Syysloman suunnitelmamme ehtivät mennä uusiksi neljään kertaan ennen lopullista kohteen valintaa. Matkustus ei todellakaan vielä lokakuussa 2021 ollut selkeää ja maakohtaisia eroja niin rajoitusten kuin koronatilanteenkin osalta riitti reippaasti. Lisäksi mm. Latviassa, joka oli listallamme, tilanne huononi muutamassa viikossa niin pahaksi, ettei matkustusta suositeltu sinne, joten peruimme suunnitelmamme sen osalta.

Haaveissamme oli uusi maa ja yksi toivelistamme paikoista oli ollut jo pitkään Kapkaupunki Etelä-Afrikassa. Huomasimme Instagramista, että kaverimme Rita Tainola lomaili parhaillaan maassa ja hänen kauttaan saimme kattavasti ohjeita maahantuloon liittyen, kiitos vielä Rita kaikesta avusta! Pian meillä olikin lentoliput sähköpostissa ja lähtöön aikaa vain muutamia toinen toistaan jännittävämpiä vuorokausia.

Kapkaupunki nähtynä Pöytävuorelta

Ulkoministeriön matkustustiedote Etelä-Afrikasta

Luemme aina ennen matkalle lähtöä Ulkoministeriön matkustustiedotteet ja teemme matkustusilmoitukset. Nuo seuraavat lauseet eivät nyt varsinaisesti vakuuttaneet maan turvallisuudesta, mutta olimme kuitenkin kuulleet paljon myös positiivisia puolia Kapkaupungista, joka on kuitenkin vain pieni osa Etelä-Afrikkaa. Ote UM:n sivuilta:

“Etelä-Afrikan haittana on maan korkea rikollisuus, lukemat ovat korkeimpia maailmassa. Ryöstöt, raiskaukset, autokaappaukset, murrot ja varkaudet ovat yleisiä. Suurin osa väkivaltarikollisuudesta tapahtuu townshipeissa, mutta ryöstöt ja varkaudet ovat yleisiä kaikkialla.“

Matkan valmistelu Suomessa

Me kävimme matkaa varten PCR-testissä PR2You-nimisessä yrityksessä, jossa testi maksoi 99 euroa/henkilö ja saimme tulokset alle vuorokaudessa. Testin tuli olla otettuna alle 72 tuntia ensimmäisestä koneen noususta, mutta oman mielenrauhan vuoksi on hyvä ajoittaa testi myös niin, että se on voimassa vielä maahan saapuessa, jos vain mahdollista.

Matkustusasiakirjamme tutkittiin todella tarkkaan Qatar Airwaysin lähtöselvityksessä ja PCR-testistä otettiin myös kahdesti valokuvat siltä varalta, että hukkaisimme ne.

Koronatodistus, PCR-testi ja passi

Meillä molemmilla oli tuplarokotukset, joten printtasimme mukaan PCR-testitodistusten lisäksi EU-koronatodistuksia. Nämä kaikki oli hyvä olla mukana paperiversioina ja ne löytyvät toki myös puhelimistamme. Meillä on tapana myös tallettaa sähköiset versiot vielä turvaan niin, että ne löytyvät myös tietokoneella, mikäli puhelimet hukkuisivat.

Lentokentällä vaadittiin myös lataamaan puhelimiin paikallinen koronavilkku, eli COVID Alert SA -sovellus ja se tarkistettiin myös lentokentällä saavuttaessa Kapkaupunkiin.

On muuten hyvä huomioida, että kotiinpaluun jälkeen piti puhelimesta käydä erikseen vaihtamassa tuttu ja turvallinen Koronavilkku takaisin aktiiviseksi korona-applikaatioksi.

Etelä-Afrikan Koronavilkku-sovellus


Suomi on viisumivapaa maa ja keltakuumerokotusta ei Suomesta tullessa tarvita. Myöskään kauttakulkumaa Qatar ei aiheuttanut lisää toimenpiteitä. Kannattaa olla tarkkana myös välilaskumaan mahdollisista rajoituksista.

Etelä-Afrikka siis vaati turisteilta matkustushetkellämme 17.–25.10.2021 negatiivisen PCR-testin ja suosituksena oli olla tuplarokotettu (muokattu 3.11. ettei rokotus ole pakollinen). Maan rajoituksista sekä vaatimuksista löytyi lisää tietoa täältä: www.gov.za

Kapkaupunki yöllä lentokoneesta

Saapuminen Kapkaupunkiin

Menomatkalla jouduimme kulkemaan Dohassa turvatarkastuksen läpi ja siirtymään oikealle lähtöportille. Passia ja matkalippua kummempaa emme joutuneet kentällä esittelemään. Tyhjensimme tottumuksesta turvatarkastusta varten myös vesipullomme, mutta se oli tarpeetonta.

Koneen noustua ilmaan meille jaettiin maahantulolomakkeet, joihin piti täyttää henkilö- ja osoitetiedot niin koti- kuin kohdemaasta sekä passin numero. Lisäksi lomakkeella kysyttiin, olemmeko olleet kontaktissa koronaa sairastaneen kanssa tai onko ollut kuumetta tai yskää viimeisen 14 vuorokauden aikana.

Etelä-Afrikan maahantulon terveyskysely

Kapkaupungin lentokentällä jonotimme ensin terveysviranomaisten pisteelle, jonne tuo koneessa täytetty maahantulolomake palautettiin. Lomake meni suoraan paperinippuun, eikä sen sisältöä sen tarkemmin luettu. Passia piti näyttää myös samassa yhteydessä.

Se, että Suomi oli juuri muuttunut punaisten maiden listalle ei ainakaan meidän matkaamme tai maahan pääsyyn vaikuttanut mitenkään.

Siirryimme terveystarkastuksesta passintarkastukseen ja tullin läpi hakemaan matkalaukkujamme. Pieni helpotuksen huokaus taisi päästä molemmilta, kun laukutkin olivat tulleet mukana ja olimme vihdoinkin matkakohteessamme. Harvoin on matkustus ja sen eri vaiheet jännittäneet näin paljon. Olisi ollut aika kenkku tilanne joutua käännytetyksi takaisin kotimaahan pitkän matkan päätteeksi.

Lentokentän tuloaulassa meitä odotti kuljettaja, sillä olimme tilanneet kyydin hotellilta. Tuntui hyvältä ajatukselta varata sellainen, ettei meitä nyt ainakaan heti ensimmäisenä keikata väsyneinä turisteina.

Tilanne Kapkaupungissa

Suuri osa Kapkaupungissa asuvista on kahteen kertaan rokotettuja ja päivittäisten koronatapausten määrä oli itseasiassa siellä paljon parempi kuin Suomessa. Matkan ajankohtana seitsemän päivän keskiarvo koronatartunnoissa oli noin 500 tienoilla lukeman ollessa laskusuuntainen. Samaan aikaan Suomessa tartuntamäärät olivat samoissa arvoissa, mutta luvut eivät ole laskussa vaan pysyvät aika tasaisena. Sisätiloissa oli maskipakko ja moni käytti maskeja myös ulkona, jos väkeä oli enemmän liikenteessä.

Ravintoloihin mennessä oli käytettävä maskia. Kuume mitattiin joko kiinteällä alla olevan kuvan kaltaisella mittarilla tai “kuumepyssyllä” joko ranteesta tai kaulalta. Osassa paikoista kuume merkittiin myös ylös paperille ja esim. hotellimme ravintolaan ei päässyt ilman omien tietojen kirjaamista ylös vihkoon kuumeen kera.

Ravintolan ilmoitus kasvomaskin käytöstä
Kuumeen mittaus ravintolaan tullessa

Lähes kaikissa kaupoissa ja muissa liikkeissä oli henkilö ovella suihkuttamassa käsidesiä. Onneksi käsidesit olivat pääosin hajusteettomia ja nopeasti kuivuvia. Välillä oli kyllä mukavaa päästä pesemään kädet ihan kunnolla veden alla ja siistejä yleisövessoja olikin turisteille suunnatuilla alueilla hyvin.

Maskin pitämiseen tottui nopeasti ja meillä oli niitä mukana riittävästi. Sää ei onneksi myöskään ollut liian kuuma, vain yhtenä päivänä lämpömittari hipoi kolmeakymmentä.

Liikuimme pääosin turisteille suunnatuilla alueilla. Kun kaikki maahan saapuneet turistit olivat tulleet tarkan seulan läpi testattuina ja rokotettuina, tuntuivat olosuhteet maskien, kuumeen mittaamisen sekä käsidesin käytön perusteella varsin turvallisilta.

Katri Pöytävuorella

Paluumatka Suomeen

Siirryimme lentokentälle jälleen hotellin kuljetuksella. Jonottaessamme lähtöselvitykseen meiltä kysyttiin kohdemaata ja koronatodistuksia. Qatar Airwaysin virkailijat kävivät jokaisen jonossa olevan läpi ennen tiskille menoa samalla tavalla kuin Suomestakin lähtiessä.

Kun paperit olivat kunnossa menimme turvatarkastuksen läpi. Seuraavaksi meidät ohjattiin täyttämään samankaltainen lomake kuin maahan saapuessa ja sitä palauttaessamme meiltä mitattiin vielä kertaalleen kuume ja otettiin valokuvat. Lopuksi menimme vielä läpi passintarkastuksesta ja olimme valmiita kotimatkaa varten.

Etelä-Afrikan maahantulon terveyskysely

Meillä oli muutama tunti aikaa loungessa ja lentoa odotellessa Katri alkoi olemaan huonovointinen. Ehdimme siirtyä jo odottelemaan lähtöportille, kun oli pakko kipittää takaisin loungen vessaan oksentamaan. Olo helpottui hetkeksi, mutta palasi lentokoneessa ja ennen nousua ylös tulikin kaikki edellisten tuntien aikana syödyt ja juodut tuotokset.

Keskipenkki ei ollut huonovointisena paras paikka istua, joten Katri siirtyi muutaman rivin päähän vapaalle käytäväpaikalle, josta oli mahdollisimman lyhyt matka vessaan. Oksennuspussit tulivat tutuksi lennon aikana ja yhdellä kerroista tuli sen verran kiire, että maski otti vastaan osan pukluista matkalla vessaan. Lentoemäntäkin huomasi, ettei kaikki ole hyvin ja alkoi pitämään Katria tarkemmin silmällä.

Katrille tuotiin pahoinvointilääkettä ja lentoemäntä kävi välillä kyselemässä vointia. Mikäli huono olo ei olisi mennyt ohi, hän olisi pyytänyt lääkärin käymään. Olo onneksi koheni, eikä oksennettavaa enää ollut, mutta lento oli kyllä todella pitkä, eikä nukkumisesta tullut mitään.

Kymmenen piinallisen tunnin jälkeen parin tunnin tauko Dohassa tuli enemmän kuin tarpeeseen ja oli ihanaa päästä loungeen hetkeksi lepäämään sekä pesemään hampaat. Edelleenkään ruoka tai juoma ei maistunut.

Pahoinvointia loungessa

Dohan ja Helsingin välisellä lennolla paha olo palasi vielä, mutta onneksi oksennuspussit olivat jo tulleet tutuksi, joten homma hoitui rutiinilla, joskaan kovin mukavaa se ei ollut. Repusta löytyneet Pantteri-pastillit olivat paluumatkan pelastus ja ne olivatkin ainoa kiinteä syöminen 24 tunnin aikana.

Olipahan paluumatka… huh.

Suomessa lentokentällä

Täytimme Finentry-sivustolle matkatietomme ja koska pahoinvointi voi olla myös yksi koronan oire, merkitsimme sen asiaankuuluvasti oireeksi. Siitä huolimatta sovellus ei ohjannut meitä testiin, mutta menimme kysymään, onko se mahdollista tehdä vapaaehtoisesti.

Koronatestaus Helsinki-Vantaan lentokentällä

Kentällä ei ollut ruuhkaa ja testipisteeltä vastattiin, että ehdottomasti olemme tervetulleita testiin. Täytimme jälleen henkilötietokaavakkeet ja testautimme molemmat kaiken varalta.

Koneemme oli Suomessa maanantaina iltapäivällä noin klo 15 aikaan ja saimme testitulokset jo aamuyöstä tiistaina. Ne olivat negatiiviset ja sen myötä oli helpottavaa jatkaa arkea Suomessa. Oksennustautikin meni onneksi ohi ja sen lähde oli todennäköisesti joku lähtöpäivänä syödyistä ruuasta tai juodusta vedestä.

Ilmoitus negatiivisesta koronatestistä

Huomioithan, että matkustusrajoitukset ovat maakohtaisia ja saattavat muuttua nopeastikin, eli tarkista aina ajantasaisin tieto ennen lähtöäsi viranomaisten sivuilta.

https://um.fi/matkustaminen

Lue kaikki artikkelimme Etelä-Afrikan matkalta