Kalevala on Suomen kansalliseepos, ja se on eräs keskeisimmistä suomalaisen kulttuurin kulmakivistä. Se on runokokoelma, jonka keräsi Elias Lönnrot 1800-luvun alkupuoliskolla haastattelemalla paikallisia runonlaulajia Itä-Suomeen ja Karjalaan suuntautuvilla runonkeruumatkoillaan. Lönnrot käytti toimituksellista oikeuttaan muokata ja järjestää uudelleen säkeitä, sekä kirjoitti kokonaan itse osia Kalevalasta yhtenäisen kokonaisuuden saavuttamiseksi.
Kalevala on tunnettu ja tärkeäksi teokseksi tunnustettu myös maailmalla. Se on käännetty yli 60 kielelle ja on ollut inspiroimassa mm. J.R.R. Tolkienia hänen kirjoittaessaan Keski-Maahan sijoittuvia tunnettuja tarinoitaan.
Kalevala Suomessa
Suomelle ja suomalaisille Kalevalalla on tietysti aivan oma erityinen merkityksensä. Ei liene ketään suomalaista, jolle eivät Kalevalan tarinat ja henkilöt ole ainakin jollakin tavalla tuttuja. Suomalaiseen kirjallisuuteen, kuvataiteeseen ja musiikkiin on perinteisesti ammennettu Kalevalasta kursailematta, ja hyvä niin – Suomalaisilla, jos kellä, on siihen täysi oikeus ellei suorastaan velvollisuus!
Kalevalan tarinoihin ja henkilöihin liittyvä aiheet ja nimistö näkyvät myös runsaasti miltei jokaisen suomalaisen kaupungin kartalla. Kalevan- tai Kalevalankatu löytyy monesta kaupungista, samoin kuin vaikkapa Ilmarisenkatu tai -tie. Kokonaisia kaupunginosia on nimetty Kalevalan mukaan, kuten vaikkapa Espoon Tapiola. Myös monet yritykset ovat hakeneet inspiraatiota Kalevalasta ja Aleksanterinkadulta löytyykin Pohjolan näyttävä sisäänkäynti.
Kalevalakohteet Helsingissä
Kävimme kiertämässä tunnettuja ja ehkä joitakin tuntemattomampia kohteita omassa kotikaupungissamme Helsingissä Kalevala-teeman innoittamina. Aivan Helsingin keskustasta löytyy noin kilometrin säteeltä useita näistä kohteista. Jos siis aikasi on rajallinen, kannattaa suunnata keskustaan.
Keskustan ulkopuolella olevat kohteet on ripoteltu hieman eri puolille kaupunkia. Pyörällä ne on mahdollista kiertää päivän aikana, mutta helpointa se on tietysti autolla tai miksipä ei bussilla.
- Alkumuna sijaitsee Pihjalamäessä
- Vanhan Ylioppilastalon ulko-ovia vartioivat Väinämöinen ja Ilmarinen
- Vanhan Kirkkopuiston tammi on istutettu Kalevalan juhlavuoden kunniaksi
- Tellervo Tapion tytär poseeraa Diana-puistossa
- Pohjolan pääkonttori löytyy Aleksanterinkadulta
- Lönnrotin patsas löytyy hänen mukaansa nimetyltä kadulta ja puistikosta
- Convolvulus-patsas sijaitsee Kaisaniemen puistossa
- Larin Parasken patsas istuu Finlandia-talon lähettyviltä
- Ilmatar ja Sotka -patsas sijaitsee Töölössä lähellä Sibelius-monumenttia
- Kullervo puhuu miekalleen Talvipuutarhan puistossa
Kerro oma Kalevala-aiheinen vinkkisi?
Haimme vinkkejä patsaiden löytymiseen alla olevalta sivustolta, jota ylläpitävät Helsingin Kalevalaiset Naiset (HKN ry). Mikäli tiedät lisää Kalevala-aiheisia patsaita, katuja, kohteita, yrityksiä tai muita paikkoja, kerro meille niistä kommenttikentässä.
Helsingin kalevalaiset patsaat
Helsinki, kalevalainen kaupunki Kalevala elää keskellä helsinkiläisten arkea. Siitä kertovat monet kadunnimet, esimerkiksi Sammonkatu, Väinämöisenkatu, Lemminkäisenkuja, Tuonenkuja. Yritykset muistuttavat Kalevalan mahdista: Sampo-konserni, Pellervoseura, Lemminkäinen sekä vakuutusyhtiöt Tapiola, Pohjola, Ilmarinen. Aino on antanut nimensä ravintolalle. Kalevala Korulla on tehdas Pitäjänmäellä ja myymälä myös Pohjois-Esplanadilla. Espoossa on kalevalainen kaupunginosa Tapiola.
12 comments
Tämä on hyvä idea. Pitäisikin kiertää kaikki Helsingin Kalevala-patsaat – tai tehdä vaikka koko Suomen kiertua aiheesta. Onnistuneelle matkallehan tarvitsee vain hyvän teeman.
Kiitos kommentista, Antti!
Aivan totta, että hyvän teeman ympärille rakentaa vaikka mitä! Laita ihmeessä meidän ja muidenkin iloksi kommenttia lisää, jos löydät lisää hyviä patsaita vierailtavaksi! 🙂
Kiva idea kiertää Helsinkiä Kalevala-teemaisesti. Tämän idean voisi ottaakin viikonlopun ohjelmaan kun alkaa tuntua, että kiertää ulkoillessa samoja paikkoja.
Kiitos kommentista!
Välillä on tosiaan mukavaa vaihtelua valita vähän eri reitti tai vaikka kokonaan uusi suunta. Mukavaa, jos tästä artikkelistamme oli hyötyä tai jos vaikka syntyi uusia ideoita! 🙂
Voi miten kiva teema Helsingin kiertämiseen! Ei kyllä tullut muita kohteita mieleen, paitsi Ateneumin taideteokset, mutta se nyt on vähän eri juttu. Aila
Kiitos kommentista, Aila ja Juha!
Ateneumista löytyisi tosiaan roppa kaupalla muunmuassa Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia töitä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on Suomen Pankin hallussa oleva Gallen-Kallelan Aino-triptyykin vanhempi versio, mutta en tiedä onko se julkisesti nähtävillä. Kiitos, kun vinkkasitte näistäkin!
Tähän oppaaseen keräsimme ilmaisia ulkokohteita. Kuten mainitsinkin, Kalevalasta on otettu runsain mitoin sisältöä ja ideoita suomalaiseen taiteeseen.
No oho! Heti ajattelin, että olisikos nyt tarjolla vinkki johonkin valmiiseen opastettuun kierrokseen ja vastaushan on samaan aikaan ei ja kyllä. Te ette siis menneet valmiille kierrokselle, mutta kätevästi tarjoilette sellaisen muille. Mahtava idea! Helsinkiin onkin pitänyt tutustua paremmin, niin osaisi edes joskus kertoa jotain vieraille kun kyläilevät 🙂
Kiitos kommentista, Teija!
On totta, että kotikulmat jäävät monesti ihan paitsioon kun reissuhaaveet kurottelevat aina vain kauemmas! Tänä vuonna on ollut aikaa tarkastella lähinurkkiakin paremmin. Ihan hyvä. Ehkäpä nyt osaa kertoa kysyjille paremmin, mitä nähtävää Helsingin seudulta löytyy. 😀
Tää oli mielenkiintoinen postaus. Hävettää myöntää, mutta huomasin vasta pari vuotta sitten nuo Pohjolan rakennuksen Kalevala-hahmot ja olin ihan ihmeissäni, että miten en ollu tajunnu niitä aiemmin 😀
Kiitos kommentista, Cilla!
Nuo Pohjolan irvistelevät naamat ovat sen verran pienet ja huomaamattomat, että ne on kyllä helppo olla huomaamatta. Itse muistan ne ihan penskasta saakka. Lapsen silmiin ehkä tuollaiset osuu paremmin. En tiedä. 😀
Hauska idea! Itselläni on ollut tänä vuonna mielessä pitäisikö lukea Kalevala, kun tuskin muistan siitä kuuri mitään vaikka koulussa sitä piti lukea. Kalevala kun on se suomalaisten kansaneepos ja vaikuttanut niin kuvataiteessa, musiikissa kuin arkkitehtuurissakin.
Kiitos kommentista, Martta!
Sama juttu kävi itselläkin. Kalevalasta muistaa hahmot ja juonen pääpiirteittäin, mutta eipä tullut mieleen edes oikein hyvää lainausta jutun höysteeksi mieleen. Meinasin vähän, että pitäisi koko homma kirjoittaa kalevalamitassa, mutta piti kuitenkin saada juttu uloskin. Ei Lönnrotkaan kirjoittanut Kalevalaa päivässä! 😀