* Yhteistyössä Ravintola Fat Lizard

Käytämme matkoillamme luonnollisesti runsaasti ravintolapalveluita. Niistä on tullut kuitenkin erikseen kirjoitettua harvakseltaan. Katrin ruokavalio koostuu kasviksista ja kalasta, ja Ilkka taas on kaikkiruokainen sekä pitää hyvästä oluesta. Ruokapaikat tuleekin mahdollisuuksien mukaan valikoitua huolella, koska tiedämme mistä pidämme ja mitä haluamme. Siksi olikin samalla sekä odottamatonta, että osuvaa, kun Ravintola Fat Lizard kutsui meidät tutustumaan ravintolan tarjontaan. Fat Lizard on ennestään Ilkalle tuttu erinomaisista oluistaan, mutta ravintola oli vielä kokematta, vaikka se osuu hyvin siihen kategoriaan, jonka valitsisimme itse muutenkin.

Tämä artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Ravintola Fat Lizardin kanssa

Ravintolailtaa edeltävänä päivänä saapui sähköpostitse pöytävarauksesta kertova viesti. Tämä toimi kätevästi samalla muistutuksena sekä meille, että vahvistuksena ravintolan suuntaan, että pöytävaraus on edelleen voimassa. Toki muistimme kyllä itse, että olimme menossa, mutta ottaen huomioon viestistä aiheutuvan pienen vaivan ja sen mahdollisesti antaman isomman hyödyn puolin ja toisin, tämä oli meistä hauska ja hyödyllinen lisäpalvelu.

Ravintola Fat Lizard

Saavuimme Otaniemeen metrolla Helsingin suunnasta. Ravintola Fat Lizard sijaitsee Aalto-yliopiston metropysäkin lähellä. Jos tulet Helsingin suunnasta, valitse menosuunnan puoleinen poistumistie. Ravintolan edustalla seisoo vahdissa Fat Lizard -kuorma-auto ja sen takana itse ravintolan edustalla terassialue.

Ravintolasali oli avara ja siisti. Hovimestari otti meidät vastaan ja ohjasi pöytäämme, jonka jälkeen loppuillastamme huolehti varmoin ottein tarjoilijamme Reymond.

Olin jo sisäänkäynnillä pannut merkille, että tarjolla on kuin onkin ennestään tuntemattomia Fat Lizard -panimon oluita. Fat Lizardin oluet ovat kaupan hyllyiltä tuttuja, ja ovat tällä hetkellä markettioluiden parhaimmistoa, ainakin itseni mielestä. Sensijaan kauppavahvuisia väkevämpiä oluita en ollut aiemmin nähnyt, ja odotinkin uteliaana mahdettaisiko sellaisia kuitenkin panna. Vastaus on kyllä pannaan, mutta Alkon hyllyillä niitä ei nähdä.

Väkevämpiä Fat Lizard -oluita saa erinäisten olutravintoloiden hanoista tai panimon omasta myymälästä. Koska nämä oluet olivat minulle ennestään tuntemattomia, omat juomavalintani muodostuivat tänään näistä kolmesta Fat Lizardin IPA-oluesta. Ruokasalin laidassa, keittiön nurkan takana, kohoavat viinikaapin hyllyt. Listan ja hyllykön perusteella myös viinivalikoima on vakuuttava. Katri jätti oluenmaistelun Ilkalle ja valitsi omat juomansa viinilistalta.

Juomapuolen lisäksi myös ruokalista vakuutti. Pääruoista esiin nousi heti Wagyu-ulkofilepihvi ja hummeripasta sekä hyvät vegevaihtoehdot. Alkupaloista oli jopa vielä vaikeampi valita. Ruokailun aikana moniin naapuripöytiin kannettiin herkullisen näköisiä pizzoja. Kaikenkaikkiaan ruokalistalta tuntuu löytyvän runsaasti monenlaista, vaikka se on kuitenkin saatu pysymään järkevän kokoisena. Baaritiskillä oli vieläpä lasitölkissä herkkupaloja karvaisille ystäville, jotka ovat tervetulleita ravintolan terassille. Palannemme pizzalle Pluton kanssa vielä ennen syysmyrskyjä!

Ravintola Fat Lizard

Alkuruuat

Alkupaloiksemme valikoitui Katrille Asparagus & Egg ja Ilkalle Scallop Aguachile. Parsan ja uppomunan pyhä liitto ei voi mennä pahasti metsään. Muna oli hyvin kypsennetty ja parmesaani toi annokseen mukavaa rapeutta. Kampasimpukat tarjottiin raakana, ohuiksi siivuiksi viipaloituna maukkaassa liemessä. Tässä annoksessa pyhän symbioosin muodostivat chili ja korianteri. Vaikka ne eivät olleetkaan ns. annoksen pääroolissa, tämä näytös vietiin komeasti maaliin niiden voimalla. Kampasimpukka on maultaan mieto, joten se oli läsnä ehkä vain rakennetta tuomassa. Onneksi runsaan makuinen liemi ja mausteet olivat kuitenkin oivallinen kokonaisuus.

Alkupalojen kanssa nautimme Fat Lizardin Dry Crusade Brut IPA:n ja Henriot Brut Souverain samppanjaa. Dry Crusade oli nimensä mukaisesti kuiva ja melko kevyt maultaan. Tuoksussa tuprahteli voimakkaimmin läpi Citra. Samppanja kelpasi hyvin Katrille, joka tunnetusti jättää kyllä juomatta jos maku ei miellytä.

Pääruuat

Pääruoaksi valitsimme Veggie Tacon sekä Lobster Pappardellen. Tacot olivat täytetty runsaalla määrällä täytteitä. Annoksessa oli runsaasti erilaisia rakenteita ja maussa reilusti potkua. Erityisenä huomiona ja kiitoksena annoksesta se, että sitä ei oltu rakennettu sienten ympärille. Monesti kasvisvaihtoehdot sisältävät sientä, mutta tässä on hyvä esimerkki täysipainoisesta kasvisannoksesta kokonaan ilman.

Hummeriannoksen avuksi tuotiin kippo ja hummerihaarukka. Annos oli todella näyttävän näköinen. Pyrstön irrotus onnistuu vielä pelkällä haarukalla ja veitsellä, mutta saksen ja nivelten irroitteluun ja kaivamiseen tarvitaan oma ruokailuväline. Kuori asianmukaisesti rikottu jo keittiössä, joten lihat sai helposti ongittua parempiin suihin. Käsitöitä ja roskaahan äyriäisten syömisestä syntyy, mutta sitä varten oli kulho. Täytyy tunnustaa, että olen joskus ollut hummerin kanssa pahemmassakin pulassa, esimerkiksi Nizzassa pari vuotta sitten. Hummeri on kuitenkin niin hyvää herkkua, että sitä kannattaa maistaa!

Pääruoan kanssa nautimme Terroirs Vivants Roséta sekä Dixie Highway Florida IPAa. Dixie Highwayssä oli niin läpitunkeva hapan maku, että arvelin jo hetken tarjoilijan tuoneen vahingossa tuopillisen jotain sour-olutta. Googletin hieman ja päädyin sivulle jossa kyseistä olutta esiteltiin. Sieltä löytyi tieto, että olut on maustettu kalamansilla! Kyseessä on itselleni ennestään tuntematon sitrushedelmä. Tai ainakaan en tiedä sitä maistaneeni aiemmin. Olut oli hapan ja sitruksinen, mutta toimi hummeripastan kaverina aika mukavasti. Jälkiruuaksi tilasin kuitenkin itselleni Conan Juice Vermont IPA:n, joka oli omaan suuhuni parhaimman makuinen illan oluista.

Jälkiruuat

Pääruokien jälkeen totesimme, että tilaa löytyy aina vielä yhdelle suklaasta loihditulle jälkiruoalle. Jos jälkiruoka on nimeltään Happy Ending – ‘Death By Chocolate‘, eikö siihen jo sisälly jonkinlainen takuu. Tämä annos oli spektaakkelinomainen pöytään saapumisestaan alkaen aina viimeiseen lusikankaapaisuun saakka. Sain sitä itsekin hieman maistaa. En oikein osaa muuta sanoa, kuin että h*mmetin hyvältä se näytti kadotessaan vikkelästi lautaselta.

Itse aioin alunperin maistaa pirtelön, mutta päätin ottaa jätskiannoksen. Makuvaihtoehtoja olikin kunnioitettava lista. Oma valintani osui porkkanakakkujäätelöön ja tästä voineekin arvata, ettei vaihtoehdot rajoittuneet perinteisiin vaniljaan, mansikkaan ja suklaaseen. Jätskipallo ei joutunut sulamaan yksin lautasella, vaan mukaan oli turistettu mojovasti kermavaahtoa, pirteän happamia viinimarjoja, mansikoita sekä keksinmuruja.

Olutmaistiaiset

Ravintola Fat Lizard

Bonuksena jäätelön jälkeen eteeni kannettiin vielä jälkiruoka nro 2, eli tarjottimella maistiaiset viidestä eri oluesta. Kolme ensimmäistä olivat itseasiassa samoja, jotka olin jo ehtinyt nauttia ruoan kanssa, mutta kaksi muuta olivat Tired Uncle Brewing co:n Fruit Basket Sour Ale sekä Paloaseman Panimon Hämy Mara. Olen yrittänyt uteliaisuuttani maistella sour-oluita, enkä ihan täysin ole vieläkään tätä genreä ymmärtänyt. On sieltä muutamia ihan mukavia oluita löytynyt, Fruit Basket Sour Ale on yksi niistä. Tykkään kuitenkin edelleen eniten ankarasti humaloidusta IPA:sta ja sen johdannaisista. Niinpä pidin näistäkin kahdesta enemmän Hämy Marasta, joka on tyyliiltään pale ale. Pale alen kanssa jään jotenkin aina kaipaamaan sitä humalan pistävää kitkeryyttä. Oluista illan suosikiksi nousikin Conan Juice Vermont IPA.

Ravintola Fat Lizard

Ilta oli mukava ja saimme syödä herkullisia annoksia. Juttelimme vielä hetken Raymondin kanssa ja lähdimme matkustamaan metrolla takaisin kohti Helsinkiä. Kiitokset Reymondille erinomaisesta huolenpidosta ja palvelusta. Salamat! Ja kiitokset Ravintola Fat Lizardille mahtavista tarjoiluista. Tulemme vielä tapaamaan!

Ravintola Fat Lizard

Instagramista löytyvät tunnelmat paikan päältä

Fat Lizard – @netammelat

See Instagram ‘Fat Lizard’ highlights from Ne Tammelat (@netammelat)

* Yhteistyössä Ravintola Fat Lizard

Ravintola Fat Lizard | Otaniemi, Espoo

Espoo, get ready to loosen your belt. Ravintola Fat Lizard Otaniemessä tarjoilee aidot puu-uuni pizzat, Fat Steakit ja Fat Platterit asiaankuuluvine ruokajuomineen. Tule käymään!

P.S. Suurin osa artikkelin kuvista on otettu puhelimilla iPhoneXs sekä Huawei Pro30, jotka ovat meillä lainassa Elisalta.