Kroatian Dubrovnik on meille ennestään tuttu kohde, sillä teimme siellä risteilypysähdyksen keväällä 2022. Kaupunki tunnetaan parhaiten upeasta linnoituksestaan ja Game of Thrones -sarjastakin tunnetuista maisemista.
Meille oli yllätys, miten isolle alueelle kaupunki levittyy ja saimmekin siihen nyt erilaisen näkökulman bussin kyydistä. Tosin tämä toinen visiittimme oli vain alle vuorokauden mittainen, joten kovin syvästi emme ehtineet kaupunkiin tutustua tällä kertaa.
Saapuminen keskellä yötä bussiasemalle
Olimme ehtineet matkustaa pitkän ja hikisen, lähes seitsemän tunnin matkan Montenegron Podgoricasta Kotorinlahden kautta Dubrovnikiin.
Matkaa näiden kaupunkien välillä on alle 170 kilometriä, mutta rantatien ruuhkien ja rajamuodollisuuksien kanssa siihen saatiin kulumaan ihan tolkuttomasti aikaa. Bussimatkan yksityiskohdista poliisisaattueineen kerroimme Montenegron artikkelissa.
Uberilla Vimbulaan
Kroatiassa iloitsimme myös Uberin toimimisesta, se ei nimittäin kaikissa Balkanin maissa pelannut. Keskustelimme taksikuskin kanssa matkamme kohteista ja puhelias kuskimme ehti kertoa oman kantansa Serbian venäjämielisyydestä sekä siitä, miten kroatialaiset eivät sitä arvosta.
Kuski kertoi myös, että rajasuhteet Albanian kanssa ovat monimutkaiset. Albanialaiset haluavat matkustaa kovalla vimmalla Kroatiaan. Niin kovalla, että “ajavat kuin hullut” ja siksi rajat ovat jumissa ja tiet tukossa, kun he aiheuttavat toimillaan onnettomuuksia.
Osa albanialaisista käy töissä Sveitsissä saakka ja he palaavat kesäksi kotiin lomailemaan. Reitti ajetaan usein “yhdellä rykäisyllä”, jopa 40 tuntia putkeen, joten onnettomuuksien riski kasvaa. Juuri edellisenä iltana joku oli kuollut samaisella tienpätkällä.
Albanialaisia asuu paljon myös Italiassa ja Sloveniassa, joten heidän lomaliikenteensä aiheuttaa ruuhkia elokuussa. Kuski kehuikin, että toukokuu ja syyskuu ovat parasta aikaa Kroatiassa, kun on lämmintä, muttei kuitenkaan ruuhkia.
Hotelli Vimbula
Olimme varanneet hotellin mahdollisimman sujuvan matkan päästä bussiasemasta. Uber-kyyti otti silti hetken aikaa ja maksoi noin 10 euroa. Hotelliyömme hinta oli noin 130 euroa ja saimme sillä ihan kelvolliset yöunet sekä aamupalan. Sängyn osalta tuli kyllä vähän Hiltonia ikävä.
Aamupala oli melko vaatimaton, tarjolla oli leipää ja paistettuja kananmunia sekä hieman jotain lisukkeita.
Check-out oli jo kello kymmenen, joten luovutimme huoneen ja jalkauduimme Dubrovnikin 10 astetta viileämpään, mutta samalla kymmenen kertaa kosteampaan kaupunkiin, joten suihkunraikas olemus vaihtui pian jo matkalla tutuksi tulleeseen nihkeään ja hikiseen olotilaan.
Dubrovnik Beer Company
Aikaa Dubrovnikiin tutustumiseen oli vain muutama tunti, joten suuntasimme läheiselle panimolle matkalaukkujemme kanssa. Henkilökunta oli mukavan rentoa ja saimme kuvata rauhassa Ilkan tastingit.
Flightiin valikoitui neljä panimon omaa olutta, joista tosin kahta olin maistanut jo kaksi vuotta aiemmin vieraillessamme Dubrovnikin vanhassakaupungissa. Perinteisten IPA-oluiden lisäksi pääsin nyt maistamaan myös panimon lageria ja milk stoutia, joka nousi tällä kertaa vaahdon verran muita paremmaksi.
Milk stout on laktoosilla eli maitosokerilla höystetty tumma ja paahteinen olut. Perinteisen stoutin tapaan siinä maistuu usein kahvi ja suklaa, mutta laktoosi antaa sille pehmeyttä ja makeutta. Laktoosi tuo itselleni mieleen pirtelön ja joihinkin oluisiin se sopii erinomaisesti. Valitettavasti laktoosi ei sovi laktoosi-intoleraatikoille.
Dubrovnik Beer Company sijaitsee lähellä Dubrovnikin bussiterminaalia – ei siis aivan lähellä kaupungin suositumpia nähtävyyksiä. Jos kuitenkin olet bussimatkalla, kannattaa panimolla ehdottomasti piipahtaa. Baarin keittiöstä sai oluen kaveriksi tilattua maittavat burgerit kyytipojaksi.
Matka jatkuu kohti Bosnia ja Hertsegovinaa
Kävimme tankkaamassa kaupassa evästä ja viivyttelimme siellä aika pitkään, sillä bussin lähtöön oli jokunen tovi. Suuri supermarketti vessoineen oli aivan bussiaseman vieressä kuin tilauksesta.
Bussimatka Bosnia ja Hertsegovinaan soljui upeita rantareittejä pitkin ja aika nopeasti olimme jo rajalla, jossa tuttuun tapaan taas kiipesimme ulos bussista rajatarkastukseen passiemme kanssa. Tällä rajalla molempien maiden kopit olivat peräkanaa, joten meidän ei tarvinnut nousta kahta kertaa autosta.
Artikkelin lopusta löydät linkin ja pääset lukemaan, miten matkamme jatkui Bosnia Hertsegovinassa.
Split
Vietimme reissun viimeiset kaksi yötä Splitissä, joka valikoitui päätepisteeksemme parhaiden lentoyhteyksien ansiosta. Moni tuttu oli myös käynyt Splitissä ja kehui sitä kivaksi kohteeksi.
Liekö reissuväsymystä vai mitä, mutta me olimme jo kolmen tunnin vanhassakaupungissa kiertelyn jälkeen valmiita luovuttamaan. Ilmassa oli Dubrovnikista tuttu kosteus ja yhdistettynä helteeseen se uuvutti nopeasti meidät, jo kolme viikkoa ympäri Balkania reissanneet matkaajat.
Olimme saapuneet Splitiin bussilla Mostarista myöhään edellisenä iltana, joten se saattoi vielä myös painaa.
Majoitus
Hotellimme AC Hotels kuuluu Marriot-ketjuun, johon meillä on Hiltonin ohella jäsenyys. Hotelli on hieman sivummalla vanhankaupungin ytimestä, mutta se on 30 kerroksen ja 135 metrin korkeudellaan Splitin ja varmaan yksi koko Balkanin alueen korkeimmista.
Kestotoiveemme “huone niin korkealta, kuin mahdollista” oli huomioitu ja saimme sellaisen 27. kerroksesta. Huoneen yksi seinä oli kokonaan ikkunaa, joka tuotti korkeanpaikankammoiselle Ilkalle pientä lisähaastetta.
Olimme majoitukseen ja sen aamupalaan erittäin tyytyväisiä. Vajaan kymmenen euron hintaisella Uber-kyydillä olimme hetkessä keskustassa.
Nähtävyydet
Splitin vanhakaupunki Kroatiassa on ainutlaatuinen kohde, jonka keskiössä on roomalaiskeisari Diocletianuksen palatsi – kokonainen kaupunginosa, joka rakennettiin 300-luvulla jaa.
Aluetta ei ole mitenkään erikseen suljettu, vaan se on itegroitu osaksi modernia elämää. Kapeiden mukulakivien varrella olevissa rakennuksissa on koteja, ravintoloita, kauppoja ja hotelleja.
Paikansimme mm. Egyptistä tuodut Sfinksi-patsaat sekä Vestibulin ja palatsin kellaritilat. Tämän paikan sanotaan olevan yksi parhaiten säilyneistä roomalaisista rakennuskomplekseista maailmassa ja se on myös Unescon maailmanperintökohde.
Ravintolat
Erityisen innoissamme olimme löytäessämme kaupungista Submarine-hampurilaisravintolan. Kävimme sellaisessa ensimmäisen kerran Zagrebissa ja täytyy sanoa, että olemme saaneet sieltä yhdet parhaimmista reissuhamppareista koskaan.
Paikka ansaitsee erityisen suuret ylistykset myös kasvis- ja vegaaniburgereistaan, jotka vievät kielen mennessään! Vaihtoehtoja on listalla useampia, joten olemme molemmat olleet enemmän kuin tyytyväisiä tähän paikkaan ja voimme lämpimästi suositella sitä myös eteenpäin.
Jäätelökioskeista mainittakoon Bili San. Etsimme usein ravintolat ja myös jäätelöt Googlen arvosteluiden perusteella ja yli 4,5 pistettä saaneet ravintolat ovat harvoin pettäneet.
Panimot
Eräs Splitin kiehtovimpia ja samalla ärsyttävimpiä piirteitä on sen sokkeloisuus. Google Mapsista paikannettu Leopold’s Craft Beer Bar oli lopulta miltei mahdoton löytää. Vain muutamaa hetkeä ennen luovuttamista paikka kuitenkin löytyi, ja osoittautui kaiken vaivan arvoiseksi.
Viihtyisän baarin valikoimista löytyi useampiakin kiinnostavia oluita. Lasin kautta suuhun saakka valikoitui paikallisen Mandrill Nano Brewing Companyn Pale Monkey Pale Ale sekä hauskasti nimetty Kim Jong Wolf Hazy IPA.
King Jong Wolf oli panimon kokeellinen olut, joten sitä ei välttämättä (valitettavasti) mistään enää saa. Vinkkinä mainittakoon, että tällaisia kannattaa usein maistaa, jos tilanne osuu kohdalle. Niin myös tällä kertaa.
Villihiivan, kauramaltaan sekä laktoosin yhdistelmä toimi, ja reippaalla kuivahumaloinnilla töpäköitynä kokonaisuus oli kenties koko reissun paras olut. Mainittakoon vielä Mandrill Nano Brewing uudelleen nimeltä, sillä panimon oluita voin lämpimästi suositella kaikille Splitiin matkustaville!
Lopuksi
Päivämme Splitissä hurahti nopeasti ja oli aika päättää Balkanin kiertueemme, sillä seuraavana aamuna jatkoimme matkaa vielä Tanskaan tapaamaan ystäviämme broholminkoirien erikoisnäyttelyyn.
Löydät Instagramista kattavan stoorikokoelman tästä matkasta profiilimme kohokohdista. Annamme mielellämme vinkkejä bussimatkailuun Balkanin alueelle, ja löydät jokaisen artikkelin kommenteista myös muiden siellä matkanneiden bloggaajien mietteitä.
Lue myös muut artikkelimme tältä matkalta

9 maan Balkanin kiertomatka
Kiertomatkamme Balkanin alueelle kesti vajaat kolmen viikkoa. Matkustimme autolla sekä bussilla ja ehdimme vierailla yhdeksässä eri maassa.

Bukarest – “Itä-Euroopan Pariisi”
Romanian pääkaupunki Bukarest on rosoinen kaupunkikohde, josta löytyy monipuolista nähtävää. Täältä käynnistyi Balkanin 9 maan kierroksemme.

Bulgarian Sofia on yksi Euroopan vanhimpia kaupunkeja
Bulgarian Sofia oli varsin viehättävä ja mutkaton kaupunkikohde. Keskeisimmät nähtävyydet olivat helposti saavutettavissa kävelyetäisyydellä.

Synkkien nähtävyyksien Niš Serbiassa
Teimme päiväretken Serbian kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin nimeltään Niš. Vierailukohteemme olivat synkkiä, mutta samalla mielenkiintoisia.

Skopje – parhaat palat kahdessa päivässä
Pohjois-Makedonian Skopjesta mieleen jäivät erityisesti kaupungin keskustan lukuisat patsaat sekä aukiolla oleskelleet suuret katukoirat.

Päiväretki Kosovon Prizreniin
Teimme päiväretken viehättävään Kosovon Prizreniin yksityiskuljettajan kanssa. Aamumme alkoi Skopjesta ja saavuimme alkuillasta Tiranaan.

Albania – Tirana & Berat
Tiukan kommunistisen hallinnon alla ollut Albania kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Viihdyimme Tiranassa neljä yötä ja teimme päiväretken Beratiin.

Podgorica – Montenegron pääkaupunki
Montenegron upeus löytyy todennäköisesti sen pääkaupungin Podgoridcan ulkopuolelta. Kaupunki vaikutti suorastaan uneliaalta, ehkäpä helteen uuvuttama?

Bosnia ja Hertsegovina – historiallinen Mostar
Mostar on Bosnia ja Hertsegovinan kulttuurihelmi – historia, silta ja tunnelma lumoavat matkailijan.
19 comments
Kroatia on tosiaan hieno maa. Tuli ajeltua maa läpi eteläistä pohjoiseen. Tykästyttiin maahan kovasti, ei varmasti jäänyt ainoaksi reissuksi sine.
Kiitos kommentista Mikko! Kroatia on meidänkin mielestä helposti lähestyttävä ja kiinnostava maa. Aloitimme tutustumisen Dubrovnikista sekä Zagrebista aiemmin. Vielä jäi paljon kaikenlaista nähtävää.
Rakastan albanialaisia, mutta tuo heidän ajokulttuuri on jotain käsittämätöntä! Jo pelkästään Tiranassa ajaminen oli karseaa, puhumattakaan siitä, kuinka paljon onnettomuuksia näimme matkan varrella ympäri Balkania. Matkalla Albaniasta takaisin Pohjois-Makedoniaan näimme yksittäisen auton, joka oli katollaan keskellä suoraa tietä. Jäi kyllä mietityttämään, miten tuollainen on edes tapahtunut.
Upeat maisemat muuten tuolta Splitin hotellista!
Kiitos kommentista Cilla! Järki kyllä uupuu tuollaisella ajotyylillä ja on tosi vastuutonta vaarantaa myös muut. Etenkin, kun nuo alueen tiet eivät ole mitenkään huippukunnossa.
Splitin hotelli oli kyllä viiden tähden elämys, maisemat mukaan luettuna!
Olen samaa mieltä, että Google Mapsissä pitää olla ravintolan arvostelu vähintään 4,5 – vasta se takaa hyvän ruuan. Osassa maista syöjät ovat aika lepsuja arvostelussa ja esim 4,1 raflan ruoka ollut aika kuraa.
Kiitos kommentista Mari! Juuri näin ja onneksi ainakin vielä jonkin aikaa voi luottaa arvosteluihin. Toivotaan, että bottiarmeijat eivät vie näitä autenttisia arvioita unoholaan.
Split on jäänyt kokematta, vaikka se taitaa olla ihan seuramatkakohdekin – ehkäpä juuri siksi 🙂
Bussimatkailua tuolla suunnalla harrastimme aikoinaan Skopjesta Sofiaan – suurin haaste oli selvittää aikatauluja, jotka oli kirjoitettu kyriirisillä kirjaimilla. Rajan ylityksessä meni myös aikansa ja vähän hirvitti kun passit kerättiin nippuun ja nippu sitten palautui jollekin bussissa, mutta bussi jatkoi jo matkaa ennen kuin olimme saaneet omamme takaisin, ehdin jo ajatella, että jos ne olisivat jotenkin jääneet nipusta pois …
Kiitos kommentista Pirkko! Split oli kyllä todella monelle meidänkin lähipiiristä tuttu ja olihan se tosi turistiystävällinen ja kaunis rantakohde hyvillä lentoyhteyksillä.
Meille kävi muuten monesti niin, että kun menimme omatoimisesti reippaina lukemaan mediatauluilta aikatauluja, niin harvoin niistä omaa bussireittiä sitten löytyi. Dubrovnikissa taisi löytyä, mutta sielläkin piti salapoliisina selvittää Mostarin bussin päätekaupunki ensin, kun eihän ne mitään sano maata tuntemattomalle.
Tuo passilotto oli kyllä meistäkin aika pelottavaa, mutta eipä siinä auttanut muu kuin luottaa passi muiden käsiin ja toivoa, että se löytää tiensä takaisin. On muuten tullut desifioitua passia reissujen jälkeen kerran, jos toisenkin 🙂
Jes, kerrankin tuttuja kohteita 😀 Kroatia oli aikoinaan ihan jees, vaikka sillä(kin!) reissulla sattui ja tapahtui kaikenlaista 😀 Asuin mummojen luona ja kävin kaoottisella snorklausmatkalla, joka päättyi siihen, että kannoimme kännistä kapteenia takaisin veneeseen…
Mä en oikein syttynyt Splitille, vaikka sitä tosi moni kehuukin. Dubrovnik oli paljon enemmän omaan makuun, eikä se silloin (2016?) tuntunut mitenkään överituristiselta, mitä se nykyään kuulemma on.
Kiitos kommentista Eve! Sulle kyllä sattuu ja tapahtuu 😀
Tosi moni tuntuu löytäneen Kroatian rannikon, joten rauhallisempaa menoa kaipaaville se ei välttämättä ole oikea kohde. Ainakin hinnat olivat melkoisen korkealla tasolla satunnaisia öitä viettäville omatoimimatkaajille.
Olen käynyt Dubrovnikissa pari kertaa, mutta Split on näkemättä. Sekin kiinnostaisi. Aika hurjalta kuulostaa albanialaisten liikennekulttuuri. 🙂
Kiitos kommentista Merja! Lämmin suositus Splitille, jos Dubrovnik miellytti. Jos meillä olisi ollut enemmän aikaa, olisimme tutustuneet myös muihin ranta-alueen kaupunkeihin ja erityisesti Trogir jäi kiinnostamaan.
Hauska nimi teidän hotellilla. Vimbula näytti kuitenkin vähän pelkistetyltä mutta siistiltä. Mielenkiintoisia paikkoja olette taas löytäneet. Olisi kiva tietää kuinka monessa paikoissa noita Egyptin sfinksejä oikein onkaan, kun muistan nähneeni sellaiset myös Pietarissa. Saapa nähdä palautuvatko ne koskaan takaisin Egyptiin.
Kiitos kommentista Paula! “Vimpula” oli huonoista vaihtoehdoista paras ja onneksi ehdimme sinne nukkumaan sekä virkistäytymään. Reissun muut hotellit olivatkin sitten viimeisen päälle varusteltuja, joten tämä hukkui sinne kohinaan 🙂
En tiennytkään, että sfinksejä on myös Pietarissa, mielenkiintoista. Onneksi Egyptissä taitaa olla vielä roppakaupalla aarteita itselläänkin.
Minä ainakin lukisin mielelläni vinkkejä ja jonkinlaista koostetta bussimatkailusta Balkanilla! Nämä maat on vielä itselläni käymättä ja kohtalaisen tuntemattomia. Tällainen itsenäinen kiertomatka kuulostaa kiinnostavalta vaihtoehdolta!
Aivan uskomattoman upean näköinen tuo Splitin vanha kaupunki! Menee ehdottomasti itselleni muistiin 🙂
Kiitos kommentista Pauliina! Jokaisesta tämä Balkanin sarjan jutusta löytyy tosiaan myös kokemukset bussimatkoista vinkkeineen. Jos haluat päästä helpommalla, niin teimme myös videosarjan Instaan ja TikTokkiin näistä 🙂
Kiva kuulla, että Split miellytti!
Aijaa, että Albanian ajokulttuuri on edelleen yhtä hullua kuin 20-vuotta sitten. Eikö ne oo vieläkään oppinut! 😀 Tykkään aina mennä uusiin kohteisiin, mutta joskus paluu vanhaan kohteeseen on paikallaan kun saa taas ihan uusia kokemuksia ja näkökulmia kohteeseen. Kuulostaa siltä, että paluu Kroatiaan oli varsin onnistunut ja saitte siitä mukavia ja uusia asioita irti! 🙂
Kiitos kommentista Elina! Siltähän tuo vähän kuulostaa, että ajetaan kuin viimeistä päivää.
Kroatiaan oli kyllä kiva palata ja nähdä se vähän eri vinkkelistä. Välimatkat tuolla ovat niin lyhyitä ja pääsi nyt vähän eri tavalla vertailemaan maita kuin Välimeren risteilyllä.
Tuo on kyllä ihmeellistä, miten Montenegron ja Kroatian välillä saa menemään niin paljon aikaa! Ajoimme Dubrovnikin lentokentältä Kotoriin, about 70 km ja olisiko mennyt neljä tuntia, vaikka rajalla vain menimme läpi ilman mitään muodollisuuksia. Molemmissa maissa on niin paljon hienoja paikkoja, että tekisi kyllä mieli käydä vielä monta kertaa. Splitin vanhakaupunkikin vaikutti kiinnostavalta.