Bosnia ja Hertsegovina sijaitsee Balkanin niemimaalla Kaakkois-Euroopassa. Sen pääkaupunki on Sarajevo, ja maassa asuu noin 3,2 miljoonaa ihmistä. Virallisia kieliä ovat bosnia, kroatia ja serbia, ja käytössä oleva valuutta on Bosnia-Hertsegovinan markka (BAM).
Uskonnoista suurimmat ovat islam, ortodoksisuus ja katolisuus. Maa itsenäistyi entisestä Jugoslaviasta vuonna 1992. Hallinnollisesti Bosnia ja Hertsegovina koostuu kahdesta osasta: Bosnia-Hertsegovinan federaatiosta ja Serbitasavallasta.
Tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Mostarin vanha silta Stari Most, vanhakaupunki sekä upeat vuoristo- ja jokimaisemat.
Matkan suunnittelua
Aluksi suunnitelmissamme oli mennä Trebinjeen, mutta emme löytäneet sinne sopivia bussiyhteyksiä. Niinpä otimme välipysähdyksen Dubrovnikissa Kroatiassa, josta jatkoimme seuraavana päivänä bussilla Mostariin.
Rannikon liikenne Albanian, Montenegron ja Kroatian välillä voi olla kesäkuukausina erittäin ruuhkaista, joten varaa paljon aikaa ja hyviä hermoja liikenteeseen.
Bussiasema Dubrovnikissa
Olimme tähän mennessä vierailleet jo useammalla bussiasemalla, joiden fasiliteetit vaihtelivat kovasti. Dubrovnikin aseman isoja etuja olivat suuri marketti vieressä sekä ilmastoitu odotustila, jossa maksullinen wc sekä matkatavarasäilytys.
Olimme varanneet liput Flixbussin kautta ja täytyy sanoa, että heidän prosessinsa on aika hyvä, sillä lipuissa lukee selkeästi kaikki etukäteen tarvittava info. Heidän reittejään operoivat myös paikalliset yhtiöt ja tällä reitillä meitä kyyditsi yritys nimeltään Globtour.
Myöhässä matkaan
Bussi oli 45 minuuttia myöhässä ja huomasimme vasta jälkikäteen, että Flixbus oli kyllä lähettänyt tästä tiedon sähköpostitse. Me olimme jo aiemmista etapeista viisastuneet, että myöhästyminen on ihan normaalia, joten odottelimme kiltisti muiden matkustajien kanssa.
Saimme laukut kyytiin ja niistä ei tällä kertaa edes veloitettu laukkumaksua erikseen, vaikka siitä oli maininta. Liput tarkistettiin lähtiessä asemalla, kun joillain etapeilla liput on tarkistettu vasta rajalla.
Maisemat Kroatian rannikolla olivat uskomattoman hienot ja tankkasimme aurinkoa talteen talven varalle. Kroatian puolelle on rakennettu hienoja siltoja ja yksi niistä ohittaa kätevästi Bosnia ja Hertsegovinan rantaviivan, jota heillä on pieni pätkä Kroatian rannikon rinnalla.
Rajatarkastus
Saavuimme rajalle noin tunnin kuluttua lähdöstä ja tällä kertaa pääsimme ajamaan suoraan passintarkastusluukulle ilman jonoja. Kaikki ulos bussista ja ensin Kroatian rajapisteelle, sitten kävelimme kymmenkunta metriä eteenpäin Bosnia ja Hertsegovinan rajapisteelle, josta siirryimme takaisin bussiin. Tämä oli rajoista tähän mennessä nopein ja helpoin.
Unohtumattomat maisemat
Kymmenen pistettä reissun hienoimmista vuoristomaisemista menee Bosnia ja Hertsegovinalle. Vuoristot olivat todella kauniita ja nyt jopa hitusen harmitti, ettei ohjelmassa ollut varattuna yhtään luontoseikkailua. Myös autoilu vaikutti ihan tolkulliselta esim. Albanian liikenteeseen verrattuna.
Ajelimme pääosin hyväkuntoisia pienempiä teitä pitkin ja ohitimme paikallisia kaupunkeja kuten Stolac ja Capljina. Pidimme tauon maaseudulla ja pysähdyimme muutamaan otteeseen jättämään pois ja ottamaan kyytiin lisää matkustajia.
Noin 150 kilometrin matkaan meni aikaa nelisen tuntia. Mitään pahempia ruuhkia reitin varrella ei ollut. Muutamien kylien kohdalla liikennettä oli hieman enemmän, mutta matka soljui silti joutuisasti. Tällä kertaa bussissa oli myös jonkinlainen ilmastointi ja jäimme aika eteen istumaan, joka sekin varmasti vaikutti asiaan.
Mostar
Matkamme päätepiste oli Mostar, josta bussi jatkoi vielä eteenpäin Zenican kaupunkiin. Me lähdimme jalkapatikassa paikantamaan hotelliamme, joka löytyikin aivan vanhan kaupungin keskeltä.
Ilkka-parka joutui kantamaan laukkujamme mukulakivikatuja pitkin ja olimme ihan poikki hotellille saapuessamme. Hotellissamme Kriva Cuprijassa meidät otettiin ihanan lämpimästi vastaan ja saimme heti mehua sekä pienet terveysshotit.
Ilta oli sen verran pitkällä, että halusimme vain hikisen päivän päätteeksi suihkuun ja nukkumaan.
Majoitus
Hotelli Kriva Cuprija sijaitsee aivan vanhan kaupungin sydämessä ja valikoitui siksi majapaikaksemme, että pääsemme nauttimaan suoraan nähtävyyksistä kävelyetäisyydeltä.
Kriva Cuprija on itseasiassa aivan hotellin vieressä olevan kivisen sillan nimi, joka on rakennettu vuonna 1558. Se on kuin miniatyyriversio Stari Most -sillasta, joka sijaitsee parin sadan metrin päässä hotellilta. Kriva Cuprija on Mostarin vanhin yksiholvinen holvisilta.
Stari Most -silta
Stari Most -silta avattiin vuonna 1566 ja se on kestänyt satojen vuosien saatossa monia tapahtumia, mutta Bosnian kroatialaisarmeijan tykistö tuhosi sillan vuonna 1993 Bosnian sodan yhteydessä.
Vierailemassamme museossa näytettiin videota armeijan pommituksesta ja voitonriemusta, kun silta oli saatu tuhottua.
Silta rakennettiin uudelleen tarkasti alkuperäistä mallia mukaillen ja nykyään silta ja sitä ympäröivä alue onkin listattu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Ruuhkaa ja uimahyppyjä
Meidän aiemmat matkakohteet olivat pääosin isompia kaupunkeja, emmekä olleet aiemmin törmänneet suuriin turistimassoihin. Mostariin niitä olikin sitten pakkautunut koko matkan edestä ja vanhan kaupungin kapeat kujat ruuhkaantuivat välillä ihan kunnolla.
Sillan kohdalla ruuhkaa aiheuttivat huimapäiset uimahyppääjät, jotka olivat onnistuneet kaupallistamaan show’nsa ja lypsivät ohikulkevilta turisteilta rahaa hypyn katselusta. He pitkittivät hyppäyksiä, emmekä me lopulta jaksaneet jäädä odottamaan.
Yhden hypyn näimme kauempaa ravintolasta ja toisen joen rannalta, josta on muuten myös tosi hienot näkymät sillalle.
Vanhan kaupungin sydän on tuo edellä mainittu Stari Most -silta, joka yhdistää Neretva-joen molemmat puolet. Mukulakivikatujen varsilla olevissa kivitalossa on pieniä käsityöliikkeitä, basaareja ja kahviloita.
Vanha kaupunki on kyllä todella kaunis ja saimme siellä niskaamme myös reissun ensimmäisen sateen. Sen siivittämänä kiiruhdimme paikalliseen museoon nimeltä Museum of War and Genocide Victims, jonka näyttely kertoi raakuuksista, mitä bosnialaiset ovat kokeneet mm. serbien suunnalta.
Museo kannattaa ottaa listalle, mikäli nurjempi puoli maan historiasta kiinnostaa.
Vesisade tyhjensi kadut tehokkaasti ja saimme kävellä liukkailla mukulakivikaduilla lopulta rauhassa. Tukalien hellepäivien jälkeen suorastaan nautimme sateesta ja parhaan uutisen kuulimme hotellilla. Kaikki lähistön maastopalot olivat tukahtuneet!
Ravintolat
Ravintolat keskustassa luottavat turistien määrään, eivätkä niinkään laatuun tai houkuttelevaan hintaan. Eräässäkin nimeltä mainitsemattomassa ravintolassa istuimme pöydässä parikymmentä minuuttia odottelemassa, että tilausta tullaan ottamaan. Ei tultu, joten jatkoimme matkaa. Keskustassa aterioitu arvokas pizza vei kyllä nälän, mutta ei jättänyt muistijälkeä edes loppuillaksi.
Vanhan keskustan reunamilta, joen varrelta löytyi lopulta ravintola Mimar, jonka ruokalista lupaili vaihtoehtoja niin kasvissyöjälle kuin paikallisista perinneruoista kiinnostuneille. Myös väliinputoajille listalta löytyi montaa sorttia tavallista ravintolaruokaa pastasta leikkeisiin.
Mimarin poikkeuksellisuuden viimeisteli sen sijainti joentörmässä, suojassa turistikadun meteliltä ja kauniilla näköaloilla joelle, sekä Stari Most -sillalle. Myös palvelu ja ruoka osoittautuivat niin hyviksi, että kävimme lopulta Mimarissa vielä toistekin.
Oluet
Mostarilaista käsityöolutta ei tarvitse kauaa etsiä. Mostarin vanhankaupungin halki kulkevan mukulakivikadun varrelta löytyy lukemattomien vaate- ja matkamuistomyymälöiden, kahviloiden ja muiden turistikojujen lisäksi myös pieni kioskin oloinen baarintynkä terasseineen.
Vrata Orijentan hanoista virtaa kahta mostarilaisen pienpanimon Hercegovačka Pivovaran olutta; tummaa ja vaaleaa. Valikoima on vaatimaton ja panimo näyttääkin valmistavan pääasiassa erilaisia lagereita. Oluet olivat ok, mutta eivät varsinaisesti säväyttäneet.
Hotellimme takana virtaavan joen toiselta puolelta löytyi kuitenkin Craft Beer Garden Imaimože, jonka valikoima olikin kuin toisesta maasta. Itse “beer garden” oli tavanomainen olutbaari ja pieni katettu terassi kadun toisella puolella, mutta erilaisia käsityöoluita oli tarjolla eri puolilta Bosnia ja Hertsegovinaa.
Selityksenä poikkeukselliselle valikoimalle baarimikko valaisi baarin sijatsevan Mostarin serbialueella. Toden totta – vanhakaupunki oli minareetteineen muslimialuetta, eikä siellä siis suhtauduta alkoholijuomiin aivan yhtä avarakatseisesti.
Suosittelenkin hyvää paikallista olutta etsivää suuntaamaan suoraan Imaimožeen. Itse ehdin maistaa kahta mainiota IPAa, joista tosin vain toinen oli bosnia ja hertsegovinalainen ja toinen kroatialainen. Olisinpa löytänyt tänne aiemmin!
Bussiaseman paikantaminen
Suuntasimme hotellilta taksilla matkamme kuudennelle ja viimeiselle bussimatkalle. Asema oli eri, kuin mille olimme saapuneet ja nämä asemien tiedot Flixbus näyttää lipuissaan selkeästi. Niistä löytyy myös muu tarvittava info, kuten bussifirma ja tällä kertaa se oli Globus.
Ajan kuluttamista ja viimeiset ostokset
Kävelymatkan päässä asemasta sijaitsi suuri ostoskeskus, jonne menimme tunniksi pyörimään ennen bussin lähtöä. Lähdimme kiertelemään kerroksia ja löysimme Ilkalle hienot Niken shortsit entisten nuhjaantuneiden tilalle.
Ihmettelimme, että ostoskeskuksen sisällä tupakoitiin useassa kerroksessa. Haju oli todella luotaantyöntävä ja tämä joka puolella oleva tupakankäry on jotain, mitä emme jää kaipaamaan. Ihmiset polttavat todella paljon tupakkaa Balkanin maissa.
Supermarketti oli erittäin laadukkaan oloinen ja löysimme sopivat matkaeväät. Lähdimme jatkamaan matkaa kävellen asemalle, joka löytyikin erään rakennuksen sisäpihalta muutaman korttelin päästä.
Bussiasemalla
Asemalle tuli samaan aikaan Globusin asiakaspalvelija, jolta varmistimme, että olemme oikeassa paikassa. Hänen ilmastoidussa konttorissaan ei saanut kuitenkaan odotella bussia vaan siihen oli toinen – jälleen tupakansavuinen tila vieressä.
Tilasta löytyi onneksi wc, jonne sai avaimen maksamalla bussiaseman herralle euron. Euroa pienemmät kolikot eivät tietysti kelvanneet, joten onneksi olimme varautuneet euron ja kahden kolikoilla.
Vessakäynnin jälkeen otin muutaman valokuvan, josta herra hermostui täysin. Kyseessä oli hänen mielestään yksityinen tila, jossa ei saa kuvata. Meidän mielestämme se oli bussiaseman odotustila, mutta herran suu kävi siihen tahtiin, että siirryimme ulkopuolelle odottelemaan.
Bussi kurvasi pysäkille noin 15 minuuttia myöhässä. Onneksi kuljettaja ja toinen herra olivat ystävällisiä, saimme laukut kyytiin asianmukaisesti ja istumapaikatkin löytyivät. Bussi oli lähes täynnä ja ilmastointikin pelasi.
Vihdoin takaisin EU-alueelle
Viimeinen rajatarkastus meni ensimmäisen pisteen osalta helposti, sillä passimme kerättiin yhteen ja ne kävivät kuskin toimesta rajavartijalla. Sen jälkeen bussissa oli “henkkarilotto”, jossa passit jaettiin nimiä ääneen huudellen takaisin.
Rajan toisella pisteellä jokainen oli ehtinyt saada paperinsa takaisin ja olikin aika mennä ulos bussista. Ilmeisesti mukana oli aika paljon porukkaa EU:n ulkopuolelta, sillä rajavartija haastatteli monia ihmisiä jonkin aikaa, mutta meiltä ei kysytty mitään.
Noin tunnin kuluttua kaikki olivat saaneet rajatarkastuksen suoritettua ja oli jälleen aika hypätä bussiin. Tähän mennessä bussi oli tehnyt pari nopeaa pysähdystä ja myös rajalla oli wc, joten hyödynsimme nämä tauot tehokkaasti.
Aikataulu venyy
Loppumatkasta pysähdyksiä oli muutamia, mutta ne olivat todella nopeita eikä erillisiä vessataukojakaan enää ollut. Podgoran kohdalla alkoi häämöttää meri ja ajoimme erittäin jyrkkään kallioreunamaan tehtyä reittiä alas lähemmäs rantaa.
Olimme lopulta perillä Splitissä klo 22.25 yli tunnin alkuperäisestä aikataulusta jäljessä. Onneksi Uber ja mobiiliverkko toimivat jälleen moitteetta, joten tilasimme kyydin hotellille.
Vuorossa oli Balkanin reissumme viimeinen kaupunki, jossa majoituimme huikean korkealla 27. kerroksessa.
Lue myös muut artikkelimme tältä matkalta
9 maan Balkanin kiertomatka
Kiertomatkamme Balkanin alueelle kesti vajaat kolmen viikkoa. Matkustimme autolla sekä bussilla ja ehdimme vierailla yhdeksässä eri maassa.
Bukarest – “Itä-Euroopan Pariisi”
Romanian pääkaupunki Bukarest on rosoinen kaupunkikohde, josta löytyy monipuolista nähtävää. Täältä käynnistyi Balkanin 9 maan kierroksemme.
Bulgarian Sofia on yksi Euroopan vanhimpia kaupunkeja
Bulgarian Sofia oli varsin viehättävä ja mutkaton kaupunkikohde. Keskeisimmät nähtävyydet olivat helposti saavutettavissa kävelyetäisyydellä.
Synkkien nähtävyyksien Niš Serbiassa
Teimme päiväretken Serbian kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin nimeltään Niš. Vierailukohteemme olivat synkkiä, mutta samalla mielenkiintoisia.
Skopje – parhaat palat kahdessa päivässä
Pohjois-Makedonian Skopjesta mieleen jäivät erityisesti kaupungin keskustan lukuisat patsaat sekä aukiolla oleskelleet suuret katukoirat.
Päiväretki Kosovon Prizreniin
Teimme päiväretken viehättävään Kosovon Prizreniin yksityiskuljettajan kanssa. Aamumme alkoi Skopjesta ja saavuimme alkuillasta Tiranaan.
Albania – Tirana & Berat
Tiukan kommunistisen hallinnon alla ollut Albania kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Viihdyimme Tiranassa neljä yötä ja teimme päiväretken Beratiin.
Podgorica – Montenegron pääkaupunki
Montenegron upeus löytyy todennäköisesti sen pääkaupungin Podgoridcan ulkopuolelta. Kaupunki vaikutti suorastaan uneliaalta, ehkäpä helteen uuvuttama?
13 comments
Mielenkiintoinen paikka tuo Mostar. On monenlaista nähtävää ja tuo silta on se ykköskohde ilman muuta. Sen ympärille kertyneet turisteille tarkoitetut toiminnot ovat myös monenlaisia, esimerkiksi juuri tuo jokeen hyppely. Me olemme käyneet Mostarissa kaksi kertaa. Ensimmäinen oli silloin, kun siltaa vielä remontoitiin ja katselimme sitä rannalta. Toisella kerralla kaikki oli sitten valmista. Tuo turistimassojen ruuhka ei houkutellut yhtään, ja olimmekin suunnitelleet oman automatkamme siten, että Mostar oli vain välietappi. Olimme edellisen yön Trebinjessä, joka oli oikein kiva kohde – harmi, että te ette löytäneet sinne yhteyttä. Sieltä ajoimme tänne, mutta pysähdyimme ensin Blagajssa, joka myös on suosittu ja kiva paikka. Poikkesimme kävelylle Mostariin ja sitten jatkoimme Medugorjeen, jossa vietimme kaksi yötä ja niiden välillä tosi mielenkiintoisen päivän. Sehän on varsinainen pyhiinvaelluskohde ja esimerkiksi siihen liittyvä kiipeäminen kivisiä polkuja myöten vuorelle oli sekä hauskaa että haaste. Bosnia-Hertzegovina tarjoaa valtavan paljon nähtävää, kiva nähdä, että olette päässet katsomaan paikkoja sielläkin. Aila
Kiitos kommentista Aila! Kivalta kuulostavat myös nuo teidän kohteet ja aktiviteetit. Bosnia ja Hertsegovina on kyllä ehdottomasti kiinnostava maa ja meille jäi siitä sekä paikallisista tosi lämpimät fiilikset.
Mostar oli kiva paikka. Me vietettiin siellä vain yksi aamupäivä, enemmänkin siellä olisi kuitenkin viihtynyt. Oikeastaan koko maa ylipäätään on sellainen, jossa nähtävää riittäisi paljon.
Kiitos kommentista Mikko! Tuo vanha kaupunki on sen verran kompakti, että sen ehtii hyvin nähdä tosiaan jopa päivässä tai puolessa. Lopulta mekin sahailimme samoja katuja edestakaisin 🙂 Bussiasemien eri sijaintien ansiosta tuli sitten nähtyä vähän myös muutakin kaupunkia.
Tuo museo kiinnostaa ehdottomasti, kuin kyllä koko Mostarkin. Koska kävimme Bosniassa vain pikaisesti, olisi sinne kiva palata joskus paremmalla ajalla. Hyvällä paikalla muuten tuo teidän majoitus!
Kiitos kommentista Cilla! Museo oli todella mielenkiintoinen, pysäyttävä ja koskettava. Se oli eri tasoihin rakennettu, rekvisiittaa oli paljon ja videoilla näytetty materiaali jäi kyllä hetkeksi aikaa pyörimään mieleen, eikä varmaan koskaan täysin unohdu.
Meidän hotelli oli tosi kiva ja valikoitui etenkin sijainnin perusteella. Toisena vaihtoehtona pohdimme myös tätä: Muslibegovic House.
Hieno kuva sillasta iltavalaistuksessa. Museo todella oli must. Vaikka onkin pieni, niin hyvin tehty ja selkeä.
Kiitos kommentista Mari! Mostarissa oli kyllä osattu hienosti hyödyntää myös iltavalaistus niin, että se sopi kaupungin tyyliin. Valokuvauksellinen paikka!
Symppis tuo silta – varsinkin iltavalaistuksessa! 🙂 Mä oon käynyt Bosniassa vain tosi pikaisesti Kroatian-reissun yhteydessä, mutta haluaisin ehdottomasti päästä koluamaan paikkaa paremminkin!
Kiitos kommentista Eve! Mostariin pääsee aika nopeasti Kroatiasta, joten yön, parin tai pidempikin reissu onnistuu tosi kätevästi, kun sopiva hetki tulee 🙂
Olen tehnyt Dubrovnikista päiväretken Bosnia-Hertzegovinaan. Se oli varmaan yksi parhaista retkistä millä olen koskaan ollut. Meitä oli pieni ryhmä, todella hauska opas, joka muokkasi päivän ohjelmaa sen mukaan mikä meitä kiinnosti. Söimme lounasta Mostarin sillan kupeessa. Oppaan suosittelemassa paikassa ruoka oli hyvää ja edullista. Kaksi kanafilettä, olut ja vesi maksoivat yhteensä 21 €. (Piti tarkistaa blogista mitä olin siitä kirjoittanut, en olisi muuten enää muistanut, hih! )
Kiitos kommentista Merja! Kiva kuulla, että päiväretki Mostariin oli onnistunut. Se on tosi hyvä vaihtoehto, jos ei halua yöpyä kaupungissa. Kuulostaa tosi kivalta ja tilannetajuiselta tuo opas, noin sen pitäisi mennäkin 🙂
Meidän vierailustamme Mostarissa on jo hetki, mutta niin silta kuin “jakaantunut kaupunki” siten, että muslimit ja kristityt ainakin vielä silloin elivät tarkkaan eri alueilla teki kyllä eurooppalaiseksi kaupungiksi vaikutuksen. Kuten seinissä olevat luodin ja muiden räjähdysten reiät. Trebinjessä kävimme, tietysti, saihan siitä TCC-listalla Sprska-pisteen 🙂 mutta sinne piti Dubrovnikista löytää taksi, joka oli halukas “tuolle puolelle” menemään ja perillä kaveri oli hyvin tarkka siitä mihin uskalsi autonsa jättää, kilvistä kun kuulemma näki, että hän tulee “toiselta puolelta” eivätkä kaikki tykkää siis …