Caymansaaret tunnetaan yleisesti kevyen verotuksensa (0%) ja tiukkojen pankkisalaisuuslakiensa ansiosta veroparatiisina. Caymansaarille onkin rekisteröity enemmän yrityksiä kuin asukkaita. Ei siis lienekään ihme, että ulospäin näyttäytyvä kuva maasta on vahvasti värittynyt setelinvihreäksi. Odotukset olivatkin ensimmäiseen karibiankohteesen saavuttaessa sekavat ja uteliaat.

Caymansaaret pankki

Olimme ehtineet jo parina iltana lähdön jälkeen nauttia laivalla illallista, sekä tutustua naapuripöydän hilpeään seurueeseen. Kävi ilmi, että toinen siskoksista oli mennyt 70-luvulla miehensä kanssa naimisiin juuri Caymansaarilla, ja kohde oli heille siis ennestään erittäin tuttu. Tartuimme tietenkin saman tien tilaisuuteen ja haastattelimme parhaat vinkit minne kannattaa mennä, miten ja mitä paikallista herkkua on maistettava, jos pitää valita yksi.

Omatoimisesti tutustumaan

Jätimme Caymansaarilla järjestetyt kierrokset kokonaan hankkimatta, ja veikkaanpa että se oli oivallinen päätös. Saimme tuuletettua päämme ja tehdä juuri sen mitä halusimme, omaan tahtiin haluamassamme järjestyksessä. Suomalaisen täsmällisyyden ja jonotustaidon avulla, kenties hivenen reissuilla harjaantuneella röyhkeydellä höystettynä, hankkiuduimme aamun ensimmäisen veneen kyydissä maihin.

Perille päästyämme huomasimme heti saavuttuamme aivan toisenlaiseen paratiisiin. Turkoosi meri oli näyttänyt kauniilta jo heti laivan lähdettyä Miamista, mutta erityisen upealta se näytti rannan lähettyvillä kirkkaan veden vaalentuessa korallipohjan hohteessa. Caymansaarilla laiva jäi hieman etäämmälle rannasta ja siirtyminen maihin tapahtui tender-veneillä. Veneen lähestyessä rantaa iloisin värein maalatut pikkutalot saivat meidät melkein tärisemään odotuksesta veneen penkeillä.

Rannan rakennukset olivat matalia, 2-3 kerroksisia ja maalattu pastellisävyjä kirkkain keltaisin ja sinisin värein korostaen. Siellä täällä kohosi korkeampia tavallisemman näköisiä taloja, jotka lähempää osoittautuivat useimmiten pankeiksi. Emme voineet olla huomaamatta ja kuulematta kukkoja, jotka tepastelivat irrallaan kaupungissa.

Yllä olevaa kuvaa klikkaamalla pääset 360-videoon, joka aukeaa uuteen ikkunaan.

Caymansaaret KFC
Kukkoja Caymansaarilla

Kohti Seven Mile Beachia

Heti satamassa oli odottamassa laaja valikoima erilaisia kiertoajelupalveluita turisteille. Paikallisbussit kulkivat parin korttelin päässä rannasta. Läheltä satamaa, erään pankkirakennuksen takaa aukion nurkalta löysimme paikallisen bussin kuskeineen tauolta. Lähestyessämme hän aloin tiedustella mihin olemme menossa, ja ilmoitimme haluavamme ensimmäiseen tärppikohteeseemme, kuuluisalle Seven Mile Beachille. Ilmeisesti täällä bussi kulkee ilman sen kummempaa aikataulua tai reittiä, koska kuskille suunnitelmamme sopi ja hän ohjasi meidät bussiin odottamaan.

Oikeastaan kyseessä oli kymmenisen henkeä vetävä pikkubussi. Matkan varrella kuski tööttäili silloin tällöin tien vartta kulkeville ihmisille ja sitten pysäytti ja otti heidät kyytiinsä. Kaikki täällä tuntevat toisensa. Ihmiset matkustivat kuka pari sataa metriä ja kuka muutaman kilometrin matkan ja jäivät sitten pois. Lopulta saavuimme omaan kohteeseemme ja meitä neuvottiin jäämään kyydistä. Kyyti maksoi 2,50 Yhdysvaltain dollaria tai vaihtoehtoisesti 2 Caymansaarten dollaria per henkilö.

Seven Mile Beach Insmat powerbank

Ranta oli upea. Kirkas vesi löi laineitaan loivaan rantaan ja siellä täällä parin metrin päässä rannasta näkyi veden alla korallien pilkistävän hiekkapohjan alta. Vesirajasta ranta nousi loivasti pari metriä korkeammalle, jossa sijaitsi välillä kahviloita ja baareja ja välillä taas ilmeisesti hotellien ja resorttien rantatuolialueita. Kävelimme ehkä kilometrin verran rantaa kohti pohjoista. Pysähdyimme matkalla erääseen baariin siemaisemaan mehua ja smoothieta, sekä pitämään kauan odotetun nettihetken baarin asiakkaiden käytössä olevassa verkossa. Jatkoimme vielä vähän matkaa rantaa eteenpäin ja kävin pusikossa vaihtamassa hieman kevyempää ylleni ennen pulahtamista turkoosiin mereen.

Yllä olevaa kuvaa klikkaamalla pääset 360-videoon, joka aukeaa uuteen ikkunaan.

Seven Mile Beach
Seven Mile Beach Ilkka uimassa
Seven Mile Beach

Paikallisten herkkujen äärellä

Uiminen virkistytti helteessä, mutta alkoi olla aika etsiä jotain syötävää. Olimme saaneet vinkiksi syödä conchia, jota piti löytymän aivan kaikkialta. Conch on yleisnimitys kaikille isoille merietanoille tai kotiloille tai sensemmoisille. Palasimme bussilla takaisin George Towniin, jossa muistimme nähneemme useampia ravintoloita ja muunmuassa Hard Rock Cafen, jos jostain syystä muuten emme olisi löytäneet kivaa ravintolaa.

Päädyimme syömään HRC:n vieressä sijaineeeseen Guy Harveys Restaurantiin. Valitettavasti conchia ei ollut pääruokavaihtoehtona ja päädyimmekin maistamaan sitä friteerattuna alkupalana. Maku oli hyvä, olisi kyllä ollut mukava maistella sitä enemmänkin. Onneksi listalta löytyi kuitenkin lion fishiä, eli siipisimppua. Olisi tullut hankaluuksia osata valita näiden kahden väliltä!

Lopuksi jouduimme vielä Helvettiin

Lounaan jälkeen totesimme, että meillä on edelleen pari tuntia aikaa ennen kuin pitää palata laivalle. Päätimme ottaa uudelleen bussin ja ajaa tällä kertaa aivan saaren pohjoisosaan saakka, paikkaan nimeltä Hell. Varsinainen pirunpelto olikin kyseessä. Piikikäs kivikko näytti melkeinpä tuliperäiseltä, mutta kyseessä on kuitenkin kalkkikivi, joka on jostain syystä värjäytynyt aivan mustaksi. Saavuimme perille omin nokkinemme ja turistikierrokset olivat jo poistuneet paikalta. Saimme siis ihastella paikkaa aivan rauhassa, tosin myös matkamuistomyymälä oli jo suljettu. Harvemmin tosin ostelemme muutenkaan matkamuistoja mukaamme, korkeintaan jotain tuliaisia koiravahdille ja sensemmoista.

Yllä olevaa kuvaa klikkaamalla pääset 360-videoon, joka aukeaa uuteen ikkunaan.

Hell Caymansaaret
Hell Caymansaaret

Paluumatkaa varten bussikuski oli kaivanut meille vaihtorahaa siten, että meillä oli 4 Caymansaarten dollaria bussimaksua varten ja loput saimme Yhdysvaltain dollareina. Erinomaista palvelua kaiken kaikkiaan! Caymansaarten asukkaat vaikuttivatkin kaikki todella ystävällisiltä ja välittömiltä. Kukaan ei missään vaiheessa yrittänyt saada väkisin myytyä meille mitään tai pokkuroinut ylimääräisiä juomarahojen toivossa, puhumattakaan että olisi yritetty huijata rahaa. Caymansaaret ovatkin Karibian valtioista varakkain, ja se kyllä näkyy.

Cayman Island rahaa

Palasimme satamaan puolisen tuntia ennen viimeisen veneen lähtöä. Päästyämme takaisin laivaan, ehdimme käydä suihkussa siistiytymässä ja vaihtamassa puhtaat vaatteet yllemme. Sitten olikin jo aika siirtyä laivan a la carte -ravintolaan illalliselle ja kertomaan päivän kuulumiset pöytäseurueelle ja toki myös naapuripöytään.

Costa Deliziosa
Caymansaaret

Lue myös