Italialle kuuluva Sisilia on Välimeren suurin saari. Se sijaitsee aivan Italian “saappaan” kärjessä. Saari tunnetaan erityisesti Etnasta, joka on manner-Euroopan suurin ja aktiivisin tulivuori.
Etna hallitsee Catanian kaupunkikuvaa, jonka tummanpuhuvien rakennusten materiaalina onkin käytetty Etnan sylkemää kiviainesta, basalttia.
Reittimme Maltalta Milanoon
Sisilia oli juhannusmatkamme toinen kohde. Meillä oli kymmenen päivää aikaa ehtiä Milanoon, josta olimme varanneet paluulennon Suomeen. Matkan varrella vierailemme neljässä eri maassa ja neljällä eri saarella.
Reittimme varrella olivat Malta, Valletta – Italia, Sisilia, Catania ja Palermo – Sardinia, Alghero ja Santa Teresa Gallura – Ranska, Korsika, Bonifacio – Italia, Pisa – San Marino – Italia, Milano.
Saapuminen Sisiliaan
Lento Maltan Valletasta Cataniaan kesti Ryanairilla vain 45 minuuttia ja se osoittautui kaikista helpoimmaksi vaihtoehdoksi siirtymiseen. Saavuimme Sisiliaan iltapäivästä ja tilasimme lentokentältä Uber-kyydin Catanian vanhan keskustan liepeillä sijaitsevalle hotellillemme.
Majoitus Palazzo Scammacca
Tämä hotelli sijaitsi Scammaccan suvun entisessä kaupunkikartanossa, joka oltiin osittain muutettu hotellihuoneiksi ja osa kerroksesta oli vielä tyhjillään. Tiloissa toimi mm. vaihtuvia taidenäyttelyitä.
Mikäs siinä! Saimme jälleen saapua omalla tavallaan erikoiseen majoitukseen. Talossa oli paksut kiviseinät ja parveke sisäpihalle, joten Catanian katujen iltaelämän äänet eivät meidän uniamme päässeet häiritsemään.
Nähtävyydet
Meillä oli vielä koko iltapäivä käytettävissämme tutustua Catanian keskustaan. Lähdimme kävelemään lähikortteleihin paikantaen samalla myös seuraavan aamun kohtaamispaikan Etnan retkeä varten.
Otimme suunnaksi Parco Maestranzen, josta piti olla näköala Etnalle. Valitettavasti sää oli sen verran pilvinen, että näimme Etnasta vain haaleat varjot sen kyljistä. Kaikkein upein, eli parhaimmillaan höyryjä tuprautteleva huippu jäi siis näkemättä ainakin sillä erää.
Kävimme vielä Italiaan saapumisen kunniaksi nauttimassa oivalliset pizzat ja etsimme paikallisia pienpanimo-oluita tarjoilevan olutbaarin.
Ravintolat
Mad in Italy pizzeria löytyi lyhyen, mutta kiihkeän, nälän kannustaman googlailun jälkeen. Se sijaitsi kohtuullisen lähellä majapaikkaamme ja vegaaniset annokset oli merkitty selkeästi ruokalistalle.
Uteliaisuutta nostatti myös se, että vaikka pizza lienee jollakin tavalla lähes pyhä asia italialaisille, Mad in Italyn pizzoja ei voinut varsinaisesti kuvailla konservatiivisiksi ja perinteitä kunnioittaviksi. Siitä huolimatta ravintola oli saanut varsin hyvät pisteet Google Mapsissa.
Pizzat olivat totta tosiaan mahtavan hyvät – Mahdollisesti jopa koko reissun parhaat! Google Maps on meillä ahkerassa käytössä kun etsimme ravintolaa tai käsityöolutta, eikä se pettänyt tälläkään kertaa.
Catanian pääaukiolla, Piazza del Duomolla sijaitsee “Liotru” elefanttisuihkulähde, joka on veistetty Etnan basaltista ja on eräs kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Lähdimme kuvaamaan tätä puolipakollista nähtävyyttä, sekä samalla tarkastamaan muutamia ravintoloita merisiilien varalta.
Tiesitkö,että elefantti on Catanian symboli, mutta perimmäistä syytä ei taida tietää kukaan. Myöhäispaleoliittisella kaudella on alueella ilmeisesti elänyt kääpiöelefantteja. Elefanttien on koettu suojelleen alueen ensimmäisiä asukkaita.
Totta vai tarua?Perimätieto parinkymmenen tuhannen vuoden takaa kuulostaa melkein yhtä uskomattomalta kuin toinen teoria. Sen mukaan sekä elefantti, että nimi Liotru periytyvät Heliodorukselta, joka 700-luvun lopulla häiritsi piispan seremonioita noituudella ja taikatempuilla, sekä muun muassa taikoi kivisen norsun liikkumaan.
Aukiolta meidät vietteli mukaansa Antica Sicilia -ravintolan työntekijä luvaten merisiilien löytyvän ruokalistalta.
Merisiiliä löytyi kyllä listalta, mutta ei keittiöstä. Katrin margarita pizza oli erinomainen ja samoin myös Ilkan hummeri linguine. Itse ravintola jätti kuitenkin melko ristiriitaisia tunteita ja lisäksi merisiilihuijaus jäi kalvamaan mieltä. Tämän jälkeen ei tarvitse aivan pian langeta uudelleen ravintolan sisäänheittäjän houkutuksiin.
Olut
Käsityöolutta haikailevalle on Italiassa viime vuosina alkanut löytyä yhä enenevässä määrin kiinnostavaa maisteltavaa. On ilahduttavaa huomata miten vanhassa viinimaassa löytyy tilaa tällaiselle “harhaoppisuudelle”.
Eihän olut toki viinin juojilta pois ole, mutta jos ei ole kysyntää, ei myöskään kannata tarjota. Olutta ei kannata panna, jos ei kauppa käy.
Kyllähän Italiassa silti oluttakin on aina juotu. Sisiliassa ylivoimaisesti suosituin merkki lienee sisilialaisen Messina-panimon Cristalli di Sale. Olut on jännä yhdistelmä laihaa lageria ja saksalaista suolaista gosea.
Voi kyllä hyvin ymmärtää miksi kuumassa Sisiliassa suolainen olut menestyy. Messina sen sijaan kuuluu nykyään Heineken-konserniin, eikä sitä voi oikein pitää käsityö- tai pienpanimona.
Cataniassa käsityöolutta ei kuitenkaan ollut aivan yhtä helppoa löytää kuin pohjoisemmassa Italiassa. Merkitse siis tämä paikka kartallesi saman tien.
Glamour Hoppe sijaitsee lähellä Piazza del Duomoa ja saattaa olla Catanian paras käsityöolutbaari. Ainakin se on yksi harvoista. Hanoissa on tarjolla hyvä valikoima italialaisia käsityöoluita kautta maan. Samassa yhteydessä selvisi, että ilmeisesti ainakaan kovin lähellä Cataniaa ei taida edes toimia ainuttakaan pienpanimoa.
Jos Etna tuprauttaa tuhkat kadulle ja paluulento kotiin viivästyy muutamalla päivällä, Glamour Hoppe on mitä oivallisin osoite evakuoitua!
Päiväretki Etnalle
Aamuherätys oli ripeä, sillä olimme ilmoittautuneet mukaan opastetulle retkelle Euroopan korkeimmalle aktiiviselle tulivuorelle, Etnalle. Etna sijaitsee noin 40 km päässä Cataniasta ja kohoaa kaikkiaan 3320 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Se on aktiivinen ja tuprauttelee jatkuvasti höyrypilviä taivaalle. Purkauksia on miltei vuosittain, mutta ne ovat onneksi harvoin haitaksi tai vaaraksi ihmisille ja asutukselle. Etnan laava on paksua ja virtaa hitaasti – noin viisi kilometriä tunnissa.
Kun Etnan purkautuessa laava viimeksi saavutti Catanian, sillä kesti kuukauden virrata kaupunkiin saakka. Tällaista ei onneksi tapahdu usein. Sen sijaan kaupungissa saattaa hyvinkin sataa tuhkaa ja hieman isompaakin hohkakivenkappaletta aina pienemmistä nokareista nyrkin kokoisiin murkuloihin saakka.
Päivävaelluksemme piti sisällään kuljetuksen Cataniasta, oppaan pienryhmässä, kävelyn kraatereilla sekä luolissa ja lopuksi kevyen lounaan. Halutessamme olisimme saaneet lainaan vielä vaelluskengät sekä päällysvaatteita, mutta meillä oli riittävät varusteet omasta takaa.
Pian kotiinpaluumme jälkeen kantautui uutisia, että Etna purkautui jälleen ja aiheutti hetkellisesti haittaa lentoliikenteelle tuhkapilven laskeuduttua kaupungin ylle.
Kiertoajelu
Catanian kaupungin keskeisimpiä nähtävyyksiä oli mahdollista päästä kiertämään pienen turistijunan kyydissä. Juna kiersi 40 minuutin matkalla keskustan läpi ja sen kyydissä pääsi näkemään niin arkeologisia kohteita, arkkitehtuuria kuin vähän rosoisempaakin puolta Cataniasta.
Suosittelemme pitämään puhelimesta hyvää otetta kuvatessa, sillä ainakin kerran skootterikuski ajoi erittäin lähelle junaa ja olisi saanut helposti napattua puhelimen mukaansa. Kiertoajelun hinta oli varsin kohtuullinen, vain viisi euroa per henkilö.
Metromatka Italiaan eurolla
Olimme huomanneet, että Catanian metroajelu oli erikseen valittu NomadManiassa saavutuksen arvoiseksi elämykseksi. Niinpä törmättyämme viimeisenä iltana sattumalta metron sisäänkäyntiin, päätimme käydä ajelulla.
Metrolippu maksoi euron ja sen saattoi ostaa lähimaksulla automaatista. Vailla sen kummempaa määränpäätä, päätimme puhtaasti läppäarvon perusteella käydä metrolla Italiassa.
Italiassa nousimme kadulle, ja totesimme parhaaksi ottaa saman tien suunnan takaisin sinne mistä olimme tulleet. Metro oli siisti ja moderni ja Catanian metrokarttakin vaikutti selkeältä. Italia vaikutti rosoisen uinuvalta asuinalueelta ilman sen kummempia kiinnostavia palveluita.
Metroajelun jälkeen kävimme vielä ruokakaupassa ostamassa eväitä seuraavan päivän bussimatkaa varten. Kaupan ympäristössä oli muutamia kerjäläisiä ja se vaikutti hieman levottomamman oloiselta ympäristöltä.
Illalla hoidimme vielä pakkaukset, jotta pääsemme aamulla nopeasti liikenteeseen. Majoitukseen ei sisältynyt aamupalaa, joten suuntasimme aamuherätyksen, huoneen luovutuksen ja turistiveron maksun jälkeen Piazza del Duomon kupeessa olevaan kahvilaan aamupalalle ja sieltä bussiasemalle.
Bussimatka Sisilian halki
Olimme varanneet etukäteen liput Sais Autolinee -yhtiöltä Cataniasta Palermoon. Matkan pituus on noin 210 km ja bussilla siirtyminen veisi aikaa 2,5 tuntia. Se sopi aikatauluumme parhaiten, vaikka Cataniassa oli myös juna-asema.
Sellainen vinkki tämän yhtiön osalta, että kannattaa tarkistaa lippujen päiväykset noin kolme kertaa tilausvaiheessa, sillä vaikka varasimme liput oikealle päivälle, heitti varausjärjestelmä ne seuraavalle tai edelliselle.
Onneksi huomasimme jo kotona päiväysvirheen, joten ehdimme ostaa uudet 14 euron liput molemmille etukäteen. Bussi oli nimittäin täysi, eikä lippuja olisi saanut enää kuljettajalta – edes lahjomalla, mitä eräs herra yritti.
Sisilian maaseutu oli kovin kuivaa ja pääosin kumpuilevaa peltomaisemaa. Etna näkyi pitkään bussista komeasti ja sen häivyttyä näkyvistä menikin hetken aikaa ennen kuin Palermoa ympäröivä vuoristo tuli näkyviin.
Palermo
Palermo on Sisilian pääkaupunki ja siellä asuu noin 650 000 ihmistä, mikä tekee siitä saaren suurimman kaupungin.
Viihdyimme Palermossa vain välipalan mittaisen hetken verran ja kävimme ostamassa junaliput lentokentälle, jonne Palermon keskustasta oli vielä vajaan tunnin matka.
Junamatka menikin huomattavasti mukavammin, kun saimme laukut viereen. Bussimatkustamisessa jännittää aina se, että napataanko laukut joltain pysäkiltä vorojen toimesta. Sisiliassa kun pelotellaan taskuvarkaista joka käänteessä.
Matka jatkuu Sardiniaan
Seuraavaksi oli vuorossa elämämme toinen lento Ryanairilla ja tämä oli päivän kolmas siirtyminen. Onneksi ehdimme Cataniasta ajoissa lentokentälle ja kaikki kulkuvälineemme olivat olleet aikataulussa tähän mennessä.
Lentokentän kiitoradan takaa kohosi majesteettinen Monte Pecoraro, jonka sivuitse suuntasimme matkaan kohti Sardiniaa.
Sisiliassa olisi mahtavaa päästä käymään. Etna kiinnostaa itseäni todella paljon. Toisaalta Italia ylipäätään on kiinnostava kohde, siellä riittää nähtävää.
Italia on kyllä tosi kiehtova maa! Roomalaisaikojen historiaa on aivan kaikkialla ja luontokin on kaunista. Ruoasta ja juomista ei varmaan tarvitse erikseen edes mainita… ❤️
Etna oli kanssa tosi kiinnostava paikka! Aivan erilaista kiivetä ja taapertaa mustassa laavamurskassa kuin jossain tavallisella kalliolla! 🙂
On liian monta kokemusta Italiasta siitä, että mun haluamaa listan annosta ei sinä päivänä saakaan. Me asuttiin Cataniasta 45 min Etnan suuntaan, skipattiin vallan Catania roadtripillä, oli liian monta kivaa kaupunkia. Lisäksi Catanian esikaupunkialueet, jotka ohitettiin, kun ei menty tulliteitä oli järkyttävät (likaiset ja ränsistyneet). Palermo ei myöskään innostanut – toki katedraali upea. Eli tällä kokemuksella fanitan pikkukyliä (kirjoittelen myöhemmin blogijuttuja). Te saitte hienon kelin Etnalle, meillä oli pilvinen.
Toi on kyllä todella ärsyttävää jos ei saa listalta sitä mitä toivoo. Varsinkin, jos on ensin etsinyt tunnin verran sopivaa ruokapaikkaa, josta saisi sitä jotain tiettyä asiaa. Kun lopulta löytää ja istahtaa pöytään tilaamaan nälissään, niin siinä vaiheessa ei oikein enää huvita lähteä poiskaan. 🙁
Pikkupaikat ja syrjäkujat on aika ränsistyneitä tuolla, ja Alppien eteläpuolella ylipäätään. Jotenkin se vähän kuuluu tuolla asiaan, mutta onhan se vähän surullistakin. Autolla olisi ollut kiva tuolla ajella tutustumassa lähiseutuihin, mutta toisaalta Sisilian liikenne ei kyllä hirveästi houkutellut.
Meillä on alustavia suunnitelmia lähteä ens syksynä Sisiliaan veljen poikien ja äitin kanssa. Tarkkaa kohdetta ei olla mietitty, mutta ainakin Etnalla olis kiva käydä. Kiivettiin viime syksynä Vesuviukselle, joten se olis kiva jatkumo.
Kuulostaa kivalta suunnitelmalta! Etnalla kannattaa kyllä käydä! Jotenkin ne kuumaisemat on niin erikoiset, että semmoisia ei kyllä aivan kaikkialla kohtaa. Varsinkin jos olet käynyt myös Vesuviuksella, niin onhan tämä ihan ehdoton juttu sitten!
Onhan se karun näköistä röpelikköä! Lähempää kun pääsee tarkastelemaan, niin huomaa että siellä täällä kasvaa kaiken näköistä kukkaa ja kasvia. Tulivuoren laava on tosi ravintorikasta ja Etnan ansiosta koko Sisiliassa on erinomaisen hyvää viljelymaata ja siellä kasvatetaankin paljon muun muassa hedelmiä ja vihanneksia.
Kannattaa pitää Sisilia siellä listalla, ja jos ja kun päätät mennä, käy ihmeessä myös Etnalla!
Oli kiva katsoa tuttuja maisemia Catania/ Etna, kun omasta matkastani sinne on vierähtänyt jo 7 vuotta. Samoin kävi itselleni silloisella matkalla, että lipussa oli väärä päiväys.
On kyllä hauskaa palailla eri reissaajien matkakuvien mukana muistoihin omille reissuille. 🙂
Minua alkoi epäilyttämään, että lippukauppa oli tahallaan tehty noin väärin, jotta saataisiin myytyä enemmän lippuja. Toisaalta ainakin jotkut liput pystyi vaihtamaan ilmaiseksi toisiin (jos vain huomasi asian ajoissa ja oikealla vuorolla oli tilaa).
Kun kaupasta valitsi päivän ja reitin ja lisäsi ostoskoriin, niin tässä kohtaa lipun vuorokausi oli vaihtunut seuraavalle päivälle. Piti siis käydä ostamassa liput edellisen päivän bussiin, jotta sai ne oikealle. Olkaapa siis tarkkana muutkin lippuja ostaessanne!
Olen ollut Sisiliassa työmatkalla vuonna nakki ja muussi. En silloin vielä kirjoittanut blogia, joten siltä ajalta ei ole oikein mitään jäljellä – ei edes kuvia. Etnalla käytiin ja muistelen, että jouduttiin mafialle maksamaan jotain suojelurahoja, jotta päästiin yhdestä parkkitalosta jatkamaan matkaa bussilla. 🙂
Itse olen käynyt myös Etnalla “ennen ajanlaskun alkua”. Kun minua puolivuotiaana työnneltiin rattaissa Catanian katuja, paikalliset kävivät kauhistelemassa että lapsi paleltuu t-paidassaan. Olihan kuitenkin “talvi” ja ulkona vaarallisen vähäiset 20 astetta!
Tylsää tuo, että tarjotaan merisiiliä ja sitten aitäbwi olekaan. Itse söin merisiiltä Kroatian Trogirissa. Hyvää oli mutta olin seuraavana yönä vatsataudissa. Ties mistä johtui. No merisiiltä en halua enää syödä.
Tuo teidän juhannusreissunne on ollut melkoisen siisti.
Munkin mielestäni on aika ikävää houkutella asiakkaita valheilla. Pitäisi lähteä tuollaisen jälkeen ovet paukkuen pois, mutta eipä sitä sitten kuitenkaan tule tehtyä.
Minä olen syönyt merisiiliä monessakin paikassa. Ei kyllä ole tullut koskaan mitään vatsaongelmia onneksi. Meren herkkujen kanssa on tietysti aina pieni vaara tuollaiseen, kun ovat hyvin herkkiä pilaantumaan.
Etna oli meilläkin aikoinaan yhtenä kohteena Sisiliassa jonain vuonna pääsiäisen aikaan käydessämme. Kiertelimme saarta vuokra-autolla ja varasimme parin yön majoituksen niin läheltä Etnaa kuin vaan löytyi, että olisimme aamulla ajoissa paikalla. Olimmekin sitten, mutta pari tuntia piti odottaa, siis pääsiäisenä, että saivat tien ylös auki, oli nimittäin sen verran paljon lunta. Mutta kiva kokemus, vaikkakin siis menimme ylös isolla kuljetusautolla, emme vaeltaen 🙂
Sisilian liikenne oli sen verran vauhdikasta, että onnittelimme kyllä itseämme ettei tullut vuokrattua sinne autoa.
Tuota oli kyllä vaikea kesähelteellä kuvitella, että Etnalla voi talvisin vaikkapa lasketella. Ehkäpä teille osui vielä poikkeuksellisen runsasluminen talvi, jos vielä pääsiäisenä on ollut noin paljon lunta! 😀
Meidätkin kyydittiin aika ylös Etnalle autolla, ja patikoimme sitten siellä jonkin aikaa muutamien kraattereiden reunoille ja hyville näköalapaikoille. Etnan huipulle saakka pystyy kyllä kiipeämään, mutta siihen pitää varata paremmin aikaa ja myös varustautua kunnolla. Näimme muutamia retkikuntia, jotka olivat matkalla ylös saakka.
Etna on mahtava elämys. Sellainen kerran elämässä juttu. Se tosiaan tupruttaa koko ajan, välillä heittää tuhkaa autot harmaksi laajalla alueella.
Italiassa on todella kivaa ja helppoakin liikkua julkisilla. Mekin olemme kerran ajaneet bussilla Syrakuusasta Palermoon. Kiinnostavia maisemia. Yllättävän karua.
Tosi on! Etna on kaunis ja mahtava katsella etäämpää, mutta myös tosi jännä kohde kokea ihan sen rinteiltä itseltään!
Meillä oli tosi kireä aikataulu tällä reissulla ja ehdimme vain vähän kokeilla julkisia. Kaikki kyllä tuntui toimivan hyvin, ainakin niiltä osin, mitä ehdimme testata. Bussimatkalla Cataniasta Palermoon saimme nähdä aika hyvän läpileikkauksen Sisilian maastosta ja maaseudusta. Karun ja kuivan näköistä kyllä oli. Mitenköhän paljon ilmaston lämpeneminen on jo kuivattanut Sisiliaa.
Monet tulivuoret on ehditty kyllä näkemään mutta Etna on vielä käymättä. Olisi kyllä kiva käydä sielläkin ja samalla kiinnostaisi koko Sisilia. Tuo tuhkan sataminen saa ihan kylmät väreet… meillä on muutaman kerran satanut täällä Kaliforniassa tuhkaa maastopalojen takia. Se ei ehkä edes kuulosta niin pahalle mutta todellisuudessa voi olla aika vaarallista hengiteltävää. Samoin kuin kaikki savut ja kaasut.
Etna on kyllä tosi kaunis ja varmasti näkemisen arvoinen! Ja onhan se Euroopan suurin ja aktiivisin!
En ole noissa tuhkasateissa itse koskaan ollut, niin en osaa oikein kuvitella. Onkohan tuollainen tulivuoren tupruttelema kivituhka erilaista kuin maastopalojen synnyttämä puutuhka? Arvelen, että ainakin myrkkykaasut hälvenevät matkalla Cataniaan saakka.
Teillä on ollut hieno ja monipuolinen reissu! Ja hyvää tuuria, että Etna alkoi purkautumaan vasta reissun jälkeen! 🙂 Oliko tuo kraatteri, jolla vierailitte yksi niistä jotka ovat nyt aktiivisia vai nukkuva kraatteri?
Kävimme ainakin edellisen isomman purkauksen kraatterin laidalla, mutta en ole aivan varma purkautuuko Etna (tai tulivuori ylipäätään) yleensä samasta kanavasta uudelleen. Ainakin niitä kraattereita oli vähän siellä sun täällä pitkin rinnettä.
Hyvä tuuri kyllä toisaalta, että Etna purkautui vasta vähän matkamme jälkeen. Se olisi kyllä sotkenut jo ennestään tiukan aikataulun lopullisesti! Toisaalta olisi ollut kyllä hienoa päästä ihailemaan purkautuvaa tulivuorta!
Ainakin Sardinian Olbiaan näkyi kyllä kesän mittaan tarjouslentoja, joten ei kannata kokonaan luopua toivosta! Sardinia oli muuten huikean upea paikka myös, mutta tietysti siellä ei ole Etnaa…
Aivan upea tuo kuva Etnalta! Välillä harmittaa, kun ei näekään sitä mitä on tullut näkemään. Ja se, että ei saa syödä sitä, mitä on tullut hakemaan. Varmaan pitäisi ajatella, että taas oppii uutta tästäkin paikasta… Tiedä sitten, onnistuuko positiivisuus 🙂
Luonnolle ei mahda mitään. Välillä on pilvistä ja välillä sataa, eikä villieläimet aina tule esiin piiloistaan. Kyllähän huono tuuri aina hetken harmittaa, mutta ei niitä kannata jäädä murehtimaan. 🙂
Reissaaminen on kuitenkin mukavaa ja joskus kohdalle sattuu aivan tarunomaisia hetkiäkin! ❤️
28 comments
Sisiliassa olisi mahtavaa päästä käymään. Etna kiinnostaa itseäni todella paljon. Toisaalta Italia ylipäätään on kiinnostava kohde, siellä riittää nähtävää.
Kiitos kommentista, Mikko!
Italia on kyllä tosi kiehtova maa! Roomalaisaikojen historiaa on aivan kaikkialla ja luontokin on kaunista. Ruoasta ja juomista ei varmaan tarvitse erikseen edes mainita… ❤️
Etna oli kanssa tosi kiinnostava paikka! Aivan erilaista kiivetä ja taapertaa mustassa laavamurskassa kuin jossain tavallisella kalliolla! 🙂
On liian monta kokemusta Italiasta siitä, että mun haluamaa listan annosta ei sinä päivänä saakaan. Me asuttiin Cataniasta 45 min Etnan suuntaan, skipattiin vallan Catania roadtripillä, oli liian monta kivaa kaupunkia. Lisäksi Catanian esikaupunkialueet, jotka ohitettiin, kun ei menty tulliteitä oli järkyttävät (likaiset ja ränsistyneet). Palermo ei myöskään innostanut – toki katedraali upea. Eli tällä kokemuksella fanitan pikkukyliä (kirjoittelen myöhemmin blogijuttuja). Te saitte hienon kelin Etnalle, meillä oli pilvinen.
Kiitos kommentista, Mari!
Toi on kyllä todella ärsyttävää jos ei saa listalta sitä mitä toivoo. Varsinkin, jos on ensin etsinyt tunnin verran sopivaa ruokapaikkaa, josta saisi sitä jotain tiettyä asiaa. Kun lopulta löytää ja istahtaa pöytään tilaamaan nälissään, niin siinä vaiheessa ei oikein enää huvita lähteä poiskaan. 🙁
Pikkupaikat ja syrjäkujat on aika ränsistyneitä tuolla, ja Alppien eteläpuolella ylipäätään. Jotenkin se vähän kuuluu tuolla asiaan, mutta onhan se vähän surullistakin. Autolla olisi ollut kiva tuolla ajella tutustumassa lähiseutuihin, mutta toisaalta Sisilian liikenne ei kyllä hirveästi houkutellut.
Meillä on alustavia suunnitelmia lähteä ens syksynä Sisiliaan veljen poikien ja äitin kanssa. Tarkkaa kohdetta ei olla mietitty, mutta ainakin Etnalla olis kiva käydä. Kiivettiin viime syksynä Vesuviukselle, joten se olis kiva jatkumo.
Kiitos kommentista, Cilla!
Kuulostaa kivalta suunnitelmalta! Etnalla kannattaa kyllä käydä! Jotenkin ne kuumaisemat on niin erikoiset, että semmoisia ei kyllä aivan kaikkialla kohtaa. Varsinkin jos olet käynyt myös Vesuviuksella, niin onhan tämä ihan ehdoton juttu sitten!
Aika karun näköinen tuo Etna! Olisi kiva käydä joskus Sisiliassa, se on toistaiseksi vielä todo-listalla.
Kiitos kommentista, Jenni!
Onhan se karun näköistä röpelikköä! Lähempää kun pääsee tarkastelemaan, niin huomaa että siellä täällä kasvaa kaiken näköistä kukkaa ja kasvia. Tulivuoren laava on tosi ravintorikasta ja Etnan ansiosta koko Sisiliassa on erinomaisen hyvää viljelymaata ja siellä kasvatetaankin paljon muun muassa hedelmiä ja vihanneksia.
Kannattaa pitää Sisilia siellä listalla, ja jos ja kun päätät mennä, käy ihmeessä myös Etnalla!
Oli kiva katsoa tuttuja maisemia Catania/ Etna, kun omasta matkastani sinne on vierähtänyt jo 7 vuotta. Samoin kävi itselleni silloisella matkalla, että lipussa oli väärä päiväys.
Kiitos kommentista, Maria!
On kyllä hauskaa palailla eri reissaajien matkakuvien mukana muistoihin omille reissuille. 🙂
Minua alkoi epäilyttämään, että lippukauppa oli tahallaan tehty noin väärin, jotta saataisiin myytyä enemmän lippuja. Toisaalta ainakin jotkut liput pystyi vaihtamaan ilmaiseksi toisiin (jos vain huomasi asian ajoissa ja oikealla vuorolla oli tilaa).
Kun kaupasta valitsi päivän ja reitin ja lisäsi ostoskoriin, niin tässä kohtaa lipun vuorokausi oli vaihtunut seuraavalle päivälle. Piti siis käydä ostamassa liput edellisen päivän bussiin, jotta sai ne oikealle. Olkaapa siis tarkkana muutkin lippuja ostaessanne!
Olen ollut Sisiliassa työmatkalla vuonna nakki ja muussi. En silloin vielä kirjoittanut blogia, joten siltä ajalta ei ole oikein mitään jäljellä – ei edes kuvia. Etnalla käytiin ja muistelen, että jouduttiin mafialle maksamaan jotain suojelurahoja, jotta päästiin yhdestä parkkitalosta jatkamaan matkaa bussilla. 🙂
Kiitos kommentista, Merja!
Itse olen käynyt myös Etnalla “ennen ajanlaskun alkua”. Kun minua puolivuotiaana työnneltiin rattaissa Catanian katuja, paikalliset kävivät kauhistelemassa että lapsi paleltuu t-paidassaan. Olihan kuitenkin “talvi” ja ulkona vaarallisen vähäiset 20 astetta!
Tylsää tuo, että tarjotaan merisiiliä ja sitten aitäbwi olekaan. Itse söin merisiiltä Kroatian Trogirissa. Hyvää oli mutta olin seuraavana yönä vatsataudissa. Ties mistä johtui. No merisiiltä en halua enää syödä.
Tuo teidän juhannusreissunne on ollut melkoisen siisti.
Kiitos kommentista, Sari!
Munkin mielestäni on aika ikävää houkutella asiakkaita valheilla. Pitäisi lähteä tuollaisen jälkeen ovet paukkuen pois, mutta eipä sitä sitten kuitenkaan tule tehtyä.
Minä olen syönyt merisiiliä monessakin paikassa. Ei kyllä ole tullut koskaan mitään vatsaongelmia onneksi. Meren herkkujen kanssa on tietysti aina pieni vaara tuollaiseen, kun ovat hyvin herkkiä pilaantumaan.
Etna oli meilläkin aikoinaan yhtenä kohteena Sisiliassa jonain vuonna pääsiäisen aikaan käydessämme. Kiertelimme saarta vuokra-autolla ja varasimme parin yön majoituksen niin läheltä Etnaa kuin vaan löytyi, että olisimme aamulla ajoissa paikalla. Olimmekin sitten, mutta pari tuntia piti odottaa, siis pääsiäisenä, että saivat tien ylös auki, oli nimittäin sen verran paljon lunta. Mutta kiva kokemus, vaikkakin siis menimme ylös isolla kuljetusautolla, emme vaeltaen 🙂
Kiitos kommentista, Pirkko!
Sisilian liikenne oli sen verran vauhdikasta, että onnittelimme kyllä itseämme ettei tullut vuokrattua sinne autoa.
Tuota oli kyllä vaikea kesähelteellä kuvitella, että Etnalla voi talvisin vaikkapa lasketella. Ehkäpä teille osui vielä poikkeuksellisen runsasluminen talvi, jos vielä pääsiäisenä on ollut noin paljon lunta! 😀
Meidätkin kyydittiin aika ylös Etnalle autolla, ja patikoimme sitten siellä jonkin aikaa muutamien kraattereiden reunoille ja hyville näköalapaikoille. Etnan huipulle saakka pystyy kyllä kiipeämään, mutta siihen pitää varata paremmin aikaa ja myös varustautua kunnolla. Näimme muutamia retkikuntia, jotka olivat matkalla ylös saakka.
Etna on mahtava elämys. Sellainen kerran elämässä juttu. Se tosiaan tupruttaa koko ajan, välillä heittää tuhkaa autot harmaksi laajalla alueella.
Italiassa on todella kivaa ja helppoakin liikkua julkisilla. Mekin olemme kerran ajaneet bussilla Syrakuusasta Palermoon. Kiinnostavia maisemia. Yllättävän karua.
Kiitos kommentista, Pirjo!
Tosi on! Etna on kaunis ja mahtava katsella etäämpää, mutta myös tosi jännä kohde kokea ihan sen rinteiltä itseltään!
Meillä oli tosi kireä aikataulu tällä reissulla ja ehdimme vain vähän kokeilla julkisia. Kaikki kyllä tuntui toimivan hyvin, ainakin niiltä osin, mitä ehdimme testata. Bussimatkalla Cataniasta Palermoon saimme nähdä aika hyvän läpileikkauksen Sisilian maastosta ja maaseudusta. Karun ja kuivan näköistä kyllä oli. Mitenköhän paljon ilmaston lämpeneminen on jo kuivattanut Sisiliaa.
Monet tulivuoret on ehditty kyllä näkemään mutta Etna on vielä käymättä. Olisi kyllä kiva käydä sielläkin ja samalla kiinnostaisi koko Sisilia. Tuo tuhkan sataminen saa ihan kylmät väreet… meillä on muutaman kerran satanut täällä Kaliforniassa tuhkaa maastopalojen takia. Se ei ehkä edes kuulosta niin pahalle mutta todellisuudessa voi olla aika vaarallista hengiteltävää. Samoin kuin kaikki savut ja kaasut.
Kiitos kommentista, Paula!
Etna on kyllä tosi kaunis ja varmasti näkemisen arvoinen! Ja onhan se Euroopan suurin ja aktiivisin!
En ole noissa tuhkasateissa itse koskaan ollut, niin en osaa oikein kuvitella. Onkohan tuollainen tulivuoren tupruttelema kivituhka erilaista kuin maastopalojen synnyttämä puutuhka? Arvelen, että ainakin myrkkykaasut hälvenevät matkalla Cataniaan saakka.
Teillä on ollut hieno ja monipuolinen reissu! Ja hyvää tuuria, että Etna alkoi purkautumaan vasta reissun jälkeen! 🙂 Oliko tuo kraatteri, jolla vierailitte yksi niistä jotka ovat nyt aktiivisia vai nukkuva kraatteri?
Kiitos kommentista, Sarianne!
Kävimme ainakin edellisen isomman purkauksen kraatterin laidalla, mutta en ole aivan varma purkautuuko Etna (tai tulivuori ylipäätään) yleensä samasta kanavasta uudelleen. Ainakin niitä kraattereita oli vähän siellä sun täällä pitkin rinnettä.
Hyvä tuuri kyllä toisaalta, että Etna purkautui vasta vähän matkamme jälkeen. Se olisi kyllä sotkenut jo ennestään tiukan aikataulun lopullisesti! Toisaalta olisi ollut kyllä hienoa päästä ihailemaan purkautuvaa tulivuorta!
Sisilia ja Sardinia Ovat vielä käymättömiä kohteita. Jossain vaiheessa oli Cataniaan edullisia äkkilähtöjä, mutta en sitten napannut. Nyt harmittaa.
Kiitos kommentista, Anna!
Ainakin Sardinian Olbiaan näkyi kyllä kesän mittaan tarjouslentoja, joten ei kannata kokonaan luopua toivosta! Sardinia oli muuten huikean upea paikka myös, mutta tietysti siellä ei ole Etnaa…
Aivan upea tuo kuva Etnalta! Välillä harmittaa, kun ei näekään sitä mitä on tullut näkemään. Ja se, että ei saa syödä sitä, mitä on tullut hakemaan. Varmaan pitäisi ajatella, että taas oppii uutta tästäkin paikasta… Tiedä sitten, onnistuuko positiivisuus 🙂
Kiitos kommentista, Raija!
Luonnolle ei mahda mitään. Välillä on pilvistä ja välillä sataa, eikä villieläimet aina tule esiin piiloistaan. Kyllähän huono tuuri aina hetken harmittaa, mutta ei niitä kannata jäädä murehtimaan. 🙂
Reissaaminen on kuitenkin mukavaa ja joskus kohdalle sattuu aivan tarunomaisia hetkiäkin! ❤️
Sisilia ja Etna ovat itselläni bucket listalla! Kiitos siis tästä kattavasta nojatuolimatkasta ja upeista kuvista! 🙂
Kiitos kommentista, Eveliina!
Kiva kuulla, että tykkäsit nojatuolimatkasta. Hyvää reissua Sisiliaan ja Etnalle sitten, kun matkasi suuntautuu sinne! 🙂