Balkan on Kaakkois-Euroopassa sijaitseva alue, joka on saanut nimensä Balkanin vuoristosta. Alueeseen kuuluvia maita ovat: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kroatia, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Slovenia, Romania ja Kreikka osittain.
Balkanin alue rajautuu pohjoisessa Sava– ja Tonava-jokiin, lännessä Adrianmeren ja etelässä Egeanmeren rannikoihin. Idässä rajana on Mustameri.
Maiden väliset suhteet
Balkan on historiallisesti merkittävä alue, jossa kohtaavat eurooppalaiset, aasialaiset ja Lähi-idän vaikutteet. Osa Balkanista tunnetaan myös entisenä Jugoslavian alueena, sekä historiallisista konflikteista sekä diktaattoreista.
Vielä nykyisinkin osalla alueen maista on mutkikkaat suhteet. Niitä sekoittavat maiden väleillä käydyt sodat ja julmuudet, uskonnolliset ja poliittiset näkemykset sekä erilaiset statukset EU:ssa.
Serbialla ja Kosovolla on keskenään omat haasteensa, jotka vaikeuttavat kulkemista maiden välillä. Bulgaria taas tuntui olevan väleissä Serbian ja Romanian kanssa, mutta Pohjois-Makedonian suuntaan välit olivat kireämmät. Kosovo ja Albania sen sijaan ovat hyvää pataa Pohjois-Makedonian kanssa.
Bosnia ja Hertsegovina sekä Serbia jakavat kipeitä muistoja 90-luvun alun kansanmurhien osalta, eivätkä maiden välit vieläkään ole täysin kunnossa Serbian venäjämielisyyden vuoksi.
Tällä hetkellä näistä maista Romania, Bulgaria ja Kroatia ovat EU:ssa. Natoon näistä maista kuuluvat Albania, Bulgaria, Kroatia, Romania, Montenegro ja Pohjois-Makedonia.
Reitin suunnittelu
Kaikki edellä mainittu aiheutti meillekin aika paljon päänvaivaa, kun lähdimme suunnittelemaan Balkanin kiertomatkaa. Romania oli meidän matkamme aloitusmaa ja lähdimme rakentamaan reittiä sieltä Kroatiaan yrittäen huomioida nämä kaikki rajahaasteet.
Halusimme tehdä ohjelmastamme myös riittävän väljän, että mahdolliset reittimuutokset tai viiveet rajanylityksissä eivät horjuta pahasti kokonaisaikataulua.
Ennakkoluuloista huolimatta rajanylitykset ainakin busseilla ja järjestetyillä retkillä/kyydeillä menivät kohtalaisen sujuvasti jokaisen maan kohdalla paitsi Montenegrosta Kroatiaan.
Kerromme rajanylityksistä lisää vielä jokaisen maan omassa artikkelissa.
Reitti ja kohteemme
- Romania – Bukarest 4 yötä
- Bulgaria – Sofia 3 yötä
- Serbia – Nis (päiväretki Sofiasta)
- Pohjois-Makedonia -Skopje 2 yötä
- Kosovo – Prizren (päiväretki ja siirtyminen Tiranaan)
- Albania – Tirana (päiväretki Beratiin) 4 yötä
- Montenegro – Podgorica 3 yötä
- Kroatia – Dubrovnik 1 yö
- Bosnia ja Hertsegovina – Mostar 2 yötä
- Kroatia – Split 2 yötä
Budjettimme oli karkeasti noin 500 euroa per maa kahdelta, joka piti sisällään lennot Helsingistä Bukarestiin ja Splitistä Kööpenhaminan kautta Helsinkiin, bussimatkat, retket ja majoitukset. Matka-aika kokonaisuudessaan oli 23 päivää sekä muutama päivä Tanskassa reissun päätteeksi.
Matkan valmistelut
Rakensimme reitin itse alusta loppuun saakka pääosin Rome2Rio-palvelun avulla. Palvelun kautta löytyivät niin vaihtoehdot bussireitteihin, kuin aikataulut ja muut matkustustavat. Bussireittien yhteydestä löytyivät linkit paikallisiin bussiyhtiöihin, joita käytimme Flixbussin ohella.
Totesimme aika nopeasti, että bussikuljetukset ovat paras vaihtoehto, sillä raideverkosto ei ole kovin laaja ja lennot kaupunkien välillä olivat hankalia toteuttaa. Lisäksi kuulimme matkan päällä useampaan otteeseen, ettei Balkanilla kannata matkustaa junalla. Junat ovat vanhoja ja aikataulussakin pysytään lähinnä vahingossa.
Muutamia hienoja junareittejä maista löytyy, ne kannattaa tarkistaa erikseen. Bussien ja junien yhdistelmäsiirtymiä mietimme, mutta onneksi luovuimme niistä, sillä bussien aikataulut eivät aina pitäneet.
Lennoista osa olisi mennyt vaihdoilla mm. Italian kautta ja, koska välimatkat olivat verrattain lyhyitä, ei ajallista säästöä olisi välttämättä tullut sitäkään kautta.
Autoa emme halunneet vuokrata, sillä todennäköisesti monikaan vuokraamo ei olisi taittunut tämän reittimme vaatimuksiin ja rajanylitystarpeisiin.
Teimme varaukset hyvissä ajoin, noin kolme viikkoa ennen matkaa. Tämä osoittautui hyväksi ideaksi, sillä bussit olivat elokuussa melko täysiä. Paikan päältä ei siis olisi välttämättä ollut enää mahdollista saada hankittua lippuja ilman joustovaraa vaihtaa reittiä.
Nettiyhteydet
Romania, Bulgaria ja Kroatia ovat EU-maita, joten niissä maissa voit surffata kotimaan hinnoilla tiettyyn rajaan asti. Erityisesti Romaniassa 5G-verkko toimi erittäin hyvin, jota emme kyllä yhtään osanneet odottaa, sillä sähköliitännät ja reitittimet roikkuivat välillä kirjaimellisesti pitkin talojen seiniä.
Bulgarian Sofiassa yhteydet toimivat myös moitteettomasti. Serbian puolella liittymiin piti tilata ensimmäistä kertaa Elisan Reissunetti.
Pohjois-Makedoniassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa hinnat pompsahtivat aika lailla ja ilman nettipakettia surffaus olisi maksanut 5 euroa/megatavu
Siirtyessämme rajan yli Albanian puolelle, vastassa oli useita Vodafonen asuihin pukeutunutta asiakaspalvelijoita tarjoamassa SIM-kortteja.
Paikallisia SIM-kortteja olisi siis voinut myös ostaa, mutta me käytimme Reissunettiä sekä hotellien ja ravintoloiden wifi-verkkoja asianmukaisen VPN-suojauksen kera.
Hintataso
Yksiselitteistä vastausta hintatasoon on mahdotonta antaa, sillä niissä oli suuresti vaihtelua. Ulkona syöminen ja juominen oli useimmissa maissa edullisempaa kuin Suomessa ja kahden hengen ateria juomineen maksoi yleensä 20-25 euron verran.
Ostoskeskuksissa hinnat olivat aikalailla Suomen tasoa ainakin merkkivaatteissa ja myös ruokaillessa, esimerkiksi sushibuffet tai poke-kulhot maksoivat 30-35 euroa kahdelta.
Halvin oluttölkki löytyi Serbiasta 70 sentillä ja paikallisia käsityöoluita pääsi maistelemaan kuudella eurolla, joka piti sisällään neljän oluen flightin.
Yleisesti ottaen ruokakaupassa käynti on edullisempaa, mutta mitä turistisempi kohde, sitä paremmin se näkyy myös hinnoissa.
Majoitus
Saamme kultajäseninä hyviä etuja Hilton-hotelleista, joten suosimme ensisijaisesti niitä, jos kaupungista vaan sellainen hotelli löytyy. Yöpymisten hinnat olivat keskieurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna hyvinkin kilpailukykyisiä.
Kaupungit, joissa hyödynsimme Hiltonissa majoittumista olivat: Bukarest Romaniassa, Sofia Bulgariassa, Tirana Albaniassa sekä Podgorica Montenegrossa. Skopjessa ja Splitissä majoituimme Marriot-ketjun hotelliin.
Liikkuminen, liikenne ja taksit
Meillä oli listalla sen verran monta maata, että jätimme suosiolla autonvuokrauksen väliin. Ennakkoluulot Balkanin alueen vallattomasta liikenteestä vaikuttivat myös jonkin verran asiaan. Kokemuksista autolla kiertelystä Balkanin alueella on kirjoittanut blogiinsa Cilla Maria.
Erinomaisessa kunnossa olevia moottoriteitä löytyi kyllä paljon esimerkiksi Sofian ja Nisin väliltä sekä Skopjen, Pristinan, Prizrenin ja Tiranan välisiltä osuuksilta. Sitten taas Albanian puolella moottoritie oli hyväkuntoinen, mutta se ei ulotu aivan etelään asti ja kylät, joiden läpi jouduimme ajamaan ruuhkautuivat jonkin verran.
Albaniasta Montenegron kautta Kroatiaan kulkeva rantareitti oli reissumme ruuhkaisin ja Kroatian raja oli niin tukossa, että ilman bussikuskin suhteita olisimme jonottaneet siellä koko yön. Nyt noin 150 km:n matkaan Podgoricasta Dubrovnikiin vierähti kahdeksan tuntia bussilla.
Ei siis kannata välttämättä varata lentoja ainakaan Kroatiasta elokuussa samalle päivälle bussikyydin kanssa, jos olet Albaniasta tulossa.
Eniten yllätti, ettei Uber toiminut muualla kuin Romaniassa ja Kroatiassa. Romaniassa oli todella edullista ajaa julkisilla, noin 70 senttiä per kyyti. Sofiassa oli upouusi metro, jonka kyydissä ajoimme pari kertaa. Lipun hinta oli vain 80 senttiä ja sen pystyi maksamaan kätevästi kortilla.
Eri maiden luotettavien taksien selvittely oli hieman työlästä ja erityisesti Tiranassa takseja oli moneen lähtöön. Me käytimme hotellin suosituksesta MerrTaxi– ja TaxiLux-yhtiöitä. Muissa maissa ajoimme takseilla, joissa oli mittari ja olimme hieman selvitelleet yhtiöitä etukäteen huijausten varalta.
Sää
Olimme varautuneet ennakkoon siihen, että näissä kohteissa tulee olemaan kuumaa. Bukarestissa saimmekin jo esimakua yli 35 asteen lämpötiloista ja oli mukavaa, että ne hetkellisesti putosivat 30 asteen tienoille, ja jopa hieman sen alle.
Sofiassa sää oli todella miellyttävä vuoriston keskellä, kun taas sekä Serbiassa, että Pohjois-Makedoniassa lämmintä riitti yli 35 asteen verran.
Albaniassa ja Montenegrossa vietimme reissun kuumimmat päivät, kun lämpötila kipusi 40 asteeseen. Vietimme päivän kuumimmat tunnit suosiolla sisätiloissa ja yritimme rakentaa reittejämme niin, että pääsemme välillä ilmastoituihin sisätiloihin.
Bosnia ja Hertsegovinassa saimme nauttia reissun ensimmäisistä ukkosista ja mojovista sateista. Ne tulivat tarpeeseen, sillä alueella oli ollut useita maastopaloja, joista sade teki nyt selvää. Noin 25 asteeseen pudonnut lämpötila oli todella virkistävää vaihtelua.
Kroatian 30 lämpöastetta tuntui ilmankosteuden vuoksi lähes samalta kuin aiemmissa maissa ja matkan loppupäivinä tulikin jo manattua, että seuraavan kesän reissu suuntautuu sitten Grönlantiin.
Valuutta
Useimmissa maissa on käytössä oma valuutta. Muutamissa maissa korttimaksu ei ollut itsestäänselvyys, joten oli kätevää, että olimme vaihtaneet jonkin verran taskurahaa valmiiksi jo Suomessa.
Naapurimaiden valuuttoja ei huolittu maksuvälineeksi missään, mutta eurot kelpasivat kaikkialla. Vaihtorahan sai yleensä paikallisessa valuutassa.
Erityisesti Montenegrossa ja Bosnia ja Hertsegovinassa moni paikka otti vastaan vain käteistä, joten euromme hupenivat näissä maissa nopeaa vauhtia.
Bussimatkoilla euron kolikot olivat myös kultaakin kalliimpia, sillä niillä maksettiin laukuista kuljettajille, sekä vessoista tauoilla.
Ruoka
Toisen meistä ollessa kasvisruokailija, tämä osio jännitti jonkin verran, sillä Balkanin alue tunnetaan lihapainotteisesta ruokavaliostaan tai sellainen ennakkokäsitys meillä ainakin oli.
Olikin yllättävää, että erityisesti Bukarestista, Sofiasta ja Tiranasta löytyi useita kasvisruokavaihtoehtoja tarjoilevia ravintoloita, ja jopa täysin vegaanisia vaihtoehtoja.
Haastavampia kohteita olivat Skopje Pohjois-Makedoniassa ja Podgorica Montenegrossa, joissa kumpikaan meistä ei oikein innostunut ruokatarjonnasta, ja siihen tilanteeseen pizza oli sitten hyvä kompromissi.
Meillä oli aamupalat lähes kaikissa hotelleissa ja Bukarestin Hilton sai täyden kympin kasvispainotteisesta tarjonnastaan. Myös Sofian Hiltonissa lautasen sai ladattua täyteen tuoreita kasviksia sekä lohta. Tiranan Hiltonissa kasvispuoli oli heikompi, kun taas paikallisia herkkuja oli tuotu tilalle vaihtoehdoiksi.
Paikalliset herkut hotellien aamupaloilla olivat usein vehnäpohjaisia makeita leivonnaisia tai erilaisia paistoksia. Useiden ravintoloiden terasseilla poltettiin tupakkaa ja se häiritsi välillä aika paljon.
Turvallisuus
Olimme varautuneet mahdollisimman kevyillä matkatavaroilla ja laittaneet airtagit laukkuihin siltä varalta, että niitä voisi yrittää paikantaa, jos ne esimerkiksi olisi varastettu bussin kyydistä. Tallensimme myös puhelimien tietot ylös siltä varalta, jos ne varastettaisiin.
Lisäksi meillä on matkalla yleensä aina muutamia vakiokäytäntöjä, joiden avulla pyrimme pitämään niin itsestämme, matkatavaroista kuin dokumenteista huolta. Emme kuitenkaan kokeneet missään vaiheessa matkaa turvattomuutta tai minkäänlaisia vaaratilanteita.
Lopuksi
Tämä matka oli pintasukellus Balkanin alueen elämään, ja vaikka aikaa ei ollut kuin kolmisen viikkoa, ehdimme silti perehtyä monen maan menneisyyteen ja surullisiin tapahtumiin.
Balkanin alue on varmasti yksi ristiriitaisimmista matkakohteistamme ja se jätti mieleen pyörimään upeiden vuoristomaisemien, ystävällisten ihmiskohtaamisten ja hienojen kaupunkien lisäksi monia asioita kuten myös suurta arvostusta omaa maata ja elinoloja kohtaan.
20 comments
Teillä oli kyllä hieno ja monipuolinen reissu! Tekstissä on paljon hyödyllistä asiaa, ja oli kiva lukea, miten bussimatkailu eroaa road tripeistä. Valtatiet tosiaan on hyvässä kunnossa, mutta auta armias kun lähdetään maaseudulle ja vuoriston pienille teille 😱🤣 Mekään ei muuten tykätty Skopjen ruokatarjonnasta.
Ps. Kiitos maininnasta ❤️
Kiitos kommentista Cilla! Balkan on kyllä kivan monipuolinen ja hyvä, että siellä voi valita mieluisensa menopelin. Oli aika hurjia kärrypolkuja osa teidän reiteistä 😀
Skopjessa olisi muuten ollut joku kahden muorin kotiruokapaikka, jossa olisi kai ollut kasvissafkaa, mutta ei me sitten lopulta jaksettu enää raahautua sinne.
Kävimme kesällä myös Balkanin alueella. Meidän reissu keski kaikkiaan reilut viisi viikkoa, ja täytyy sanoa, että tykästyimme toden teolla alueeseen. Paljon ehdimme näkemään, mutta paljon kiinnostavia paikkoja jäi vielä näkemättä. Varmasti tulee vielä joskus palattua seudulle.
Kiitos kommentista Mikko! Voisin linkata teidän jutun tähän myös, sitten kun pääsette purkamaan artikkeleita. Jäi kyllä ne vuoristot vielä meitäkin kiinnostamaan, oli hienoa seutua!
En jotenkin hahmottanut aikaisemmin, että teidän reissu oli noin pitkä – toki olisi pitänyt osata ajatella, kun koko Balkanin kiertää. Me tykättiin ajella todella paljon Balkanilla, vain siellä Albanian pohjoisosassa oltiin ruuhkissa – ja vain Serbia-Bosnia rajalla oli rajaviranomaisen toiminnasta johtuen haasteita. Pitäisi toki pidempään olla, että oikeasti pääsisi sisälle maan tapoihin.
KIitos kommentista Mari! Heh, tämä oli tosiaan meidän mittapuulla melko rauhallista matkantekoa, kun yleensä mennään kovempaa vauhtia. Tässä oli isoin syy se, että emme halunneet tosiaan ottaa riskejä rajanylitysten kanssa ja sen vuoksi jätimme väljää aikatauluun.
Serbialla taitaa olla tosiaan melkein joka suuntaan haasteita. Onneksi selvisitte niistä. Kyllä tuolla saisi aikaa kulumaan paljonkin.
Hienosti on vedetty yhdeksän maan läpi näin lyhyessä ajassa. Olen vieraillut alueella lukuisia kertoja (6-7 kertaa) aina lyhyestä kolmesta päivästä aina kuukauden matkaan pidempään kiertomatkaan. Alue on todella mielenkiintoinen vaikka moni voi mieltää Balkanin samanlaiseksi. Tietty slaavilainen jurotus on niin suomalaista, mutta ihmiset ovat oikeasti hyvin ystävällisiä ja vieraanvaraisia kun vähän pääse juttuun. Tuosta teidän reitistä jäi vielä uupumaan Slovenia, jota pidän Balkanin helmenä. Yksittäisenä Balkanin kaupunkina Sarajevo on ollut minulle mielenkiintoisin paikka vierailla.
Kiitos kommentista Jani ja kiitos vielä Montenegron magneettitoimituksesta! 🙂 Tosi hyvin kyllä kuvailtu Balkania ja yhdyn joka sanaan alueen ihmisistä.
Slovenia oli meillä kohteena aiemmalla reissulla ja se on kyllä toden totta hieno maa!
Olipa kiva lukea koonti reissusta ja saada vähän vinkkejä, mihin kaikkeen varautuu! Itse on tullut reissattua enemmän kaukomailla ja vähemmän Euroopassa. Tämä on nyt vähän muuttunut reissupakun myötä, ja jossakin vaiheessa otamme varmasti suunnan Balkanillekin. Euroopassa on jotenkin niin tottunut siihen, että kaikki on helppoa, mutta katsantokantani onkin melko länsieurooppalainen…
Kiitos kommentista Iira! Läntisessä Euroopassa autoilu on kyllä NIIN helppoa ja mutkatonta Balkaniin verrattuna ainakin omasta mielestä. Mutta antaisin kyllä Balkanille ehdottomasti mahdollisuuden, kun vaan varaa joustavaa mieltä ja huumorintajua matkaan reippaasti.
Kuten tuolla ylempänä onkin jo kommentoitu, niin ihmiset ja luonto siellä ovat hienoja. Mutkia tulee sitten matkaan mahdollisesti rajanylityksistä sekä niistä ruuhkista ja heikommasta tieverkostosta. Albania on varmaan pahimmasta päästä sen vuoksi, että sekä tieverkosto, että autoikulttuuri on tosiaan varsin nuorta vielä.
Pysy kuulolla, lisää juttuja on tulossa vielä joka maasta erikseen ja linkittelen sitten kaikki jutut toisiinsa.
Balkanilla on monia mielenkiintoisia kohteita, joissa monessa on tullutkin jo käytyä. Romania ja Albania ovat vielä käymättä, mutta näitä olen jo hieman kartoitellut. Mukava kuulla, että liikkuminen onnistuu hyvin busseilla, sillä autojen vuokrauksessa on usein hankaluutena nuo rajanylitykset ja palautukset eri paikkoihin.
Kiitos kommentista Anmarien! Bussit kuljettivat tosiaan aika hyvin perille, mutta joustavaa mieltä, eväitä, juotavaa ja helteensietokykyä kannattaa pakata mukaan. Erityisesti, jos matka osuu kuumille kesäkuukausille.
Seuraava juttu tuleekin sitten Romaniasta, josta matkamme alkoi.
Aika paljon mahdutettuna yhteen reissuun, ettekä kuitenkaan “sortuneet” kovin monessa kohdin kuittaamaan maita vaan pistäytymällä niissä. Meillä tuo alue taisi vaatia neljä erillistä reissua, mutta ensimmäisten kohdalla panostimme maabongaukseen aika vähän ja vietimme monia lomapäiviä samassakin kaupungissa/kylässä.
Busseilla tuolla tosiaan selviää – mitä nyt jossain kohdin kyrilliset kirjaimet saattavat asemilla aiheuttaa päänvaivaa. Serbian Belgrad kannattaa lisätä jonkun kesän listalle – on nimittäin oikeasti kiva kesäkaupunki!
Kiitos kommentista Pirkko! Nyt oli kerrankin hyvin aikaa, joten halusimme tehdä suunnitelmasta riittävän väljän, jotta mahdolliset reittimuutokset olisi ollut helppoa kuroa kiinni.
Ilkka osaa onneksi tulkita kyrillisiä kirjaimia, joten olimme suunnilleen kartalla opasteistakin ja ihmiset olivat todella avuliaita bussiasemilla. Se auttoi kovasti etenkin, kun asemia saattoi olla kaksi vierekkäin tai useampia eri puolilla kaupunkia.
Laitetaan tuo Serbia korvan taakse muistiin, kiitos vinkistä! 🙂
Todella paljon ehditte kolmessa viikossa. Ja kiitos Balkanin rajojen selvityksestä. Balkanin alue on lempikohteitani, mutta tavallisesti viivyn siellä vain viikon verran kerrallaan.
Bussimatkan Dubrovnikista Podgoricaan tein vuonna -18 ja matka oli nopea, tosin ajankohta oli syyskuu, joten nopeus ja rajamuodollisuuksien kesto on varmaankn ajankohdasta kiinni.
Olen myös huomannut, että junayhteydet ovat todella huonot, poikkeuksena erittäin kaunis maisemareitti Podgorica- Belgrad.
Albanian, Pohjois-Makedonian ja Kosovon kierroksestani on kooste, mikäli kiinnostaa
https://fammomatkalla.blog/2019/01/05/tiranasta-tiranaan-kiertomatka-balkanilla/
Kiitos kommentista Terhi! Rajamuodollisuudet ovat todellakin niin ajasta kuin virkailijoista kiinni, eli voivat vaihdella hyvinkin paljon. Hienoa, että sinulla meni siirtyminen tosi sujuvasti.
Kiitos linkistä, täytyypä käydä lukaisemassa 🙂
Kiva lukea matkan reitistä ja kokemuksista! Olen reissannut näissä maissa 4 eri reissulla ja myös päässyt seikkailemaan busseilla. Kiemurtelevat vuoristotiet ovat jääneet mieleen ja hieman on pelottanut katsoa pudotusta alaspäin bussin ikkunasta 😀 Muuten alueelta on jäänyt hurjasti positiivisia muistoja ja suosikkeina erityisesti Bucharest, Sarajevo, Tirana ja Kotor.
Kiitos kommentista Sarianne! Moni muukin on näköjään sinun tavoin palannut Balkanille, joka kertoo siitä, että kohde on todella monipuolinen ja nähtävää riittää useammalle reissulle.
Me saavuimme Kroatiaan pimeän tullen, mutta se vähän mitä bussin ikkunasta näkyi, oli kyllä kerrassaan upeaa ja korkeuserot olivat huimat.
Paljon ehditte nähdä kolmessa viikossa ja kiitos Balkanin rajojen täsmentämisestä. Balkan on lempikohteitani. Olen myös huomannut raideliikenteen vähäisyyden, iloinen poikkeus on erittäin kaunis junamatka Podgoricasta Belgradiin.
Tässä kyllä ihmetteli lukiessa, kuinka moneen asiaan pitää perehtyä etukäteen ja ottaa asioista selvää, että pärjää monen maan valuutoilla ja tavoilla. Minulle täysin tuntematonta aluetta, olen vain mennyt junalla -80 interraililla Budapestista Ateenaan, silloisen Jugoslavian läpi ja kaupunkien nimet ovat jääneet mieleen. Kroatiasta Montenegroon ja takaisin pari vuotta sitten sujui autolla miltei huomaamatta. Kiehtoisi kyllä lähteä tutustumaan muihinkin maihin Balkanilla. Hyödyllinen artikkeli kaiken kaikkiaan monelle tuolle alueelle suuntaaville.