnut venekuljetuksen.
Kiitos kommentista Merja! Ihana kuulla, että kalenterissa on jo paljon suunnitelmia. Korsikan turkoosit vedet ja kauniit rannat odottavat kyllä sitten vuoroaan 🙂
Huh, mikä vauhti teillä on ollut! Onpa upeita nuo luolat kyllä ja maisemat myös. Itselle on jäänyt vähän traumoja italialaisesta liikenteestä mutta olimme liikkeellä vespalla San Marinoon mennessä, että ehkä se vaikutti asiaan. Ehkä pitäisi vaan rohkeasti kokeilla uudelleen siellä ihan autolla ajamista.
Kiitos kommentista Paula! Kyllä se Italiassa autoilu vaatii oman mielentilansa ja pitkiä hermoja, että siellä pärjää. Sen verran kaistatonta se meno 😀 Huh, vespalla on ollut varmaan vielä hitusen jännempää.
Ensi jutussa ajetaankin San Marinon kukkuloille yömyöhään..
Melkoinen reissu. Miten ehdittekin noin useaan paikkaan. Tuntui, että menen pyörälle päästä tuolla teidän jutussa Sardinian kohdalla….
Tuo luola näytti hienolta. Hyvä vinkki mennä sinne ennemmin lautalla, jotta ei tarvitse kävellä rappuja.
Ai niin piti mainita, että tuo otsikkokuva on aivan super
Kiitos kommentista Sari! Olihan se aika hektistä mennä Sardiniaan ja ajaa suoraan melkein toiseen päähän ja sitten heti kohta takaisin saaren läpi. Välillä pitää kokeilla hullumpiakin suunnitelmia 😀
Kiitos kivasta kommentista! Otsikkokuva on tehty Copilotilla, jota pyysin yhdistämään tippukiviluolan ja Bonifacion maisemat valokuvamaisesti.
Vaikka postauksessa oli paljon kaikkea mielenkiintoista, jäin tuijottamaan tuota Neptunuksen luolaa! Upea! Ja valoilla saa tosiaan korostettua kivasti luolan upeutta 🙂
Kiitos kommentista Eve! Valaistus oli toteutettu kyllä todella upeasti ja se teki hienosti kunniaa tälle luonnontaiteelle.
Kiitos kartoista jutussa! Olen niin huono tietämään missä mikin on, että auttaa todella paljon! Muutenkin tuli mielenkiintoinen paikka taas pitkään käymättömien mutta käytävien paikkojen listaan 😄
Kiitos kivasta kommentista Raija! Monesti itsekin tulee etsittyä blogeissa mainittuja paikkoja kartalta, joten kiva kuulla, että niistä on apua suoraan artikkeleissa.
Maantieto tässä kyllä väkisin kasvaa matkakuumeen ohella 🙂