Siirryimme Lissaboniin Barcelonasta lentäen TAP Air Portugalin siivillä. Check-in sujui perinteiseen malliin kentällä tiskin kautta, sillä automaatteja ei ollut vaan laukut jätettiin tiskille, jossa henkilökunta liimasi niihin tarvittavat tunnisteet.
Toiminta oli melkoisen hidasta kaikin puolin, eikä henkilökunnalla ollut mitään kiirettä avata tiskejä, vaikka lähes koko koneellinen oli jo kertynyt jonottamaan.
Lento Barcelonasta Lissaboniin kesti kaksi tuntia ja matkalle osui yksi konetta oikein kunnolla täräyttänyt turbulenssi. Pääsimme kaikesta huolimatta laskeutumaan turvallisesti Lissaboniin ja hyppäsimme kentältä Uberin kyytiin.
TAP Air Portugal on muuten valittu vuonna 2023 kuudenneksi turvallisimmaksi lentoyhtiöksi Forbesin listalla, jossa kriteereinä olivat mm. onnettomuuksien määrä, laivaston ikä, lentäjien koulutuksen taso ja koronaprotokollat. Finnair on samalla listalla sijalla 16.
Lissabon
Lissabon, Portugalin pääkaupunki, asuttaa hieman yli puolta miljoonaa ihmistä. Se on Manner-Euroopan läntisin pääkaupunki, ja sen juuret ulottuvat aina vuoteen 1255 saakka. Kaupungin historiallinen keskusta kohoaa seitsemällä kukkulalla, luoden kaupungin profiiliin vaikuttavaa korkeuserojen vaihtelua.
Majoitus
Valitsimme kolmen yön visiitillemme Moxy Hotel Lissabonin, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä keskustasta. Saimme sisäänkirjautumisen pienen sekaannuksen johdosta perhehuoneen seitsemännestä kerroksesta ja se oli todella tilava.
Hotellia pyöritti nuorekas henkilökunta ja viihtyisästä aulasta löytyi taidetta, coworking-tilat, iso respa/baari sekä aamiaisravintola, kaikki kätevästi samalla alueella. Heillä on tapana tarjota asiakkailleen tervetulojuomat, jotka saimme valita oluen, kuohuviinin, limun tai veden väliltä.
Aamupalan söimme 12 euron lisämaksusta per henkilö hotellilla kahtena aamuna. Hyödynsimme myös kattoterassilla olleen uima-altaan ja lisämainintana kerrottakoon, että hotelli oli esteetön uima-altaalle pääsyä myöten.
Säästimme kävelyt kukkulaisen kadun kauniille kujille ja ajelimme hotellilta Uberilla keskustaan noin kuuden euron hintaan per suunta.
Ravintolat
Moxy Hotellia vastapäätä sijaitsi hampurilaisravintola, nimeltä The Wall Burger. Saimme sieltä saapumispäivänä erittäin maittavat burgerit, sillä emme jaksaneet lähteä vielä pidemmälle tutustumaan kaupunkiin.
Azul (Time Out Market)
Ilkan maistelulistalla oli Goose Barnacleja, eli barnakkeleita, eli hanhenkauloja. Niitä ei ollut tarjolla kaikissa ravintoloissa, joten Azulin sateinen terassi valikoitui kohteeksemme.
Hanhenkauloja myytiin kilohinnalla ja avuliaan tarjoilijan opastamana Ilkka sai ensin maistella niitä ja näki myös, miten kyseinen herkku “kuoritaan”. Ne olivat niin hyviä, että Ilkka tilasi niitä lautasellisen. Saatiinpa herkuttelusta myös hauska video Ilkan TikTok-kanavallekin.
Annoksesta olisi riittänyt jaettavaksikin ja barnakkeleiden kuorimisessa meni tovi jos toinenkin. Aika sotkuista puuhaa. Lisäksi Ilkka päätyi tilaamaan listalta myös pienen annoksen partaveitsisimpukoita valkosipulivoissa – molemmat annokset olivat erinomaisia.
Merenherkut nostattivat kielelle janon, ja seuraavaksi olikin etsittävä olutta. Lähistöltä löytyi yksi ainokainen avoinna oleva baari, jonka nimi herätti saman aikaisesti lupaavia odotuksia mutta myös kalvavan mahdollisuuden epäonnistuneelle elämykselle.
Ennustuksista jälkimmäinen toteutui ja British Bar Lisbon osoittautui valitettavasti aivan tavalliseksi juottolaksi, jota oli nimen lisäksi hieman ehostettu brittiteemaisilla elementeillä.
Markkinointikikka oli valtavan suosiollinen! Baarin olivat vallanneet möykkäävät britit, mutta koska hanasta virtaava olutkin oli korkeintaan keskinkertaista, Ne Tammelat jatkoivat nopeasti matkaansa muualle.
Hard Rock Cafe
Löysimme Katrin nerokkaan suunnistusvaiston (ja Google Mapsin) ansiosta itsemme Hard Rock Cafesta ja pääsimme pienen hetken kuluttua pöytään. Tapojemme mukaan söimme ateriat ja ostimme paidat.
Baari oli tosi hieno! Kaksikerroksisen ravintolasalin ylemmän kerroksen pöydät kiersivät parvella salin ympäri, ja koko komeuden katossa roikkui amerikanrauta ylösalaisin!
Käsityöoluen metsästystä
Katsoimme kartalta pari läheisintä craft beer -paikkaa ja lähdimme suunnistamaan kohti yhtä niistä. Matkan varrella kohtasimme jonkin verran jyrkkiä rappusia, kapeita kujia ja piikittäviä nistejä.
Näkymien mukavammasta päästä olivat yksi kukkiaan kasteleva mummo ja hedelmiään kadulle varisteleva sitruunapuu. Onneksi aivan tuota pikaa olimmekin jo The Queen Ale -baarin ovella.
Kompakti noin 10 oluen hanavalikoima sisälsi pääosin portugalilaisia käsityöoluita. Valitettavasti suurin osa niistä oli lageria tai vehnäolutta, joten flight jäi ottamatta. Nurkassa oli myös jääkaappi, joka oli sisällöltään kyllä vaikuttava.
Valitettavasti baarimikko oli nihkeällä tuulella ja vain vaivoin viitsi keskeyttää TV:n katselun ja nousta laskemaan olutta hanasta. Syvällisempiä keskusteluita portugalilaisesta käsityöoluesta ei siis viritelty, vaan matka jatkui parin huolellisesti valitun oluen jälkeen eteenpäin.
Frade dos Mares -ravintola
Ilkka halusi mustekalaa, joten se edellä ravintolaksi valikoitui Frade dos Mares. Ehdimme paikalle juuri sopivasti lounasruuhkaan ja saimme tilattua molemmille herkulliset annokset.
Ilkalle mustekalaa perunan ja varsiparsakaalin kanssa. Katri löysi listalta munakoisogratiinin, joka oli ihan superherkullinen.
Jälkkärinä Katrilla Petit Gâteau, eli sisältä valuva suklaaleivonnainen ja hasselpähkinäjäätelöä. Ilkalla Custard Puff Pastry. Jälkiruoan kaveriksi löytyi vielä mainio 20 vuotta kypsytelty portviini.
Amelia
Viimeisenä aamuna päätimme suunnata raitiovaunu 28:n päätepysäkiltä kävelymatkan päähän Campo de Ouriguen alueella sijaitsevaan ravintola Ameliaan. Kyseessä oli erittäin trendikäs aamiaispaikka.
Saimme oikein herkulliset toastit, Katrille hummus-avokadoleipä ja Ilkalle toast kahdella uppomunalla, tomaattikastikkeella, hummuksella ja avokadolla.
Lisäksi otimme tuorepuristettua mehua ja jälkkäriksi superherkullisen marenkiannoksen, jossa oli kermavaahtoa, lemoncurdia sekä marjoja ja viinirypäleitä. Nam!
Pasteis de Belem
Vuodesta 1837 saakka toiminut kuuluisa Pasteis de Belem leipomo oli myös selkeästi muidenkin turistien listalla, sillä jonoa oli sen jokaiselle ovelle. Mainittaakoon, että voit tehdä noutotilauksen ja sille on oma jononsa, tai syödä sisällä kahvilassa, jonne oli oma jono ja 250 asiakaspaikkaa.
Pitkistä jonoista huolimatta sisään siis pääsi myös suhteellisen nopeasti. Kolmannelta luukulta löytyi vielä vitriinistä samoja herkkuja kuin mitä kahvilasta, eli saat ehkä nopeimmin tästä herkkuja mukaan.
Me kävimme kahvilassa ja maistelimme vaniljatäytteisiä torttuja, mansikkapirtelöä, kana- ja ankkatäytteisiä pasteijoita sekä kinkku-juustotoasteja. Palan painikkeeksi maistui pikkupullo paikallista vinho verdeä.
Kahvilassa oli paljon väkeä ja hetkittäin tuntui, että meidät oli unohdettu, mutta lopulta tarjoilu pelasi ihan hyvin, paikka oli ihan käymisen arvoinen ja herkut oikein maittavia.
Nähtävyydet
Ponte 25 de Abril -silta
Yli kahden kilometrin (2277 metriä) pituinen riippusilta Ponte 25 de Abril yhdistää Almadan ja Lissabonin. Silta on yksi Euroopan vilkkaimpia ja pitää hallussaan Euroopan pisimmän riippusillan titteliä. Ulkonäöltään se muistuttaa erehdyttävästi San Fransiscon Golden Gatea. Halusimme tietenkin ylittää sen, sekä nähdä sillan hyvin jostain näköalapaikalta.
Cristo Rei
Rio de Janeiron Kristus-patsaasta inspiraation saanut Cristo Rei seisoo ylväänä Almadan puolella heti Ponte 25 de Abril -sillan kupeessa. Tässä onkin oivallinen näköalapaikka niin sillalle, kuin Lissabonin edustalla virtaavan Tajon rannoille.
Tajo on Iberian niemimaan pisin joki ja sen alkulähteet sijaitsevat 1038 kilometrin päässä Espanjassa Albarracín maakunnassa suurin piirtein Barcelonan ja Madridin puolivälissä.
Huomasimme, että Cristo Rein ylätasanteella on väkeä, joten Katri pulitti kahdeksan euroa lisähintaa, että pääsi patsaan sisällä olevaa hissiä sekä kapeaa portaikkoa pitkin ylätasanteelle. Näkymät olivat sieltä vielä hienommat, mutta kova tuuli hankaloitti valokuvaamista sekä maisemien ihailua.
Patsaan juurelta näköalat Lissabonin suuntaan ovat 82 metrin korkeudessa merenpinnasta. Ylhäällä patsaan jaloissa sijaitseva näköalatasanne taas on peräti 192 metrin korkeudessa.
Time Out Market Lisboa
Tältä suurelta torilta löytyi valtava valikoima ruokakojuja, joista jokainen löytää varmasti mieluista syötävää. Sisällä oli lisäksi myös perinteinen toripuoli, jossa oli runsaasti hedelmiä ja vihanneksia myynnissä sekä erillinen käytävä, jossa myytiin kukkia.
Erilaisia ravintoloita oli tarjolla kymmenittäin aivan vieri vieressä, mutta niin oli paikalle kertynyt myös väkeä. Koko rakennus oli sisältä kuin sullottu täyteen. Onneksi ulkopuolella oli pöydissä tilaa ja pääsimme maistelemaan barnakkeleita. Jouduimme kyllä ulkona istuessamme hieman sateen piiskaamiksi.
Tram 28
Lissabonin kuuluisin ratikkalinja lienee numero 28, joka huristelee läpi kapeiden kujien. Yritimme päästä ratikan kyytiin jo ensimmäisenä iltana, mutta Martim Moniz -aukiolla olevan päätepysäkin jono oli todella pitkä ja meille tultiin myös kertomaan, että emme tule ehtimään ratikkaan, koska tiet pannaan pian kiinni Corpus Christin pyhäpäivän juhlien vuoksi.
Viimeisenä aamuna Lissabonissa heräsimme jo seitsemän aikoihin. Olimme sopineet, että lähdemme suoraan Uberilla kohti Tram 28:n lähtöasemaa, eli Martim Moniz -aukiota. Lissabon olikin vielä aika unessa, ja olimme vain parinkymmenen muun jonottajan kanssa odottamassa tätä kuuluisaa raitiovaunua.
Toissapäivänä jono oli ollut tosiaan melkoinen ja onkin kuulemma normaali tilanne torin laidalla, että ihmiset jonottavat vimmatusti kyytiin jopa useamman tunnin.
Kyseessä on kuitenkin ihan normaali raitiolinja, jonka kyytiin voi hypätä sen lukuisilta asemilta matkan varrelta – jos vaan mahtuu. Hintaa lipulla on kolme euroa per nuppi ja paikan kyydissä voi tosiaan varmistaa vain päätepysäkiltä.
Toisaalta kannattaa myös muistaa linjan toisen pään päätepysäkki, josta voi kokeilla onneaan myös. Pysäkki sijaitsee Cemeterio dos Prazeres -hautausmaan kupeessa ja sinne meidänkin ajelumme päättyi.
Jorgen linna
Lähdimme kipuamaan ratikkapysäkiltä ylös kohti Jorgen linnaa. Kukkulaisen kaupungin korkeuserot tulivat tällä etapilla tutuiksi ja vaikka välillä siirtymät tapahtuivat liukuportaiden avulla, oli kiivettävää silti ihan riittävästi.
Emme ostaneet linnalle lippuja vaan lähdimme kiertämään muuria ja ihailimme näköaloja. Löysimme yhdeltä kulmalta kissan rääkäisyä kuulostavien äänien lähteet, eli komeat riikinkukot.
Pöyhkeileviä riikinkukkoja olikin useampia linnan muurilla ja yksi innostui esittelemään upeaa sulkarivistöään sekä pehmeitä perskarvojaan, oikein hienon tanssin kera.
Torre da Igreja do Castelo de São Jorge
Linnan lähistöltä löytyi Jorgen linnan vanhan kirkon torni, johon myytiin 5€:lla pääsylippu ja lasi juomaa. No, näin hyvästä tarjouksesta emme mekään voineet kieltäytyä. Tornista taisi löytyä parhaat näköalat, joten hinta-laatusuhde oli kyllä sinänsä kohdillaan.
Santa Justa -hissi
Siirryimme Uberilla Santa Justa -hissin ylätasanteelle, josta pääsee katsomaan näköaloja ilmaiseksi ilman hissiajelua. Moni oli Googlen arvosteluissa sanonut, että hissiajelu on hidas ja aivan turha, sillä tasanteelle pääsee myös ilmaiseksi toista kautta ja se olikin ihan totta.
Aivan hissin lähettyviltä löytyi Chafarix do Carmo -suihkulähde, jonka historia ulottuu 1400-1600 -luvuille.
Pidimme sadetta hetken aikaa hienossa Igreja de São Roque kirkossa. 1500-luvulla rakennettu jesuiittakirkko edustaa tyypillistä barokkityyliä.
LX Factory
Kaverimme Miss Mureenan suosituksesta tilasimme Uber-kyydin LX Factoryyn, joka on vanhalle, ilmeisesti purku-uhan alla olevalle tehdasalueelle rakennettu taide- ja ravintolakeskittymä aivan Ponte 25 de Abril -sillan kupeessa. Alueelta löytyikin kivoja liikkeitä ja ravintoloita, joista Ilkka sai maisteltavakseen erikoisia oluita.
Alueelta löytyi myös viehättävä pieni kirjakauppa, Livraria Ler Devagar, jossa huteran oloisia metalliportaita pääsi kiipeämään parvelle. Parvelta löytyi hellyyttävä retrohenkinen “yhden hengen elokuvateatteri”, jossa pääsi seuraamaan yksityistä nukketeatteriesitystä nimeltä “Lisbon in 2 minutes”.
Monument to de Discoveries
Läheltä Hieronymuksen luostaria ja Pasteis de Belem -kahvilaa löytyy rannasta Henrik Purjehtijan kuoleman 500-vuotispäivän kunniaksi pystytetty muistomerkki. Muistomerkin huipulle olisi myös päässyt, mutta jonot olivat sen verran pitkät, että jätimme sen väliin tällä kertaa.
Henrik Purjehtija eli 1300 ja 1400 -lukujen taitteessa, ja pani alulle Portugalin löytöretkeilyn. Hieronymuksen luostari oli alun perin Henrik Purjehtijan perustama Santa Marian luostari, mutta se purettiin ja tilalle rakennettiin vuonna 1502 uusi kunnioittamaan Vasco da Gaman löytämää meritietä Afrikan ympäri Intiaan. Vasco da Gama on haudattu luostariin.
Palasimme rantaa pitkin jonkin matkaa takaisin kohti Lissabonin keskustaa päästäksemme kapuamaan hauskan näköiselle kattotasanteelle, jonka olimme nähneet auton ikkunasta. Paikalta löytyi MAAT-museo, jonka sijasta kiipesimme kattotasanteelle ihailemaan kauniita näköaloja Ponte 25 de Abril -sillalle ja Cristo Rei -patsaalle.
Kokemuksia Lissabonista
Vierailullemme osui siis Corpus Christi, jonka vuoksi teitä suljettiin ja kaupunkia oli koristeltu erityisen paljon. Juhlatunnelmissa oli mukana lukuisat Briteistä ja muista Euroopan maista tulleet turistit, jotka hyödynsivät ahkerasti koristeellisia Tuk-tuk -ajoneuvoja.
Lissabonista löytyy valtavasti upeita kaakeliseinäisiä taloja eri puolilla kaupunkia. Koristeelliset kaakeliseinät ovatkin tyypillisiä perinteiselle portugalilaiselle arkkitehtuurille. Kaakelilaattoja kutsutaan azulejoiksi ja ne ovat paitsi kauniita katsella, myös tärkeä osa portugalilaista kulttuuria.
Azulejoja pääset ihailemaan esimerkiksi Baixan, Chiadon ja Alfaman historiallisissa kaupunginosissa.
Niin ubereilla kuin takseillakin ajaminen helppoa ja suht edullista. Taksit ovat musta-vihreitä ja niiden vapaa-statuksen tunnistaa katon taksikyltissä olevasta vihreästä valosta. Tuulilasin kyltit näyttävät mitä sattuu.
Takseissa on laitettu mittarit pyytämättä päälle ja aloitusmaksu oli noin kolmen euron luokkaa. Kaikki kuskit olivat tosi ystävällisiä ja etenkin takseissa myös puheliaita.
Lissabonista jatkoimme matkaamme lentäen kohti Malagaa, josta vuokrasimme jälleen auton ja lähdimme seikkailemaan Andaluciaan.
Vieraile Lissabonissa 360-videoidemme avulla
Lue muut artikkelimme tältä matkalta
Espanja, Andorra, Portugali ja Marokko – matkan kulut
Matkustimme Manner-Espanjaan ensimmäistä kertaa ja vierailimme samalla myös naapurimaissa. Artikkelista löydät kohteemme sekä matkan kustannukset
Montserrat – Upea vuoristokohde tunnin päässä Barcelonasta
Montserrat on upea kohde Barcelonan lähellä. Nauti hienoista maisemista, tutustu luostariin ja tee patikointiretki erikoiseen vuoristoon.
Andorra – kääpiövaltio Pyreneiden vuoristossa
Euroopan korkeimmalla sijaitsevassa maassa pääset nauttimaan Pyreneiden vuoriston henkeäsalpaavista maisemista ja kauniista laaksoista.
Barcelona – kaakelitaidetta ja korkeuksia
Barcelona on täynnä kulttuuria ja historiaa, joka lumoaa kävijät. Erityisesti Gaudín luomukset ovat ainutlaatuisia ja vaikuttavia.
Gibraltarin varastelevat apinat
Espanjan eteläosassa sijaitseva Gibraltar tarjoaa kahdelle mantereelle ulottuvien maisemien lisäksi viihdettä varastelevien apinoiden muodossa.
Marokko – Opastettu päiväretki Tangeriin
Näin sujui opastettu päiväretkemme lautalla Espanjasta Marokkoon, Afrikan tähti -pelistäkin tuttuun Tangerin vilkkaaseen kaupunkiin.
3 helmeä Andalusiassa – Castellarin linnamajoitus
Keskiaikainen linna toimi hienona tukikohtana automatkalla Andaluciassa. Teimme sieltä kätevästi päiväretket niin Gibraltarille kuin Marokkoon.
3 helmeä Andalusiassa – Historiallinen Sevilla
Upea Sevilla tarjoilee kaunista arkkitehtuuria, historiallisia rakennuksia ja kesäaikaan melko varmasti helteistä säätä.
3 helmeä Andalusiassa – Upea El Torcalin luonnonpuisto
Tämän upean luonnonpuiston löydät tunnin ajomatkan päässä Malagasta. Valitse kahdesta patikkareitistä sopivin ja nauti hienoista maisemista.
Vastaa