Juhlimme Ilkan 50-vuotissynttäreitä matkalla Amerikkaan ja Kanadaan. Tämä reissu tehtiin syys-lokakuussa 2023 ja reissun kaikki kohteet olivat ChicagoWashington D.C.TorontoNiagaran putouksetNew York. Yhteenvedon ja kustannukset löydät aiemmasta postauksestamme.

Toronton kuuluisa YYZ-lentokenttä

Saavuimme Torontoon Washingtonista aikaisella aamulennolla ja olimme perillä noin kello 11. Lentomme kesti 1,5 tuntia. Kentällä meitä odotteli opas nimikyltin kanssa ja hän ohjasi meidät uudenkarhean Volvon kyytiin, joka vei meidät hotellillemme.

Matkamme suunnittelusta vastasi alusta loppuun saakka Matkatoimisto Aventura ja tämä Kanadan osuus oli järjestetty lentokenttäkuljetuksia myöten. Amerikan puolella huolehdimme lentokenttäkyydeistä omatoimisesti.

Kanadaan matkustamista varten piti hakea etukäteen sähköinen matkustuslupa eTA. Haku onnistui helposti ja nopeasti verkossa ja lupa maksoi noin 5 € per henkilö. Itse maahantuloprosessi oli hyvin samankaltainen kuin USA:han matkustettaessa.

Ilkka oli onnesta soikeana, kun pääsi vihdoin lentämään YYZ-kentälle. Toronton Pearsonin kansainvälinen lentokenttä on erään Ilkan lempiyhtyeen, Rushin, kotikenttä ja bändi onkin tehnyt kentän IATA-koodista (YYZ) instrumentaalikappaleen.

YYZ on morseaakkosilla −·−− −·−− −−··, ja voit varmasti tunnistaa biisistä tämän rytmin.

Toronto

Toronto on Kanadan suurin kaupunki, joka sijaitsee Ontariojärven pohjoisrannalla. Kaupungissa asuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Kanadan väkirikkaimman kaupunkialueen.

Majoitus

Hotellimme Holiday Inn Toronto sijaitsi keskustassa metrolinjan vieressä ja saimme muutaman mutkan kautta huoneen lopulta kolmanneksi ylimmästä kerroksesta (21.). Huoneestamme oli hienot näköalat kaupungin pilvenpiirtäjien suuntaan.

Huoneemme oveen koputettiin heti saavuttuamme ja hotellin manageri odotteli siellä viinipullon ja lasien kanssa. Olimme saaneet tervetuliaisen, jonka lähettäjä oli Matkatoimisto Aventura. Olipa kiva yllätys, kiitos paljon!

Ravintolat

Torontossa on kuulemma ihan kaikkien mahdollisten maiden ravintoloita ja etenkin aasialaisia oli runsaasti. Me nautimme ensi nälkään hotellia vastapäätä olevassa sushi-paikassa poke-kulhot ja Ilkka löysi listalta uni-sushia, johon ei ihan jokaisessa ravintolassa törmää.

Kaupat

Hotellimme kulmalta löytyi myös todella kiva Loblaws-supermarketti , josta ostimme Ilkalle synttärikakkua ja sehän osui sopivasti sitten samaan aikaan tervetuliaisviinipullon kanssa. Tästä kaupasta kävimme täydentämässä eväitämme muutamaan kertaan Torontossa vierailumme aikana.

Supermarketin yläkerrasta löytyi paikallinen alko, eli LCBC, jossa myytiin alkoholia, sillä sitä ei ruokakaupoista löytynyt.

Hotellimme toiselta nurkalta löytyi myös paikallinen “Punnitse ja säästä” -kauppa, jossa kävimme paitsi ihmettelemässä mitä kaikkea liikkeen kymmenistä laareista löytyi, myös ostamassa sieltä mukaamme pientä välipalaa.

Liikkuminen

Metro- ja raitiovaunuverkosto oli todella selkeä ottaa haltuun, joten ajelimme niillä suurimman osan ajasta ja käytimme Uberia vain harvoin. Metroon (ja ratikkaan) pääsi suoraan luottokorttia näyttämällä, joka oli ihan äärimmäisen kätevää turistin näkökulmasta.

Matkojen hinta ei tosin täysin selvinnyt, mutta lopulta veloituksia yhdeltä päivältä oli mennyt noin kymmenen euron verran. Kilometrin Uber-matka maksoi saman verran, joten siihen ei kannattanut matkakassaa tuhlata.

Metroasemilla oli vartijoita, jotka tulivat ystävällisesti opastamaan, jos näytti yhtään eksyneeltä, joten liikkuminen oli sujuvaa ja helppoa julkisilla.

Nähtävyydet

Toronto Islands

Toronto Islands muodostuu yhdestä suuremmasta ja useammasta pienemmästä saaresta. Näille saarille pääsee kolmella eri lautalla ja kyseessä on laaja kokonaisuus, joten kannattaa selvittää mitä kaikkea nähtävää saarilla on ja vierailla sen mukaan itseä kiinnostavimmissa kohteissa.

Toronton edustalla oleviin saariin pääsee rannasta lähtevillä lautoilla sekä vesitakseilla. Vilkkain kesäsesonki oli jo ohi, mutta lämpötilan huidellessa melkein 30:ssä asteessa oli saarille menevissä lautoissa melkeinpä ruuhkaa.

Noin 12 euron lauttalipulla pääsi ihailemaan upeita järvimaisemia ja saaren toiselta puolelta löytyi kaunis hiekkaranta sekä jykevä laituri Ontariojärven suuntaan. Kanadanhanhet ja lokit päivystivät nurmikolla ja oravat piilottivat herkkujaan ahkerasti maahan.

Seurasimme auringonlaskua saarelta käsin monien muiden tavoin ja ihailimme Toronton “skylinea”. Näin hienoihin näköaloihin suurkaupungin pilvenpiirtäjien siluetteihin törmää harvoin. Kokemus on saarilla vierailemisen vaivan arvoinen!

Huomasimme, että seuraava lautta tulisi vasta melkein tunnin päästä, joten otimme rannasta vesitaksin, joka vei meidät takaisin rantaan 12 euron hintaan per henkilö.

Queen street

Yksi Toronton vilkkaimmista ja eläväisimmistä alueista löytyy Queen Streetin varrelta. Siellä on paljon trendikkäitä ravintoloita, gallerioita sekä katutaidetta. Me ajoimme katua läpi raitiovaunulla ja jalkauduimme myös hetkeksi tutustumaan alueeseen.

Toronto-kyltti sekä kaupungintalot

Kunnon turistien tapaan kävimme tietysti kuvaamassa Toronto-kylttiä, joka sijaitsee kuvauksellisen vanhan kaupungintalon ja hieman modernimman uuden kaupungintalon kupeessa. Meillä oli vielä tavoitteena käydä Toronton vanhan kaupungin puolella, joka olisi ollut lähettyvillä, mutta sinne emme ehtineet.

Casa Loma

Otimme metron kohti Toronton linnaa, Casa Lomaa, joka sijaitsi Tarragon Villagen alueella hieman sivussa ydinkeskustasta. Linnaan olisi päässyt sisälle 25 dollarin hintaan, mutta tyydyimme ihastelemaan sitä ulkopuolelta.

Paikka oli hääparien suosiossa ja satuimme paikalle juuri kesken kuvaussession, jota organisoitiin huolella hääsuunnittelijan ja kuvaajan toimesta.

Meitä kiinnostivat enemmän pihan kukkaistutuksissa viihtyneet monarkkiperhoset, jotka ovat paitsi kauniita, myös myrkyllisiä. Vaikuttavinta on niiden kyky lentää vuosittain Kanadasta Pohjois-Amerikan poikki Meksikoon (yli 4000 kilometriä) talvehtimaan.

CN Tower

Kaupungin tunnetuin maamerkki ja Kanadan korkein rakennus on upea CN Tower. Olimme ostaneet tänne 43 dollarin (noin 30 euroa) hintaiset liput etukäteen ja saimme silti jonottaa pitkän tovin, että pääsimme rakennukseen sisään. Muutama muukin oli saanut idean tulla paikalle auringonlaskun aikaan.

Kun olimme päässeet turvatarkastuspisteen ohi, siirryimme näköalahissillä ylös 346 metriä korkealla olevalle näköalatasanteelle, jossa pääsi liikkumaan kahdessa kerroksessa. Sanomattakin lienee selvää, että koko kerroksen korkuisista ikkunoista avautuivat upeat näkymät Toronton ylle.

Näköalatasanteen katto oli peiliä, joka teki tilasta kuvauksellisen ja avaramman tuntuisen. Yhdessä kohtaa tasannetta näkyi läpi lattiasta alempaan kerrokseen ja aina maahan saakka.

Meille iski kuitenkin nälkä päästä vieläkin ylemmäs, joten ostimme kymmenen dollarin (vajaa 7 euroa) lisähinnalla pääsyn 447 metrin korkeudessa sijaitsevaan Skypodiin. Tämä on läntisen pallonpuoliskon korkeimmalla oleva näköalatasanne.

Skypodissa oli näkyvillä pieni vakaaja ja sen avulla saattoi aistia tornin heilunnan. Ilkka oli kyllä taas superrohkea, kun tuli Skypodiin ja kurkki vielä vähän ikkunoistakin. Alemmalla tasanteella ainakin toinen jalka kosketti lasilattiaa ja muutaman oluen jälkeen hän katseli sujuvasti ikkunoista alas muiden kanssa upeaa auringonlaskua.

Jäimme vielä ihastelemaan tummuvaa taivasta ja sitä vasten syttyviä pilvenpiirtäjiä, joita Toronton keskustasta löytyykin lähemmäs sata.

CN Tower
EdgeWalk oli yksi CN Tower -aktiviteeteista ja heitä näkyy ylemmässä sekä alemmassa kuvassa punaisissa haalareissaan tornin ulkoreunalla

Panimot

Torontolaisista – ja ehkä koko reissun – kaikkein innokkaimmin odotettu panimo on nimeltään Henderson Brewing. Se löytyy noin viiden kilometrin päässä Toronton keskustasta, joten matka kannattaa taittaa joko metrolla tai raitiovaunulla.

Hendersonista erityisen ja odotetun teki se, että panimo on tehnyt Toronton “oman kylän poikien” eli Rushin kanssa yhteistyönä bändille nimikko-oluen.

Yhteistyön taustoista kyseltyäni kerrottiin, että yhtye oli etsinyt yhteistyöpanimoa jo jonkin hetken. Muutama isompi kanadalainen panimo oli tehnyt tarjouksen brändätä jokin jo olemassa oleva olut Rush-olueksi, mutta tämä ei sopinut Geddylle ja Alexille.

Joidenkin mutkien kautta Henderson Brewing sai kuulla asiasta, ja ehdotti kokonaan oman oluen kehittämistä bändin jäsenten kanssa. Yhteistyö lopulta syntyi ja aitoa Rush-oluttakin on maistettu! Oluttyyppi on luonnollisesti “Canadian Golden Ale”, ja se lienee lajityyppinsä ainoa edustaja. 😉

Rush oli kyllä näkyvillä panimolla, mutta yksinään se tuskin oli paikalle ketään muita meidän lisäksemme houkutellut. Panimolla pannaan kyllä varsin mukiin meneviä oluita. Rush-fanille kokemus oli kyllä jopa juhlallinen ja mieleenpainuva.

Kävimme muuten lopulta panimolla kahdesti. Ilkka osti innosta pinkeänä vihdoin panimolle päästyään itselleen muistoksi Rush-Henderson-paidan, joka osoittautui hotellille palattuamme vielä hieman Ilkkaakin pinkeämmäksi. Paita saatiin vaihdettua seuraavana päivänä, ja vielä pari uutta olutmaistiaistakin nautittua.

Lähellä, mutta samalla niin kaukana Henderson Brewingiltä sijaitsee Bandit Brewery. Henderson ja Bandit ovat kartalla miltei vierekkäin, mutta ne erottaa junarata, jonka pääsee ylittämään ikävän kierroksen kautta.

Junaradan varsi ei ainakaan iltapimeällä ollut erityisen viihtyisä, joskaan valaistua tietä pitkin hieman pidempi reitti ei olisi ollut paljon turvallisemman oloinen. Varsinkin Hendersonin puoli radasta oli varsin hiljaisen ja aution oloista teollisuusaluetta.

Itse Bandit Brewery hohsi lopulta pimeässä naapurustossa kuin keidas erämaassa. Siisti aidoitettu terassi eristi eloisan iltaansa viettävän olutkansan katujen karuudesta. Alue oli kieltämättä hieman karskihkoa.

Banditin ulkoalue oli viihtyisä ja joillakin oli koirakin mukanaan. Kyynärvarret  takertuivat asiaan kuuluvasti kiinni pöytään, joten Banditissa varmasti vietetään välillä raisujakin juhlia!

Banditin tyypillinen olut oli samea ja mehumainen New England IPA jos jonkinlaisine variaatioineen. Tässä vaiheessa matkaa niihin oli törmätty jo sen verran tiuhaan, että pieni turhautuminenkin meinasi hetkellisesti nostaa päätään.

Onneksi valikoimista löytyi myös useampaa erilaista gosea. Aivan tavallista IPAa tai mitään vielä tavallisempaa, kuten lageria on Banditilta turha käydä etsimässä.

Aivan Toronton ydinkeskustasta Google Maps paikantaa “craft beer” -hakusanalla ravintolan nimeltä Craft Beer Market. Tämä on ykkösluokan hakusanaoptimointia jo firman perustamisvaiheessa.

Paikka osoittautui melko suureksi halliksi, jonka reunustoilla oli pöytiä ja keskellä suuri baaritiski hanoineen. Olimme toki paikalla lounasaikaan, mutta baaritiskillä näytti norkoilevan pääasiassa tarjoilijoita, jotka kyllä kantoivat tiuhaan tahtiin tuoppeja asiakkaiden pöytiin.

Paikka olikin oikeastaan ravintola, jossa oli kyllä mainio olutvalikoima. Vaikkei kyseessä olekaan panimo, on paikka pakko mainita ja sitä suositella. Samalla kun ravitsee itsensä ruoalla, voi maistella runsaasta valikoimasta loistavia oluita!

Listalta löytyi Ilkalle maailmankuulun 13-vuotiaana Malesiasta Kanadaan muuttaneen fine-dining kokin Alex Chenin suunnittelema burgeri ja vegevaihtoehdot saivat Katrilta hyväksynnän. Aina ei satu niin onnellisesti, että yhdestä ja samasta paikasta saa molempien lautaselle kehut ansaitsevaa ruokaa ja vielä lasiin oivallista pienpanimo-olutta!

Miinusmerkin Craft Beer Market saa huumaavasta metelistä, joka tuntui kasvavan vielä odottamattomiin mittasuhteisiin WC:n puolella. Vähemmälläkin volyymilla olisi saatu soraäänet vaimennettua.

Turvallisuus

Turvallisen tuntuiseen Chicagoon ja suorastaan seesteiseen Washingtoniin verrattuna Toronto vaikutti aika levottomalta. Kaupungin kaduilla oli vilkas liikenne, paljon tietöitä ja sen myötä pinnaansa kiristeleviä, tööttäileviä autoilijoita.

Kaduilla näkyi paljon kodittomia ja erityisesti ydinkeskustassa asemien ympärillä oli jos jonkinmoista huutelijaa. Muutama hieman agressiivisempi tapaus tuli myös vastaan, mutta toisaalta tuntui, että poliiseja ja vartijoita oli riittävästi näkösällä.

Hotellin lähipuistossa näkyi aamulla “zombieita”, eli paikalleen jähmettyneitä huumeiden käyttäjiä, jotka olivat saaneet hetken helpotuksen ja hyvän olon vahvoista lääkkeistä muokatuista huumausaineista.

Metroasemilla ja kaduilla nukkui myös ihmisiä, joka oli kovin surullinen näky. Pilvi tuoksui kaikkialla ja kannabis onkin Kanadassa laillista siten, että sitä saa kasvattaa ja pitää hallussaan pieniä määriä. Katukuvassa tämä näkyi niin, että kannabista myyviin kauppoihin törmäsi melkein yhtä tiuhaan kuin 7-Eleven kauppoihin.

Retki Niagaran putouksille

Toinen päivämme Torontossa oli varattu Niagaran putouksille suuntautuneeseen koko päivän retkeen. Kerromme siitä omassa artikkelissaan lisää.

Vieraile Torontossa 360-videoiden kautta

Lue myös muut artikkelimme tästä reissusta

Niagaran putoukset

Niagaran putoukset

Niagaran putoukset ovat yksi maailman tunnetuimmista luonnonähtävyyksistä ja niille on helppoa tehdä päiväretki Torontosta.

Read More »