Barcelonasta Montserratin kautta Andorraan
Kääpiövaltio Andorra sijaitsee Pyreneiden vuoristossa Ranskan ja Espanjan rajalla. Lähimmät suuremmat lentokentät sijaitsevat noin 200 kilometrin päässä Barcelonassa ja Toulousessa. Vuoristoisen sijaintinsa ansiosta maan keskikorkeus on 1996 metriä ja se on täten Euroopan korkeimmalla sijaitseva maa.
Andorrassa voi tehdä ostoksia verovapaasti ja heti rajan tuntumasta löytyikin ostoskeskuksia. Paikallisessa supermarketissa oli hyllykaupalla alkoholi- ja tupakkatuotteita, eikä niiden mainoksia oltu juurikaan piilotettu katukuvasta.
Maksuvälineinä toimivat eurot erillissopimuksella vaikka Andorra ei ole EU-maa.
Automatka Andorraan
Meidän reittimme Andorraan kulki Barcelonasta Montserratin kautta autoillen. Matka taittui hyväkuntoisia teitä pitkin ja mitä lähemmäs Andorraa saavuimme, sitä hienommaksi ja jylhemmiksi vuoristomaisemat muuttuivat.
Ajokulttuuri Espanjassa oli suomalaiseen tyyliin sopivaa. Andorran puolella kaasujalka paikallisilla oli reippaampi, mutta mitään liian vaarallisia ohituksia emme kokeneet. Matkalla oli useampia tietulleja, joista kertyi yhteensä noin 18 euron kulut per suunta.
Rajan ylitys ja ensitunnelmat
Raja-asemalla oli paljon henkilökuntaa ja useampia silmäpareja seuraamassa maahan saapuvia autoja. Joitain autoja oli pysäytetty tarkempaan syyniin, mutta me saimme ajaa rauhallisesti pysähtymättä kohti pääkaupunkia Andorra la Vellaa.
Liikenneympyrät kiinnittivät meidän huomion ensimmäisenä, sillä niitä oli lähes jokaisessa risteyksessä. Navigaattorillamme oli kiire luetella ajo-ohjeita niiden paljoudesta johtuen.
Totesimme yhteen ääneen, että paikka muistuttaa kovasti Chamonix’ta niin vuoristojen kuin rakennustyylin osalta. Kaupungissa oli käynnissä useita rakennustyömaita, joten lisää asuin- ja majoitustilaa on tulossa.
Majoitus
Olimme valinneet kahden yön majoituksen Hotel & Spa Niunitista, joka sijaitsi ylempänä vuoristossa El Serratissa, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Andorran pääkaupungista. Hotellin molemmin puolin virtasi kohiseva vuoristojoki ja sieltä näkyi myös lumihuippuisia vuoria. Pidimme hotellin rauhallisesta sijainnista luonnon keskellä ja sinne saattoi jättää auton turvallisin mielin parkkiin.
Aamupala hotellilla oli monipuolinen. Tarjolla oli paljon tuoreita hedelmiä ja mansikoita, leipää, mehuja, makeita leivonnaisia, paistettuja kananmunia sekä monipuolinen valikoima leikkeleitä.
Hotellin yhteydessä toimi spa, jonne sai varata ajan erikseen. Hinta oli 10 euroa per henkilö ja sillä sai viettää aikaa isossa porealtaassa, saunassa, höyryhuoneessa sekä kuumenevissa lepotuoleissa. Ulkona oli lisäksi palju, mutta se ei ollut sillä hetkellä käytössä. Lisäksi erillismaksusta listalta löytyi vielä spa-hoitoja.
Ravintolat
Andorran oma Hard Rock Cafe löytyi aivan pääkaupungin Andorra la Vellan keskustasta ja päätimme nauttia siellä hampurilaiset paitaostosten ohella. Valikoimaan tullut kasvishampurilainen Moving Mountains -pihvillä osoittautuikin aivan erinomaiseksi.
Kävelykadun varrella sijainnut LOLA – Cervecería Andorra sai Ilkalta hyväksyvän nyökkäyksen, sillä ravintolan kaappi oli varusteltu toinen toistaan laadukkaammilla käsityöläisoluilla. Mieleen jäi myös viihtyisä sisustus sekä henkilökunnan hyvä meininki.
Yritimme löytää andorralaista olutta, mutta kävi ilmi, että ainakaan kovin suuren valikoiman perään oli turha haikailla. Andorrassa toimii aktiivisesti vain kourallinen panimoita, jotka nekin itse asiassa ovat ns. mustalaispanimoita ja suorittavat varsinaisen panemisen ulkomailla, pääasiassa Barcelonassa. Vierailuhaaveet andorralaisella panimolla sai siis unohtaa.
Toisena päivänä tekemämme vuoristoseikkailun jälkeen kävimme La Massana kylässä etsimässä ruokapaikkaa. Ensimmäisen typötyhjän pizzerian kohdalla hälytyskellot alkoivat soimaan, joten siirryimme toiseen ravintolaan, joka olikin sitten aivan täynnä. Ravintola Verticalin listalta löytyi lupaavasti monenlaisia täytettyjä ohukaisia ja myös vegaanisia vaihtoehtoja.
Annokset tulivat pöytään ripeästi ja Ilkka meni perinteisemmällä lihaa & perunat -yhdistelmällä, kun taas Katrille tuotiin eteen reunoilta taiteltu suolainen kreppi. Ihan täyttä kymppiä tämä ateria ei saanut, mutta mahat saatiin onneksi täyteen. Desibelit nousivat ravintolassa hetkittäin lähes sataan, joten ihan rauhallisesta paikasta ei ollut kyse.
Nähtävyydet
Pysähdyimme maan pääkaupungissa Andorra la Vellassa ensimmäisenä iltana, kun kävimme syömässä ja etsimässä käsityöoluita. Kaupunki sijaitsee 1023 metrin korkeudessa ja se on korkeimmalla sijaitseva Euroopan pääkaupunki.
Mikäli olisimme majoittuneet pääkaupungissa, olisimme todennäköisesti jalkautuneet paremmin ajan kanssa tutkimaan paikallisia nähtävyyksiä, mutta pääkohteemme sijaitsi vuoristossa lähellä Ranskan rajaa, joten vierailumme pääkaupungissa jäi tällä kertaa lyhyemmäksi.
Andorra on tunnettu myös hienoista vaellusreiteistään, joten niitä kannattaa ehdottomasti ottaa kohteeksi, mikäli aikaa on enemmän.
Vuoristoisilla teillä näkyi runsaasti pyöräilijöitä ja La Coma -hissin asemalta löytyikin Strava-kuvauspiste pyöräilijöille. Vaatii kyllä todella kovaa kuntoa pyöräillä sellaisissa olosuhteissa ja ei ihme, että moni heittelee useammatkin ylävitoset perillä ja taltioi pyöräilykokemuksen kuviin muistoiksi valokuvauspaikoilla.
Aurinkokello - Mirador Solar de Tristaina
Säätiedotus lupasi sunnuntaipäivälle sadetta kello 11 eteenpäin, joten laitoimme kellon soimaan jo puoli kahdeksan. Suuntasimme reput pakattuina aamupalalle ja ajoimme noin viiden kilometrin matkan hiihtokeskukseen nimeltä Ordino Arcalis, joka sijaitsi vajaan kahden kilometrin korkeudessa.
Olimme ostaneet liput netistä jo etukäteen, sillä tämä oli ensimmäinen päivä, kun tuo näköalakohde oli auki tällä kesäkaudella, emmekä halunneet missata pääsyä sinne. Parkkipaikat olivat onneksemme lähes tyhjät ja olimme ensimmäisten joukossa pyrkimässä hisseihin ja vuorille.
Vaihdoimme printatun tilausvahvistuksen kassoilla paperisiin hissilippuihin, joilla pääsimme ensin L´Hortell-nimisen gondolihissimatkan muutama sata metriä korkeammalle ja sieltä jatkoimme La Coma -asemalta (2220 m) tuolihisseillä kohti Cota-nimistä asemaa, jossa korkeutta olikin jo 2685 metriä.
Ylhäällä meitä odottivat vielä hiljalleen sulavat lumikinokset ja jo suht hyvin kuivuneet leveät polut. Kävelymatkaa Pic De Peyreguilsin huipulle 2702 metrin korkeuteen oli noin 15 minuutin verran ja perillä meitä odotti upea näköalatasanteenakin toimiva aurinkokello: The Tristaina Solar Viewpoint
Ei korkeanpaikankammoisille
Yksi päivän ehdottomista huippuhetkistä oli se, että Ilkka ylitti itsensä korkeanpaikankammoisena kolmeen eri otteeseen. Ensin gondolihissin kyydissä, sitten kiikkerässä tuolihississä ja lopulta ritiläpohjainen aurinkokellokaan ei tuottanut suuria ongelmia. Ilkka innostui vielä lopuksi ottamaan muutaman juoksuaskeleen, että saimme lähes täydellisen pokemon-kuvan Instagramiin ilman muita ihmisiä.
Vietimme huipulla aikaa parisen tuntia maisemia ihaillen ja kuvaten. Nyt kannattaa muuten kurkata myös artikkelin lopusta löytyvät 360-videot, sillä tuota kaikkea upeutta oli mahdotonta saada taltioitua yksittäiseen valokuvaan.
Ennen paluumatkaa alas pysähdyimme vielä Andorran ja Ranskan rajapyykkinä toimineelle kyltille poseeraamaan ja ihastelemaan maisemia.
Kohti Barcelonaa
Kahden Andorrassa vietetyn yön jälkeen oli aika kääntää auton nokka takaisin kohti Barcelonaa. Laskettelimme alas hienoja vuoristoreittejä pitkin, joiden varsilla kerrottiin teiden jyrkkyysasteista liikennemerkein.
Matka taittui leppoisasti vajaassa kolmessa tunnissa ja loppumatkasta ihailimme vielä Montserratin upeita kalliomaisemia, joiden keskellä olimme yöpyneet aiemmin.
Barcelonassa palautimme auton lentokentälle ja vaihdoimme kulkupeliksi Uberin. Pääset lukemaan lisää seikkailuistamme Barcelonassa sekä upeassa Montserratissa seuraavasta artikkelista.
Vieraile Andorrassa 360-videoidemme avulla
Lue muut artikkelimme tältä matkalta
Espanja, Andorra, Portugali ja Marokko – matkan kulut
Matkustimme Manner-Espanjaan ensimmäistä kertaa ja vierailimme samalla myös naapurimaissa. Artikkelista löydät kohteemme sekä matkan kustannukset
Montserrat – Upea vuoristokohde tunnin päässä Barcelonasta
Montserrat on upea kohde Barcelonan lähellä. Nauti hienoista maisemista, tutustu luostariin ja tee patikointiretki erikoiseen vuoristoon.
Barcelona – kaakelitaidetta ja korkeuksia
Barcelona on täynnä kulttuuria ja historiaa, joka lumoaa kävijät. Erityisesti Gaudín luomukset ovat ainutlaatuisia ja vaikuttavia.
Lissabon – seitsemän kukkulan kaupunki
Lissabonin matka tarjosi kaunista arkkitehtuuria, herkullista ruokaa, ja upeita näköaloja seitsemän kukkulan kaupungissa.
Gibraltarin varastelevat apinat
Espanjan eteläosassa sijaitseva Gibraltar tarjoaa kahdelle mantereelle ulottuvien maisemien lisäksi viihdettä varastelevien apinoiden muodossa.
Marokko – Opastettu päiväretki Tangeriin
Näin sujui opastettu päiväretkemme lautalla Espanjasta Marokkoon, Afrikan tähti -pelistäkin tuttuun Tangerin vilkkaaseen kaupunkiin.
3 helmeä Andalusiassa – Castellarin linnamajoitus
Keskiaikainen linna toimi hienona tukikohtana automatkalla Andaluciassa. Teimme sieltä kätevästi päiväretket niin Gibraltarille kuin Marokkoon.
3 helmeä Andalusiassa – Historiallinen Sevilla
Upea Sevilla tarjoilee kaunista arkkitehtuuria, historiallisia rakennuksia ja kesäaikaan melko varmasti helteistä säätä.
3 helmeä Andalusiassa – Upea El Torcalin luonnonpuisto
Tämän upean luonnonpuiston löydät tunnin ajomatkan päässä Malagasta. Valitse kahdesta patikkareitistä sopivin ja nauti hienoista maisemista.
28 comments
Jos alueesta tulee vuoristojen puolesta mieleen Chamonix, on maisemien oltava huippuluokkaa! Varsin edulliselta kuulostava ‘spa, ja muutenkin oikein kivalta. Patikointireitit kiinnostavat aina meitä, ehdittekö yhtään tutkailemaan tarkemmin noita patikointireittejä ja niiden pituuksia? Oliko tarjolla 10-20 kilometrin mittaisia, vai oliko suurin osa todella lyhyitä tai vaihtoehtoisesti useamman päivän juttuja?
Korkeanpaikan kammoisena tuo näköalatasanne alkoi kuumottamaan mutta, että tuolihissillä loppumatka….kiitti tästä tiedosta. Tietää, ettei välttämättä tunge itseään tuohon paikkaan.
Kiitos kommentista, Sari!
Näköalatasanne ei lopulta ollut ihan niin kamala, kuin miltä se kuvissa näyttää. Vaikka lattiasta taisi näkyä läpi, ei pudotusta maahan ollut lopulta sillä kohtaa aivan mahdottoman pitkää matkaa, ja rinnekin oli melko loiva.
Hankalin paikka oli tuolihissi, jossa kyllä taisin puristaa turvakaaren lommoille. Toisaalta siitäkin selvisi, kun ei tarvinnut muuta tehdä kuin istua kyydissä ja muistaa hengitellä.
Kiitos kommentista, Mikko!
Maisemat olivat tosiaan upeita! Aika pian pääkaupungin jälkeen tie lähtee kohoamaan ylös vuorille ja joka puolelle aukeaa pikkukyliä vuorten rinteillä. Tuo spa oli kyllä valitettavasti jo hieman kulahtanut – ehkä siksikin halpa hinta. Ei mitään ihmeellistä elämystä kannata odottaa, vaikka olikin kiva hetki siellä rentoutua.
Patikointireittejä emme ehtineet selvitellä, mutta varmasti niitäkin tuolta löytyy! Esimerkiksi tuonne aurinkokellolle olisi voinut patikoida köysiradan sijaan. Arvelisin reitin pituudeksi ehkä 4-5 kilometriä suuntaansa.
Löysin tämmöisen listan Trip Advisorista : https://www.tripadvisor.com/Attractions-g2385370-Activities-c61-t87-Ordino_Ordino_Parish.html
Jos alueesta tulee vuoristojen puolesta mieleen Chamonix, on maisemien oltava huippuluokkaa! Varsin edulliselta kuulostava spa, ja muutenkin oikein kivalta. Patikointireitit kiinnostavat aina meitä, ehdittekö yhtään tutkailemaan tarkemmin noita patikointireittejä ja niiden pituuksia? Oliko tarjolla 10-20 kilometrin mittaisia, vai oliko suurin osa todella lyhyitä tai vaihtoehtoisesti useamman päivän juttuja?
Kiitos, Mikko! Tämä taisi tulla tuplana ja vastasinkin tuossa jo ylempänä 🙂
Upea näköalapaikka tuo aurinkokello-silta. Mielestäni Andorrassa kannattaa yöpyä pääkaupungin ulkopuolella, koska itse kaupunkihan ei ole kovin viehättävä: rakennustelineitä ja viina/tupakkakauppoja vaikka siellä se pieni puro kulkee kaupungin keskustan halki. Patikointiin liittyen siellä tosiaan on paljon merkittyjä reittejä vuoristossa, jos ja kun niitä haluaa kävellä tai hyvä vaihtoehto on myös mennä hissillä ylös ja alamäkeen sitten kävellä takaisin päin.
Kiitos kommentista, Jani!
Ihan samaa mieltä tuosta, että yöpyä kannattaa pääkaupungin ulkopuolella. Tai ylipäätään viettää aikansa jossain muualla. Andorra la Vella (pääkaupunki) ei ollut erityisen viihtyisä.
Hyviä vinkkejä patikointiin. Tuo voisi olla tosiaan aika kiva idea, että menee hissillä ylös ja kävellen alas. 🙂
Oi, Andorra vaikuttaa varsin viihtyisältä ja tunnelmalliselta kääpiövaltiolta! Tuonne olisi kiva joskus päästä. Ja voi, mitä söpöläisiä nuo aasit ja muulit 😍
Kiitos kommentista, Eveliina!
Andorra oli kyllä tosi kiva ja symppis maa. Jos on matkustamassa vaikkapa Barcelonaan tai Toulouseen, niin kannattaa harkita irroittaa parin päivän piipahdus Andorraan!
Upeat näkymät näköalatasanteelta. Itse olen siedättänyt korkeanpaikankammoni Norjan reissuilla. On aina ilo huomata, että joku muu pelkää itseä enemmän😉😅🫣. Siis ihan rakkaudella havainnoin moista.
Kiitos kommentista, Mari!
Saat mun puolestani ihan vapaasti havainnoida ja kokea valitsemiasi tunteita mun korkeanpaikankammostani. Sillähän näistä kerron, että muut kammoiset eivät ole ongelmansa kanssa yksin, ja ehkä myös vinkkailen millaisiin paikkoihin voi silti päästä vaikka korkeudet kammottavatkin. 🙂
Mulla ei kyllä tunnu kauheasti ongelma siedättyvän, vaikka kolutaankin kaikki pilvenpiirtäjät ja vuorenhuiput minne vain hissillä pääsee. Kiivetä en noihin oikein pysty, koska vaikka ylös vielä pystyisikin kiipeämään, niin pitää vielä päästä alaskin.
Mulle onkin oikeastaan kehittynyt parempaa itsetuntemusta siitä, mihin voin mennä ja mihin en, ja millaisilla keinoilla pääsen joistakin pahoista paikoista ohi vaikka hirvittääkin.
Huipulla näyttää hienolta, ja tuo aurinkokello on huikea! Andorrasta näkee aika vähän juttuja, joten olipa kiva päästä kurkkaamaan sinne. 🙂
Kiitos kommentista, Kati!
Näköalat olivat huipulta tosi hienot, mutta niin on kyllä koko maa. Harmillisesti se on hieman kaukana isommista kaupungeista ja myös lentokentistä. Andorraan päästäkseen on siis oikeastaan päätettävä erikseen mennä nimenomaan sinne ja nähtävä pieni vaiva.
Kyllä se mielestämme silti on vaivan ja parin päivän pysähdyksen arvoinen. Vuoristoja ja pikkukylien elämää on mukava katsella!
Meille tuli aikoinaan vähän tuplayllätyksenä tuo maan verovapaa status ja sen myötä shoppailumatkat. Osuttiin vielä paikalla pyhäinmiestenpäivän viikonloppuna, jolloin espanjalaisilla taisi olla ylimääräinen vapaapäivä ja sen myötä tosi monet olivat suunnanneet ostoksille! Rajalla vähänkin isompia autoja etenkin takaisin Espanjaan päin pysäytettiin taajaan, mutta onneksi meidän pienestä vuokra-autosta, jossa ei tietysti tavaraakaan juuri ollut, eivät kiinnostuneet.
Kiitos kommentista, Pirkko!
Eipä tuo ollut meillekään ennestään aivan selvä juttu millaisesta Tax Free outletista on kyse ainakin pääkaupungin osalta. Onneksi shoppailu ja hulabaloo päättyy pian kaupungin ulkopuolella ja pitemmällä on suorastaan idyllistä.
Meitäkään ei rajalla pysäytetty kumpaankaan suuntaan, vaan oli kuin olisi ajanut melkeinpä minkä tahansa EU-rajan yli.
En tiedä, auttaako altistuminen fobiaan. Minulla kävi päinvastoin. Eikö se menekin juuri niin, jos joutuu koiran puremaksi, pelkää koiria. Ehkä jos koira tulee käyttäytymään ystävällisesti, niin oppii voittamaan fobiansa ja jopa pitämään koirista. En tiedä, miten se menee korkean paikan kammon suhteen, mutta kun asuin vuoristossa, kenelläkään ei ollut sellaista. Sehän olisi yhtä omituista kuin jos asuisi Suomessa ja kärsisi kaamosmasennuksesta. Tai no, aika moni kärsii. Ehkäpä he olivat hiljaa tai jotain.
Tykkään jo Andorrasta tosi paljon, koska luonto. Siellä on, tosin, jotain tosi outoja lakeja: ” the public prosecutor brought three criminal defamation charges against Vanessa Mendoza Cortés following a complaint by the Andorran government after she spoke about abortion rights and the situation of women and girls in the country at a specialist United Nations Committee meeting.”. Pitäisiköhän Andorraan salakuljettaa jotain päräyttävää poliittista materiaalia, kuten ajatus siitä, että nainen on ihminen.
Kiitos kommentista, Stacy!
Mulla on vähän kanssa epäluuloja siitä voiko korkeanpaikankammosta parantua altistushoidolla. Kai se johonkin kammoon toimii, mutta korkeanpaikankammohan on aivan relevantti fobia, eikö 😀
Ehkä jos pienestä saakka tottuu asioihin, välttyy kehittämästä kammoja. Vaikkapa hämähäkit, käärmeet, korkeat paikat ja miksei koiratkin? Käsittääkseni Manhattanin pilvenpiirtäjiä oli rakentamassa paljon Amerikan alkuperäisväestöä, koska he eivät pelänneet korkeita paikkoja. En sitten tiedä. Tuskin hekään olivat silti tottuneet aivan tuollaisiin paikkoihin.
Noista kummallisista ja kulahtaneista laeista voi varmasti löytää esimerkkejä vähän sieltä sun täältä. Olisihan se hienoa, jos sellaisista päästäisiin eroon ihan maailmanlaajuisesti.
Olipa hieno tuo aurinkokello. Itse olen käynyt samantapaisella Kroatiassa, tosin lasipohjaisella. En tunne korkeanpaikankammoa lainkaan. Vatsanpohjaan kyllä tulee kipristys, mutta se on sellainen miellyttävä, joka vetää samalla hymyn korviin. Andorrasta on kokemusta päiväretken verran Barcelonasta käsin.
Kiitos kommentista, Hannele!
Aurinkokello oli kyllä hieno ja näköalat upeat! Onneksi se ei ollut ihan sietämättömän pelottava, mutta sen verran kuitenkin, että nyt jälkikäteen vähän harmittaa etten älynnyt lukea siitä kellonaikaa.
Lasilattiaiselle näköalapaikalle tms. olisi kyllä turha yrittää saada minua narrattua. Ei vain pysty. Olen kyllä vilpittömän iloinen teidän puolestanne, joita ei tällaiset rajoittuneisuudet vaivaa. Välillä tulee eteen paikkoja, joissa olisi kiva käydä, mutta ei vain kykene. Lähetän sinne sitten yleensä Katrin 360-kameran kanssa ja katson kotona videot Youtubesta. 🙂
Andorran vuoristomaisemat ja laaksot tekivät meihinkin vaikutuksen, ja urheilukohteena se toimii hienosti ympäri vuoden. Pääkaupunki on tosiaan erityisesti ostosmatkalaisten suosiossa, ja ruuhkaisena ja täyteen rakennettuna ei kovinkaan viehättävä. Onneksi upeita, hiljaisempia kohteita on vain lyhyen ajomatkan (tai bussimatkan) päässä. Ihanalta näyttää tuo teidän majoitus! Meillä oli omalla vierailulla muutama vuosi sitten hieman vaatimattomampi telttamajoitus patikkareitin varrella 😀 Toisaalta sekin oli vallan mainio kokemus, ja oli mahtava herätä keskellä kaunista vuoristomaisemaa.
Kiitos kommentista, Anne!
Pääkaupunki Andorra la Vella oli kyllä kieltämättä hieman turhan shoppailukeskeinen ja ahdas. Siis lähes täydellinen vastakohta sille, mitä pian kaupungin ulkopuolelta löytyy.
Telttamajoitus patikkareitin varrella kuulostaa aika ikimuistoiselta elämykseltä. Nuo Andorran maisemat ovat jotain todella upeaa! Me taidetaan olla sen verran paatuneita kaupunkilaisia, että asutaan mieluiten lakanoiden ja porsliinivessojen saatavilla. Tehdään sitten erikseen retkiä villiin luontoon, josta kyllä molemmat tykätään. Erityisesti kaikenlaisten villieläinten, erikoisten kasvien ja muiden luonnon ihmeiden ällistely on reissuilla aivan parasta antia!
Uuu, vau…Mua tosin alkoi jo huimaamaan pelkistä kuvistakin. Upeat näkymät kyllä. En ole ennen edes ajatellut, että tuonnekin pitäisi päästä näkemään ja kokemaan, nyt tiedän.
Kiitos kommentista, Melissa!
On jotenkin huumaava tunne katsella tuollaisia maisemia omin silmin. Joskus kyllä on tullut sellaisiakin paikkoja eteen, että tuijottelen vain kengänkärkiäni ja yritän pitää itseni rauhallisena. Katselen sitten kotona videoilta missä käytiin. Se vähän harmittaa, mutta tiedänpähän silti käyneeni ja voin jollain tavalla kokea sen uudelleen videoilta. 360-videot on tosi kivoja tuollaiseen turvalliseen kotisohvamatkailuun.
Andorra on kiinnostanut ainakin minua jo vuosia, jos ei vuosikymmeniä. Jotenkin se on ollut sellainen myyttinen paikka, ettei ole oikein tiennyt mitä sieltä löytyy ja mahtaako sitä edes olla olemassakaan. Nyt se ympättiin matkasuunnitelmaan mukaan, ja täytyy sanoa että oli kiva että käytiin!
Andorra on tuttu nimenä mutten osaa nimetä tai kertoa mitään maahan liittyvää, joten tämä oli minulle kiinnostava ja sivistävä postaus, kiitos 🌸
Kiitos kommentista, Tanja!
Vähän samanlaiset ajatukset oli minullakin. Aika pitkään on kutkutellut mennä selvittämään millaisesta maasta oikein on kyse. Jotenkin yllättävän vähän kuulee sieltä tarinoita, joka myös on pitänyt tätä mystisyyttä yllä.
Kiva kuulla, että artikkelin myötä hieman valottui millainen maa on kyseessä. Ehkä jopa joku päättää lähteä käymään siellä itsekin tämän perusteella. 🙂
Upeita maisemia! Tuo on kyllä varmasti ollut mielenkiintoinen visiitti vaikkei valitettavasti paikallista olutta nyt Ilkalle löytynyt. Mutta siis tuo crep… heh, aika veikeän näköinen.
Kiitos kommentista, Paula!
Maisemat olivat tosiaan todella hienot! Jos Andorraan menee, kannattaa suosiolla ajaa pääkaupungista vain pysähtymättä läpi. Se onnistuu vartissa. 😀
Vaikka andorralaisia oluita onkin aika vaatimaton valikoima, onneksi sieltä kuitenkin löytyi muutamia espanjalaisia erinomaisia oluita. Niiden voimin jaksoin miltei kuivin suin jatkaa seuraaviin maihin, sillä aloin uumoilla (aivan oikein) espanjalaisten osaavan valmistaa viinin lisäksi myös erinomaisia käsityöoluita!