Juhlimme Ilkan 50-vuotissynttäreitä matkalla Amerikkaan ja Kanadaan. Tämä reissu tehtiin syys-lokakuussa 2023 ja reissun kaikki kohteet olivat Chicago – Washington D.C. – Toronto – Niagaran putoukset – New York. Yhteenvedon ja kustannukset löydät aiemmasta postauksestamme.
Toronton kuuluisa YYZ-lentokenttä
Saavuimme Torontoon Washingtonista aikaisella aamulennolla ja olimme perillä noin kello 11. Lentomme kesti 1,5 tuntia. Kentällä meitä odotteli opas nimikyltin kanssa ja hän ohjasi meidät uudenkarhean Volvon kyytiin, joka vei meidät hotellillemme.
Matkamme suunnittelusta vastasi alusta loppuun saakka Matkatoimisto Aventura ja tämä Kanadan osuus oli järjestetty lentokenttäkuljetuksia myöten. Amerikan puolella huolehdimme lentokenttäkyydeistä omatoimisesti.
Kanadaan matkustamista varten piti hakea etukäteen sähköinen matkustuslupa eTA. Haku onnistui helposti ja nopeasti verkossa ja lupa maksoi noin 5 € per henkilö. Itse maahantuloprosessi oli hyvin samankaltainen kuin USA:han matkustettaessa.
Ilkka oli onnesta soikeana, kun pääsi vihdoin lentämään YYZ-kentälle. Toronton Pearsonin kansainvälinen lentokenttä on erään Ilkan lempiyhtyeen, Rushin, kotikenttä ja bändi onkin tehnyt kentän IATA-koodista (YYZ) instrumentaalikappaleen.
YYZ on morseaakkosilla −·−− −·−− −−··, ja voit varmasti tunnistaa biisistä tämän rytmin.
Toronto
Toronto on Kanadan suurin kaupunki, joka sijaitsee Ontariojärven pohjoisrannalla. Kaupungissa asuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Kanadan väkirikkaimman kaupunkialueen.
Majoitus
Hotellimme Holiday Inn Toronto sijaitsi keskustassa metrolinjan vieressä ja saimme muutaman mutkan kautta huoneen lopulta kolmanneksi ylimmästä kerroksesta (21.). Huoneestamme oli hienot näköalat kaupungin pilvenpiirtäjien suuntaan.
Huoneemme oveen koputettiin heti saavuttuamme ja hotellin manageri odotteli siellä viinipullon ja lasien kanssa. Olimme saaneet tervetuliaisen, jonka lähettäjä oli Matkatoimisto Aventura. Olipa kiva yllätys, kiitos paljon!
Ravintolat
Torontossa on kuulemma ihan kaikkien mahdollisten maiden ravintoloita ja etenkin aasialaisia oli runsaasti. Me nautimme ensi nälkään hotellia vastapäätä olevassa sushi-paikassa poke-kulhot ja Ilkka löysi listalta uni-sushia, johon ei ihan jokaisessa ravintolassa törmää.
Kaupat
Hotellimme kulmalta löytyi myös todella kiva Loblaws-supermarketti , josta ostimme Ilkalle synttärikakkua ja sehän osui sopivasti sitten samaan aikaan tervetuliaisviinipullon kanssa. Tästä kaupasta kävimme täydentämässä eväitämme muutamaan kertaan Torontossa vierailumme aikana.
Supermarketin yläkerrasta löytyi paikallinen alko, eli LCBC, jossa myytiin alkoholia, sillä sitä ei ruokakaupoista löytynyt.
Hotellimme toiselta nurkalta löytyi myös paikallinen “Punnitse ja säästä” -kauppa, jossa kävimme paitsi ihmettelemässä mitä kaikkea liikkeen kymmenistä laareista löytyi, myös ostamassa sieltä mukaamme pientä välipalaa.
Liikkuminen
Metro- ja raitiovaunuverkosto oli todella selkeä ottaa haltuun, joten ajelimme niillä suurimman osan ajasta ja käytimme Uberia vain harvoin. Metroon (ja ratikkaan) pääsi suoraan luottokorttia näyttämällä, joka oli ihan äärimmäisen kätevää turistin näkökulmasta.
Matkojen hinta ei tosin täysin selvinnyt, mutta lopulta veloituksia yhdeltä päivältä oli mennyt noin kymmenen euron verran. Kilometrin Uber-matka maksoi saman verran, joten siihen ei kannattanut matkakassaa tuhlata.
Metroasemilla oli vartijoita, jotka tulivat ystävällisesti opastamaan, jos näytti yhtään eksyneeltä, joten liikkuminen oli sujuvaa ja helppoa julkisilla.
Nähtävyydet
Toronto Islands
Toronto Islands muodostuu yhdestä suuremmasta ja useammasta pienemmästä saaresta. Näille saarille pääsee kolmella eri lautalla ja kyseessä on laaja kokonaisuus, joten kannattaa selvittää mitä kaikkea nähtävää saarilla on ja vierailla sen mukaan itseä kiinnostavimmissa kohteissa.
Toronton edustalla oleviin saariin pääsee rannasta lähtevillä lautoilla sekä vesitakseilla. Vilkkain kesäsesonki oli jo ohi, mutta lämpötilan huidellessa melkein 30:ssä asteessa oli saarille menevissä lautoissa melkeinpä ruuhkaa.
Noin 12 euron lauttalipulla pääsi ihailemaan upeita järvimaisemia ja saaren toiselta puolelta löytyi kaunis hiekkaranta sekä jykevä laituri Ontariojärven suuntaan. Kanadanhanhet ja lokit päivystivät nurmikolla ja oravat piilottivat herkkujaan ahkerasti maahan.
Seurasimme auringonlaskua saarelta käsin monien muiden tavoin ja ihailimme Toronton “skylinea”. Näin hienoihin näköaloihin suurkaupungin pilvenpiirtäjien siluetteihin törmää harvoin. Kokemus on saarilla vierailemisen vaivan arvoinen!
Huomasimme, että seuraava lautta tulisi vasta melkein tunnin päästä, joten otimme rannasta vesitaksin, joka vei meidät takaisin rantaan 12 euron hintaan per henkilö.
Queen street
Yksi Toronton vilkkaimmista ja eläväisimmistä alueista löytyy Queen Streetin varrelta. Siellä on paljon trendikkäitä ravintoloita, gallerioita sekä katutaidetta. Me ajoimme katua läpi raitiovaunulla ja jalkauduimme myös hetkeksi tutustumaan alueeseen.
Toronto-kyltti sekä kaupungintalot
Kunnon turistien tapaan kävimme tietysti kuvaamassa Toronto-kylttiä, joka sijaitsee kuvauksellisen vanhan kaupungintalon ja hieman modernimman uuden kaupungintalon kupeessa. Meillä oli vielä tavoitteena käydä Toronton vanhan kaupungin puolella, joka olisi ollut lähettyvillä, mutta sinne emme ehtineet.
Casa Loma
Otimme metron kohti Toronton linnaa, Casa Lomaa, joka sijaitsi Tarragon Villagen alueella hieman sivussa ydinkeskustasta. Linnaan olisi päässyt sisälle 25 dollarin hintaan, mutta tyydyimme ihastelemaan sitä ulkopuolelta.
Paikka oli hääparien suosiossa ja satuimme paikalle juuri kesken kuvaussession, jota organisoitiin huolella hääsuunnittelijan ja kuvaajan toimesta.
Meitä kiinnostivat enemmän pihan kukkaistutuksissa viihtyneet monarkkiperhoset, jotka ovat paitsi kauniita, myös myrkyllisiä. Vaikuttavinta on niiden kyky lentää vuosittain Kanadasta Pohjois-Amerikan poikki Meksikoon (yli 4000 kilometriä) talvehtimaan.
CN Tower
Kaupungin tunnetuin maamerkki ja Kanadan korkein rakennus on upea CN Tower. Olimme ostaneet tänne 43 dollarin (noin 30 euroa) hintaiset liput etukäteen ja saimme silti jonottaa pitkän tovin, että pääsimme rakennukseen sisään. Muutama muukin oli saanut idean tulla paikalle auringonlaskun aikaan.
Kun olimme päässeet turvatarkastuspisteen ohi, siirryimme näköalahissillä ylös 346 metriä korkealla olevalle näköalatasanteelle, jossa pääsi liikkumaan kahdessa kerroksessa. Sanomattakin lienee selvää, että koko kerroksen korkuisista ikkunoista avautuivat upeat näkymät Toronton ylle.
Näköalatasanteen katto oli peiliä, joka teki tilasta kuvauksellisen ja avaramman tuntuisen. Yhdessä kohtaa tasannetta näkyi läpi lattiasta alempaan kerrokseen ja aina maahan saakka.
Meille iski kuitenkin nälkä päästä vieläkin ylemmäs, joten ostimme kymmenen dollarin (vajaa 7 euroa) lisähinnalla pääsyn 447 metrin korkeudessa sijaitsevaan Skypodiin. Tämä on läntisen pallonpuoliskon korkeimmalla oleva näköalatasanne.
Skypodissa oli näkyvillä pieni vakaaja ja sen avulla saattoi aistia tornin heilunnan. Ilkka oli kyllä taas superrohkea, kun tuli Skypodiin ja kurkki vielä vähän ikkunoistakin. Alemmalla tasanteella ainakin toinen jalka kosketti lasilattiaa ja muutaman oluen jälkeen hän katseli sujuvasti ikkunoista alas muiden kanssa upeaa auringonlaskua.
Jäimme vielä ihastelemaan tummuvaa taivasta ja sitä vasten syttyviä pilvenpiirtäjiä, joita Toronton keskustasta löytyykin lähemmäs sata.
Panimot
Torontolaisista – ja ehkä koko reissun – kaikkein innokkaimmin odotettu panimo on nimeltään Henderson Brewing. Se löytyy noin viiden kilometrin päässä Toronton keskustasta, joten matka kannattaa taittaa joko metrolla tai raitiovaunulla.
Hendersonista erityisen ja odotetun teki se, että panimo on tehnyt Toronton “oman kylän poikien” eli Rushin kanssa yhteistyönä bändille nimikko-oluen.
Yhteistyön taustoista kyseltyäni kerrottiin, että yhtye oli etsinyt yhteistyöpanimoa jo jonkin hetken. Muutama isompi kanadalainen panimo oli tehnyt tarjouksen brändätä jokin jo olemassa oleva olut Rush-olueksi, mutta tämä ei sopinut Geddylle ja Alexille.
Joidenkin mutkien kautta Henderson Brewing sai kuulla asiasta, ja ehdotti kokonaan oman oluen kehittämistä bändin jäsenten kanssa. Yhteistyö lopulta syntyi ja aitoa Rush-oluttakin on maistettu! Oluttyyppi on luonnollisesti “Canadian Golden Ale”, ja se lienee lajityyppinsä ainoa edustaja.
Rush oli kyllä näkyvillä panimolla, mutta yksinään se tuskin oli paikalle ketään muita meidän lisäksemme houkutellut. Panimolla pannaan kyllä varsin mukiin meneviä oluita. Rush-fanille kokemus oli kyllä jopa juhlallinen ja mieleenpainuva.
Kävimme muuten lopulta panimolla kahdesti. Ilkka osti innosta pinkeänä vihdoin panimolle päästyään itselleen muistoksi Rush-Henderson-paidan, joka osoittautui hotellille palattuamme vielä hieman Ilkkaakin pinkeämmäksi. Paita saatiin vaihdettua seuraavana päivänä, ja vielä pari uutta olutmaistiaistakin nautittua.
Lähellä, mutta samalla niin kaukana Henderson Brewingiltä sijaitsee Bandit Brewery. Henderson ja Bandit ovat kartalla miltei vierekkäin, mutta ne erottaa junarata, jonka pääsee ylittämään ikävän kierroksen kautta.
Junaradan varsi ei ainakaan iltapimeällä ollut erityisen viihtyisä, joskaan valaistua tietä pitkin hieman pidempi reitti ei olisi ollut paljon turvallisemman oloinen. Varsinkin Hendersonin puoli radasta oli varsin hiljaisen ja aution oloista teollisuusaluetta.
Itse Bandit Brewery hohsi lopulta pimeässä naapurustossa kuin keidas erämaassa. Siisti aidoitettu terassi eristi eloisan iltaansa viettävän olutkansan katujen karuudesta. Alue oli kieltämättä hieman karskihkoa.
Banditin ulkoalue oli viihtyisä ja joillakin oli koirakin mukanaan. Kyynärvarret takertuivat asiaan kuuluvasti kiinni pöytään, joten Banditissa varmasti vietetään välillä raisujakin juhlia!
Banditin tyypillinen olut oli samea ja mehumainen New England IPA jos jonkinlaisine variaatioineen. Tässä vaiheessa matkaa niihin oli törmätty jo sen verran tiuhaan, että pieni turhautuminenkin meinasi hetkellisesti nostaa päätään.
Onneksi valikoimista löytyi myös useampaa erilaista gosea. Aivan tavallista IPAa tai mitään vielä tavallisempaa, kuten lageria on Banditilta turha käydä etsimässä.
Aivan Toronton ydinkeskustasta Google Maps paikantaa “craft beer” -hakusanalla ravintolan nimeltä Craft Beer Market. Tämä on ykkösluokan hakusanaoptimointia jo firman perustamisvaiheessa.
Paikka osoittautui melko suureksi halliksi, jonka reunustoilla oli pöytiä ja keskellä suuri baaritiski hanoineen. Olimme toki paikalla lounasaikaan, mutta baaritiskillä näytti norkoilevan pääasiassa tarjoilijoita, jotka kyllä kantoivat tiuhaan tahtiin tuoppeja asiakkaiden pöytiin.
Paikka olikin oikeastaan ravintola, jossa oli kyllä mainio olutvalikoima. Vaikkei kyseessä olekaan panimo, on paikka pakko mainita ja sitä suositella. Samalla kun ravitsee itsensä ruoalla, voi maistella runsaasta valikoimasta loistavia oluita!
Listalta löytyi Ilkalle maailmankuulun 13-vuotiaana Malesiasta Kanadaan muuttaneen fine-dining kokin Alex Chenin suunnittelema burgeri ja vegevaihtoehdot saivat Katrilta hyväksynnän. Aina ei satu niin onnellisesti, että yhdestä ja samasta paikasta saa molempien lautaselle kehut ansaitsevaa ruokaa ja vielä lasiin oivallista pienpanimo-olutta!
Miinusmerkin Craft Beer Market saa huumaavasta metelistä, joka tuntui kasvavan vielä odottamattomiin mittasuhteisiin WC:n puolella. Vähemmälläkin volyymilla olisi saatu soraäänet vaimennettua.
Turvallisuus
Turvallisen tuntuiseen Chicagoon ja suorastaan seesteiseen Washingtoniin verrattuna Toronto vaikutti aika levottomalta. Kaupungin kaduilla oli vilkas liikenne, paljon tietöitä ja sen myötä pinnaansa kiristeleviä, tööttäileviä autoilijoita.
Kaduilla näkyi paljon kodittomia ja erityisesti ydinkeskustassa asemien ympärillä oli jos jonkinmoista huutelijaa. Muutama hieman agressiivisempi tapaus tuli myös vastaan, mutta toisaalta tuntui, että poliiseja ja vartijoita oli riittävästi näkösällä.
Hotellin lähipuistossa näkyi aamulla “zombieita”, eli paikalleen jähmettyneitä huumeiden käyttäjiä, jotka olivat saaneet hetken helpotuksen ja hyvän olon vahvoista lääkkeistä muokatuista huumausaineista.
Metroasemilla ja kaduilla nukkui myös ihmisiä, joka oli kovin surullinen näky. Pilvi tuoksui kaikkialla ja kannabis onkin Kanadassa laillista siten, että sitä saa kasvattaa ja pitää hallussaan pieniä määriä. Katukuvassa tämä näkyi niin, että kannabista myyviin kauppoihin törmäsi melkein yhtä tiuhaan kuin 7-Eleven kauppoihin.
Retki Niagaran putouksille
Toinen päivämme Torontossa oli varattu Niagaran putouksille suuntautuneeseen koko päivän retkeen. Kerromme siitä omassa artikkelissaan lisää.
Vieraile Torontossa 360-videoiden kautta
Lue myös muut artikkelimme tästä reissusta
New Yorkin pienpanimoita ja pilvenpiirtäjiä
Kolmas vierailumme New Yorkiin keskittyi synttärisankarin toiveesta pienpanimoihin ja kaupungin uusin pilvenpiirtäjä tuli tietysti myös tutuksi.
Niagaran putoukset
Niagaran putoukset ovat yksi maailman tunnetuimmista luonnonähtävyyksistä ja niille on helppoa tehdä päiväretki Torontosta.
Täällä Ne Tammelat, Washington D.C.
Washington D.C. on Yhdysvaltojen pääkaupunki ja maan poliittinen keskus. Siellä sijaitsee Valkoinen talo sekä lukuisia hallintorakennuksia.
Chicago-sarjojen kuvauspaikat ja parhaat nähtävyydet
Illinoissin osavaltiossa sijaitseva Chicago on Yhdysvaltain kolmanneksi suurin kaupunki. Ihastuimme tähän eläväiseen kaupunkiin ensisilmäyksellä
Itäisen Amerikan ja Kanadan kiertue Aventuran kyydissä
USA:n ja Kanadan kiertomatkamme piti sisällään neljä upeaa kaupunkikohdetta, jotka olivat: Chicago, Toronto, Washington D.C. ja New York
26 comments
Jäi Japanissa tyhmyyttäni tuo Sea Urchin koittamatta, oliko se Ilkan mielestä hyvää? On tosiaan jäänyt vähän harmittamaan, mutta onneksi palataan sinne varmasti. Silloin tulee kyllä koitettua. Kanadassa ollaan oltu vain länsi-rannikolla, mutta maa kyllä kiinnostaisi laajemminkin.
Kiitos kommentista, Mikko!
Merisiili kyllä jakaa mielipiteitä! En tiedä jakautuuko mielipiteet aivan puoliksi niiden kesken, jotka ovat maistaneet, mutta moni ei varmasti suostu edes siihen. Omasta mielestäni se on hyvää ja oli hyvää jo heti ensimmäisestä kokeilusta saakka. Syön mielelläni aina, kun vain tulee tilaisuus. (Paitsi saatan harkita uudelleen, jos on aivan röyhkeän hintaista.)
Jos tykkäät äyriäisistä ja sen sellaisista (kuten muistelen), arvelisin että saattaisit tykätä. Tekstuuri on todella silkkisen pehmeä, maku reippaasti suolainen ja oletettavasti lajista riippuen makeutta löytyy myös. Sitten siinä on sellainen jännä makunystyrät väkisin täyttävä ominaismaku, jota en osaa selittää. Vähän niin kuin tryffelissä on omansa.
Kokeile ja kerro sitten! 🙂
Kivoja nähtävyyksiä! Varmasti tulisi kierrettyä nuo kaikki, jos/kun Torontoon tulisi suunnattua 🙂 Ja hahah, mun mielestä reissuissa parasta on ruokakaupat 😀 Voisin tutkailla valikoimia vaikka kuinka kauan (usein kuitenkaan ostamatta mitään).
Kiitos kommentista, Eveliina!
Kiva kuulla, että meidän valitsemat kohteet läpäisivät myös sinun seulasi. 😉
Ruokakauppoja (ja toreja) on kyllä aivan äärimmäisen mielenkiintoista koluta. Toivottavasti Katriakin edes vähän kiinnostelee. Ainakin ihan sovinnossa ollaan oltu kun olen halunnut noita käydä ihmettelemässä. 🙂
Toronto ei ole ollut bucket listalla mutta kiva sielläkin olisi käydä. Onneksi on muitakin korkeanpaikan kammoisia kuin tää täällä😅
Kiitos kommentista, Sari!
Terveisiä vaan korkeanpaikankammokollegalle! Kyllä vaan kammoan ja ihan kunnolla. Kätevästi Katri sitten rakastaa korkeuksia, joten pääsen aina nuo kaikki tornit ja mastot koluamaan läpi myös.
Noh, myönnettävä on, että onhan niissä kyllä ihan kiva käydä ja varovasti kurkistella maisemia. En kyllä ihan täysillä pysty niissä nautiskelemaan. Samalla hirvittää ja kadehdituttaa katsella lajitovereita jotka uskaltavat naama kiinni lasissa tihrustaa suoraan alla olevia rakennusten kattoja ja ties mitä siellä ikinä näkyykään.
Teillä on kyllä ollut upea matkakokonaisuus. New Yorkissa olen käynyt useamman kerran, mutten koskaan Kanadan puolella. Mikä näistä teidän kohteista oli teidän suosikki?
Ikävä kuulla, että myös Torontossa on paljon kodittomia, huumeidenkäyttäjiä ja muuta epämääräistä sakkia. Ehkä sekin on yksi syy, miksi nykyään kaipaan enemmän rauhallisiin luontokohteisiin ja pikkukyliin kuin suurkaupunkeihin. Me oltiin viime lokakuussa San Franciscossa, se oli muuten aivan ihana, mutta sielläkin oli hämmästyttävän paljon kodittomia. Alueet, joilla tiedettiin olevan huumeporukoita, me suosiolla kierrettiinkin kaukaa.
Kiitos kommentista, Heidi!
Jos tältä reissulta valitaan, niin kyllä suosikki oli Chicago. Etukäteen arvelimme jättävämme sokerit pohjalle päättämällä kiertueen New Yorkiin, mutta niin vain Chicago vei sydämen. Tuskin kyse on pelkästä uutuudenviehätyksestäkään. Jos nyt pitäisi (tai voisi päättää) kumpaan lähtisin mieluummin uudelleen, niin valitsisin Chicagon.
Suurkaupungeissa tuntuu aina olevan huumeita, rikollisuutta ja huono-osaisuutta. Se on kyllä niiden ehdoton miinuspuoli, ja aika pitkä sellainen. Meitäkin on alkaneet luontokohteet viehättää entistä enemmän. On se silti kiva kun voi vaihtelun vuoksi käydä erilaisissa paikoissa.
Kivoja kohteita! Niinkin oudossa paikassa kuin Pohjois-Koreassa tutustuin torontolaiseen juristiin. Olemme sittemmin ystävystyneet ja hän on vieraillut usein Suomessa ja Euroopassa. Ehkäpä pitäisi viimeinkin mennä vastavierailulle.
Kiitos kommentista, Juha!
Tuommoiset tuttavuudet on kyllä kivoja! Varsinkin jos ne oikeasti johtavat vielä uusiin ja uusiin livetapaamisiin. Hienolta kuulostaa. Käy ihmeessä vastavierailulla Kanadassa!
Me kävimme ensimmäisen kerran Kanadassa vain Niagaran putouksilla, silloin Buffalosta käsin.
Sittemmin olemme palanneet Kanadaan niin itään kuin länteen, mutta isot kaupungit Vancouveria lukuunottamatta olemme onnistuneet ohittamaan – ehkä pitäisi yrittää vielä niihinkin joskus … 🙂
Kiitos kommentista, Pirkko!
Vain Torontossa käyneenä saatan olla kovin väärässäkin, mutta kuvittelisin että suurin osa Kanadan kiinnostavimmista kohteista löytyy Toronton ulkopuolelta. Meille se nyt valikoitui muutamastakin syystä (YYZ-lentokenttä ja Niagaran putoukset kenties tärkeimpinä), mutta erityisesti luontokohteita olisi hienoa päästä kiertämään!
Oma seuraava kanadaunelmani voisi olla ehkäpä New Foundland, mutta saas katsoa nyt sitten. 🙂
Olipa ihana lukea Torontosta ja Kanadasta <3 tein Torontoon aikoinaan stopoverin, eli viivyin kaupungissa vain päiväreissun verran, mutta sain sieltä pintaraapaisun ja ihastuin. Itelle tuli kaupungista tosi kiva fiilis, vaikka jälkeenpäin luin, että monille Toronto on ollut pettymys. Joka tapauksessa tiesin, että Kanadasta tulen tykkäämään ihan valtavan paljon. Kävin myös CN-towerissa ja se oli kyllä kiva mesta ! Montako päivää te olitte Torontossa? Te saitte huomattavasti laajemman kuvan kaupungista ja sen nähtävyyksistä kuin ite vaan 1 päivän perusteella 🙂
Kiitos kommentista, Elina!
Kyllä meillekin jäi ihan kiva kuva Torontosta, mutta ehkä vähän sellainen, että nyt sen tärkeimmät jutut ehdimme jo nähdä. Ripeän reissutyylimme etuja siis kenties, että meillekin yksi kokonainen päivä (ja saapumisilta) riitti tärkeimpiin. 😉
Kanadasta jäi kyllä ihan kiva fiilis, ja sinne varmasti vielä joskus palaamme. Luultavasti kyllä tähtäämme johonkin muualle kuin Torontoon. 🙂
Onpa hieno tosiaan tuo Toronton skyline! Kävin opiskelijavaihdon yhteydessä aikanaan myös Torontossa piipahtamassa, mutta ei tullut silloin lautalla matkustettua ja tuo skyline jäi näkemättä. Muuten jäi ihan hyviä muistoja Torontosta, Niagaran putouksilta ja lähialueen viinitilan viininmaistelusta 🙂
Kiitos kommentista, Sarianne!
Tuo skyline oli kyllä ihan maailmanluokan laatua mitä tulee kaupunkien profiilikuviin! Saarilla siis kannattaa kyllä käydä, jos on menossa Torontoon!
Kyllähän Toronto oli ihan mukava kaupunki ja kanadalainen elämäntyyli vaikutti jotenkin kivalta sekoitukselta jenkkiläistä ja koto-eurooppalaista meininkiä. Kanadaa olisi kyllä kiva käydä kiertämässä vähän enemmänkin! 🙂
Toronto kuulostaa monipuoliselta kohteelta. Linnaa en osannut odottaa, mutta sellainenkin näköjään tarjolla. Tämä oli varmasti Ilkalle mieluisa ja ikimuistoinen reissu. 🙂 Olen käynyt Kanadassa vain länsirannikolla ja Kalliovuorilla, mutta itäpuolikin kiinnostaisi.
Kiitos kommentista, Merja!
Linna oli kyllä jotenkin jännä. En oikein vieläkään osaa sijoittaa sitä mielessäni Torontoon.
Tämä koko reissu oli kyllä aivan huikean hieno juttu ja pysähdys Torontossa oli tärkeä ja merkityksellinen juttu minulle ihan henkilökohtaisesti. Voin nyt mielessäni ruksia aika monta asiaa sisäiseltä bucket-listaltani. 😀
Kätevä juttu sinänsä, että reissumme sijoittui tuonne itärannikolle, jotta Toronto sitten luontevasti valikoitui Kanadan kaupungiksi. Olemme kyllä aikaisemmin pyöritelleet mahdollisuutta käydä korjaamassa Kanada maalistallemme esimerkiksi Seattlesta käsin. Sieltä olisimme luontevimmin varmasti käyneet Vancouverissa. Kanadassa olisi kyllä paljon jännää tutkittavaa!
Voi mikä näköalatasanne! Jospa joskus olisi tilaisuus kokea se, niin tietäisin nauttivani. Ihme, en muuten ole koskaan kuullut, että huumeiden käyttö olisi Torontossa ongelma. Surullista. Jään odottamaan hetkeä, jolloin ehdin lukea Niagarasta. Siitä olen haaveillut varmaan aina. Aila
Kiitos kommentista, Aila!
On kyllä myönnettävä, että nuo näköalatasanteet ovat aika upeita juttuja! Ihan näin korkeanpaikankammoisena suosittelen kyllä pääsylippujen hankkimista ja tornissa vierailua ihan jokaiselle, joka vaan jonkin pilvenpiirtäjän luokse matkustaa!
Huumeongelmia kyllä valitettavasti näkee vähän siellä sun täällä. Tuskin mikään suurempi kaupunki on onnistunut niiltä välttymään. Surullinen juttu. 🙁
Niagarasta puheenollen, ehkä jo huomasitkin, mutta julkaisimme juuri artikkelimme sieltäkin! https://netammelat.fi/amerikka/kanada/niagaran-putoukset/
Olin täsmälleen samaan aikaan omalla 50-vuotis matkallani, missäpä muualla kuin Kreikassa. 🙂
Toronto on mulle ihan vieras kaupunki. Yllätti ihan ensimmäisenä, että siellä oli noin lämmintä ja toisena tuo upea pilvenpiirtäjien rivistö! Toki tuo torni on kuvista tuttu, mutta jotenkin olen kuvitellut Toronton pienemmäksi.
Teidän matka kuulosti reitiltään tosi hienolta, suuren maailman ihmeitä täynnä!
Kiitos kommentista, Anna! Ja synttärionnittelut! 😀
Meillä oli Torontosta aika vähän mitään mielikuvia ennestään. Kyllähän nuo upeat pilvenpiirtäjät olivat aika komea vastaanotto. Erityisesti tuolta saarilta päin katsottuna kaupunkin siluetti on tosi kaunis. 🙂
En ole koskaan käynyt Kanadassa, mutta etenkin luontokohteet siellä kiinnostaisi. Näyttääpä tuolla kaupungissakin kyllä olevan nähtävää, ja tuo skyline on kyllä tuttu monista kuvista. Hyvää siedätyshoitoa Ilkalle nuo pilvenpiirtäjät, vaatii aikamoista rohkeutta käydä niissä pelosta huolimatta! Ja Eveliinan tavoin myös mä tykkään käydä ulkomailla ruokakaupoissa. Tosin ostetaankin niistä yleensä melkoiset ostokset, koska majoitutaan usein huoneistoissa, missä on oma keittiö.
Kiitos kommentista, Cilla!
Meitäkin kiinnostelee Kanadan luontokohteet, mutta oli kyllä aivan kiva nähdä iso kanadalainen kaupunki myös. Luontevasti se sopikin tämän reissun teemaan ja reittiin. 🙂
Mutta huuh.. Nuo pilvenpiirtäjät ja näkötornit ja muut on kyllä aika kuumottavia. Onneksi niissä on yleensä ihan mukavasti tilaa sisällä liikkua. Yksi kammottavimmista kokemuksista ikinä on Empire State Building, jossa käytännössä piti mennä ulos aika kapealle parvekkeelle. Koko torni huojui tuulessa ja korkeanpaikankammo sai vain lisäboostia tuosta tuulesta joka tuntuu tempaavan ilmaan ja paiskaavan kaiteen (ja parimetrisen metalliaidan) yli! Perin loogisilta vaikuttaa nämä fobia-aivoitukset. Sen verran hieno elämys tämäkin kuitenkin oli, että olen käynyt Empire State Buildingissa toisenkin kerran.
Ulkomailla paikallinen ruoka kiinnostaa ja sen ytimeen pääsee parhaiten porautumaan ruoan alkulähteillä, eli ruokakaupassa! Erityisesti kalatiski kiinnostaa, koska siellä on yleensä otukset ehjinä ja kokonaisina. Myös kiinnostaa kaikenlaiset kummalliset paikallisherkut, joita on yleensä valtavia määriä järjettömissä annosko’oissa tarjolla. Näihin lasketaan mm. erilaiset italialaiset ja espanjalaiset kinkut, kummalliset pyreneiden ja alppien alueiden homekuoriset makkarat, jättiläismäiset juustokiekot ja erilaiset valtavat kimpaleet jotain halvaa tai nougatia tai mitä lienee. Parasta on aina jos näitä vielä pääsee jossain maistamaan!!
Bandit Brewery tuli tietysti itselle heti mieleen, että näytti mukavalta taukopaikalta janoiselle kamelille. Torontossa olen joskus ex-tempore käynyt muutaman päivän. Oltiin nuorena Niagaran putouksilla, ja todettiin, että eiköhän käydä Torontossa, kun sinne helposti bussilla pääsi. Oli sekin omanlaisensa hieno seikkailu. Komea kaupunki, just kaveri siellä oli 10 päivää ja kertoili Toronton kuulumisia ja tuli muisteltua omaakin reissua. Paljon tuttuja juttuja oli teilläkin ollut ohjelmassa.
Kiitos kommentista, Rami!
Bandit Brewery vaikutti kyllä oikein viihtyisältä paikalta. Harmi että kello alkoi siinä kohtaa jo lähestyä nukkumaanmenoaikaa. Toronto on kyllä kiva ja kätevä kaupunki tukikohdaksi Niagaralla vierailulle. Kymmenen päivän reissulla voisi kyllä olla, että pitäisi käydä vuokraamassa auto ja tutustua vähän lähiseutuihinkin! 🙂