Balkan on Kaakkois-Euroopassa sijaitseva alue, joka on saanut nimensä Balkanin vuoristosta. Alueeseen kuuluvia maita ovat: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kroatia, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Slovenia, Romania ja Kreikka osittain.
Balkanin alue rajautuu pohjoisessa Sava– ja Tonava-jokiin, lännessä Adrianmeren ja etelässä Egeanmeren rannikoihin. Idässä rajana on Mustameri.
Maiden väliset suhteet
Balkan on historiallisesti merkittävä alue, jossa kohtaavat eurooppalaiset, aasialaiset ja Lähi-idän vaikutteet. Osa Balkanista tunnetaan myös entisenä Jugoslavian alueena, sekä historiallisista konflikteista sekä diktaattoreista.
Vielä nykyisinkin osalla alueen maista on mutkikkaat suhteet. Niitä sekoittavat maiden väleillä käydyt sodat ja julmuudet, uskonnolliset ja poliittiset näkemykset sekä erilaiset statukset EU:ssa.
Serbialla ja Kosovolla on keskenään omat haasteensa, jotka vaikeuttavat kulkemista maiden välillä. Bulgaria taas tuntui olevan väleissä Serbian ja Romanian kanssa, mutta Pohjois-Makedonian suuntaan välit olivat kireämmät. Kosovo ja Albania sen sijaan ovat hyvää pataa Pohjois-Makedonian kanssa.
Bosnia ja Hertsegovina sekä Serbia jakavat kipeitä muistoja 90-luvun alun kansanmurhien osalta, eivätkä maiden välit vieläkään ole täysin kunnossa Serbian venäjämielisyyden vuoksi.
Tällä hetkellä näistä maista Romania, Bulgaria ja Kroatia ovat EU:ssa. Natoon näistä maista kuuluvat Albania, Bulgaria, Kroatia, Romania, Montenegro ja Pohjois-Makedonia.
Reitin suunnittelu
Kaikki edellä mainittu aiheutti meillekin aika paljon päänvaivaa, kun lähdimme suunnittelemaan Balkanin kiertomatkaa. Romania oli meidän matkamme aloitusmaa ja lähdimme rakentamaan reittiä sieltä Kroatiaan yrittäen huomioida nämä kaikki rajahaasteet.
Halusimme tehdä ohjelmastamme myös riittävän väljän, että mahdolliset reittimuutokset tai viiveet rajanylityksissä eivät horjuta pahasti kokonaisaikataulua.
Ennakkoluuloista huolimatta rajanylitykset ainakin busseilla ja järjestetyillä retkillä/kyydeillä menivät kohtalaisen sujuvasti jokaisen maan kohdalla paitsi Montenegrosta Kroatiaan.
Kerromme rajanylityksistä lisää vielä jokaisen maan omassa artikkelissa.
Reitti ja kohteemme
- Romania – Bukarest 4 yötä
- Bulgaria – Sofia 3 yötä
- Serbia – Nis (päiväretki Sofiasta)
- Pohjois-Makedonia -Skopje 2 yötä
- Kosovo – Prizren (päiväretki ja siirtyminen Tiranaan)
- Albania – Tirana (päiväretki Beratiin) 4 yötä
- Montenegro – Podgorica 3 yötä
- Kroatia – Dubrovnik 1 yö
- Bosnia ja Hertsegovina – Mostar 2 yötä
- Kroatia – Split 2 yötä
Budjettimme oli karkeasti noin 500 euroa per maa kahdelta, joka piti sisällään lennot Helsingistä Bukarestiin ja Splitistä Kööpenhaminan kautta Helsinkiin, bussimatkat, retket ja majoitukset. Matka-aika kokonaisuudessaan oli 23 päivää sekä muutama päivä Tanskassa reissun päätteeksi.
Matkan valmistelut
Rakensimme reitin itse alusta loppuun saakka pääosin Rome2Rio-palvelun avulla. Palvelun kautta löytyivät niin vaihtoehdot bussireitteihin, kuin aikataulut ja muut matkustustavat. Bussireittien yhteydestä löytyivät linkit paikallisiin bussiyhtiöihin, joita käytimme Flixbussin ohella.
Totesimme aika nopeasti, että bussikuljetukset ovat paras vaihtoehto, sillä raideverkosto ei ole kovin laaja ja lennot kaupunkien välillä olivat hankalia toteuttaa. Lisäksi kuulimme matkan päällä useampaan otteeseen, ettei Balkanilla kannata matkustaa junalla. Junat ovat vanhoja ja aikataulussakin pysytään lähinnä vahingossa.
Muutamia hienoja junareittejä maista löytyy, ne kannattaa tarkistaa erikseen. Bussien ja junien yhdistelmäsiirtymiä mietimme, mutta onneksi luovuimme niistä, sillä bussien aikataulut eivät aina pitäneet.
Lennoista osa olisi mennyt vaihdoilla mm. Italian kautta ja, koska välimatkat olivat verrattain lyhyitä, ei ajallista säästöä olisi välttämättä tullut sitäkään kautta.
Autoa emme halunneet vuokrata, sillä todennäköisesti monikaan vuokraamo ei olisi taittunut tämän reittimme vaatimuksiin ja rajanylitystarpeisiin.
Teimme varaukset hyvissä ajoin, noin kolme viikkoa ennen matkaa. Tämä osoittautui hyväksi ideaksi, sillä bussit olivat elokuussa melko täysiä. Paikan päältä ei siis olisi välttämättä ollut enää mahdollista saada hankittua lippuja ilman joustovaraa vaihtaa reittiä.
Nettiyhteydet
Romania, Bulgaria ja Kroatia ovat EU-maita, joten niissä maissa voit surffata kotimaan hinnoilla tiettyyn rajaan asti. Erityisesti Romaniassa 5G-verkko toimi erittäin hyvin, jota emme kyllä yhtään osanneet odottaa, sillä sähköliitännät ja reitittimet roikkuivat välillä kirjaimellisesti pitkin talojen seiniä.
Bulgarian Sofiassa yhteydet toimivat myös moitteettomasti. Serbian puolella liittymiin piti tilata ensimmäistä kertaa Elisan Reissunetti.
Pohjois-Makedoniassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa hinnat pompsahtivat aika lailla ja ilman nettipakettia surffaus olisi maksanut 5 euroa/megatavu
Siirtyessämme rajan yli Albanian puolelle, vastassa oli useita Vodafonen asuihin pukeutunutta asiakaspalvelijoita tarjoamassa SIM-kortteja.
Paikallisia SIM-kortteja olisi siis voinut myös ostaa, mutta me käytimme Reissunettiä sekä hotellien ja ravintoloiden wifi-verkkoja asianmukaisen VPN-suojauksen kera.
Hintataso
Yksiselitteistä vastausta hintatasoon on mahdotonta antaa, sillä niissä oli suuresti vaihtelua. Ulkona syöminen ja juominen oli useimmissa maissa edullisempaa kuin Suomessa ja kahden hengen ateria juomineen maksoi yleensä 20-25 euron verran.
Ostoskeskuksissa hinnat olivat aikalailla Suomen tasoa ainakin merkkivaatteissa ja myös ruokaillessa, esimerkiksi sushibuffet tai poke-kulhot maksoivat 30-35 euroa kahdelta.
Halvin oluttölkki löytyi Serbiasta 70 sentillä ja paikallisia käsityöoluita pääsi maistelemaan kuudella eurolla, joka piti sisällään neljän oluen flightin.
Yleisesti ottaen ruokakaupassa käynti on edullisempaa, mutta mitä turistisempi kohde, sitä paremmin se näkyy myös hinnoissa.
Majoitus
Saamme kultajäseninä hyviä etuja Hilton-hotelleista, joten suosimme ensisijaisesti niitä, jos kaupungista vaan sellainen hotelli löytyy. Yöpymisten hinnat olivat keskieurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna hyvinkin kilpailukykyisiä.
Kaupungit, joissa hyödynsimme Hiltonissa majoittumista olivat: Bukarest Romaniassa, Sofia Bulgariassa, Tirana Albaniassa sekä Podgorica Montenegrossa. Skopjessa ja Splitissä majoituimme Marriot-ketjun hotelliin.
Liikkuminen, liikenne ja taksit
Meillä oli listalla sen verran monta maata, että jätimme suosiolla autonvuokrauksen väliin. Ennakkoluulot Balkanin alueen vallattomasta liikenteestä vaikuttivat myös jonkin verran asiaan. Kokemuksista autolla kiertelystä Balkanin alueella on kirjoittanut blogiinsa Cilla Maria.
Erinomaisessa kunnossa olevia moottoriteitä löytyi kyllä paljon esimerkiksi Sofian ja Nisin väliltä sekä Skopjen, Pristinan, Prizrenin ja Tiranan välisiltä osuuksilta. Sitten taas Albanian puolella moottoritie oli hyväkuntoinen, mutta se ei ulotu aivan etelään asti ja kylät, joiden läpi jouduimme ajamaan ruuhkautuivat jonkin verran.
Albaniasta Montenegron kautta Kroatiaan kulkeva rantareitti oli reissumme ruuhkaisin ja Kroatian raja oli niin tukossa, että ilman bussikuskin suhteita olisimme jonottaneet siellä koko yön. Nyt noin 150 km:n matkaan Podgoricasta Dubrovnikiin vierähti kahdeksan tuntia bussilla.
Ei siis kannata välttämättä varata lentoja ainakaan Kroatiasta elokuussa samalle päivälle bussikyydin kanssa, jos olet Albaniasta tulossa.
Eniten yllätti, ettei Uber toiminut muualla kuin Romaniassa ja Kroatiassa. Romaniassa oli todella edullista ajaa julkisilla, noin 70 senttiä per kyyti. Sofiassa oli upouusi metro, jonka kyydissä ajoimme pari kertaa. Lipun hinta oli vain 80 senttiä ja sen pystyi maksamaan kätevästi kortilla.
Eri maiden luotettavien taksien selvittely oli hieman työlästä ja erityisesti Tiranassa takseja oli moneen lähtöön. Me käytimme hotellin suosituksesta MerrTaxi– ja TaxiLux-yhtiöitä. Muissa maissa ajoimme takseilla, joissa oli mittari ja olimme hieman selvitelleet yhtiöitä etukäteen huijausten varalta.
Sää
Olimme varautuneet ennakkoon siihen, että näissä kohteissa tulee olemaan kuumaa. Bukarestissa saimmekin jo esimakua yli 35 asteen lämpötiloista ja oli mukavaa, että ne hetkellisesti putosivat 30 asteen tienoille, ja jopa hieman sen alle.
Sofiassa sää oli todella miellyttävä vuoriston keskellä, kun taas sekä Serbiassa, että Pohjois-Makedoniassa lämmintä riitti yli 35 asteen verran.
Albaniassa ja Montenegrossa vietimme reissun kuumimmat päivät, kun lämpötila kipusi 40 asteeseen. Vietimme päivän kuumimmat tunnit suosiolla sisätiloissa ja yritimme rakentaa reittejämme niin, että pääsemme välillä ilmastoituihin sisätiloihin.
Bosnia ja Hertsegovinassa saimme nauttia reissun ensimmäisistä ukkosista ja mojovista sateista. Ne tulivat tarpeeseen, sillä alueella oli ollut useita maastopaloja, joista sade teki nyt selvää. Noin 25 asteeseen pudonnut lämpötila oli todella virkistävää vaihtelua.
Kroatian 30 lämpöastetta tuntui ilmankosteuden vuoksi lähes samalta kuin aiemmissa maissa ja matkan loppupäivinä tulikin jo manattua, että seuraavan kesän reissu suuntautuu sitten Grönlantiin.
Valuutta
Useimmissa maissa on käytössä oma valuutta. Muutamissa maissa korttimaksu ei ollut itsestäänselvyys, joten oli kätevää, että olimme vaihtaneet jonkin verran taskurahaa valmiiksi jo Suomessa.
Naapurimaiden valuuttoja ei huolittu maksuvälineeksi missään, mutta eurot kelpasivat kaikkialla. Vaihtorahan sai yleensä paikallisessa valuutassa.
Erityisesti Montenegrossa ja Bosnia ja Hertsegovinassa moni paikka otti vastaan vain käteistä, joten euromme hupenivat näissä maissa nopeaa vauhtia.
Bussimatkoilla euron kolikot olivat myös kultaakin kalliimpia, sillä niillä maksettiin laukuista kuljettajille, sekä vessoista tauoilla.
Ruoka
Toisen meistä ollessa kasvisruokailija, tämä osio jännitti jonkin verran, sillä Balkanin alue tunnetaan lihapainotteisesta ruokavaliostaan tai sellainen ennakkokäsitys meillä ainakin oli.
Olikin yllättävää, että erityisesti Bukarestista, Sofiasta ja Tiranasta löytyi useita kasvisruokavaihtoehtoja tarjoilevia ravintoloita, ja jopa täysin vegaanisia vaihtoehtoja.
Haastavampia kohteita olivat Skopje Pohjois-Makedoniassa ja Podgorica Montenegrossa, joissa kumpikaan meistä ei oikein innostunut ruokatarjonnasta, ja siihen tilanteeseen pizza oli sitten hyvä kompromissi.
Meillä oli aamupalat lähes kaikissa hotelleissa ja Bukarestin Hilton sai täyden kympin kasvispainotteisesta tarjonnastaan. Myös Sofian Hiltonissa lautasen sai ladattua täyteen tuoreita kasviksia sekä lohta. Tiranan Hiltonissa kasvispuoli oli heikompi, kun taas paikallisia herkkuja oli tuotu tilalle vaihtoehdoiksi.
Paikalliset herkut hotellien aamupaloilla olivat usein vehnäpohjaisia makeita leivonnaisia tai erilaisia paistoksia. Useiden ravintoloiden terasseilla poltettiin tupakkaa ja se häiritsi välillä aika paljon.
Turvallisuus
Olimme varautuneet mahdollisimman kevyillä matkatavaroilla ja laittaneet airtagit laukkuihin siltä varalta, että niitä voisi yrittää paikantaa, jos ne esimerkiksi olisi varastettu bussin kyydistä. Tallensimme myös puhelimien tietot ylös siltä varalta, jos ne varastettaisiin.
Lisäksi meillä on matkalla yleensä aina muutamia vakiokäytäntöjä, joiden avulla pyrimme pitämään niin itsestämme, matkatavaroista kuin dokumenteista huolta. Emme kuitenkaan kokeneet missään vaiheessa matkaa turvattomuutta tai minkäänlaisia vaaratilanteita.
Lopuksi
Tämä matka oli pintasukellus Balkanin alueen elämään, ja vaikka aikaa ei ollut kuin kolmisen viikkoa, ehdimme silti perehtyä monen maan menneisyyteen ja surullisiin tapahtumiin.
Balkanin alue on varmasti yksi ristiriitaisimmista matkakohteistamme ja se jätti mieleen pyörimään upeiden vuoristomaisemien, ystävällisten ihmiskohtaamisten ja hienojen kaupunkien lisäksi monia asioita kuten myös suurta arvostusta omaa maata ja elinoloja kohtaan.
Lue myös muut artikkelimme tästä matkasta
Bukarest – “Itä-Euroopan Pariisi”
Romanian pääkaupunki Bukarest on rosoinen kaupunkikohde, josta löytyy monipuolista nähtävää. Täältä käynnistyi Balkanin 9 maan kierroksemme.
Bulgarian Sofia on yksi Euroopan vanhimpia kaupunkeja
Bulgarian Sofia oli varsin viehättävä ja mutkaton kaupunkikohde. Keskeisimmät nähtävyydet olivat helposti saavutettavissa kävelyetäisyydellä.
Synkkien nähtävyyksien Niš Serbiassa
Teimme päiväretken Serbian kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin nimeltään Niš. Vierailukohteemme olivat synkkiä, mutta samalla mielenkiintoisia.
Skopje – parhaat palat kahdessa päivässä
Pohjois-Makedonian Skopjesta mieleen jäivät erityisesti kaupungin keskustan lukuisat patsaat sekä aukiolla oleskelleet suuret katukoirat.
Päiväretki Kosovon Prizreniin
Teimme päiväretken viehättävään Kosovon Prizreniin yksityiskuljettajan kanssa. Aamumme alkoi Skopjesta ja saavuimme alkuillasta Tiranaan.
Albania – Tirana & Berat
Tiukan kommunistisen hallinnon alla ollut Albania kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Viihdyimme Tiranassa neljä yötä ja teimme päiväretken Beratiin.
Podgorica – Montenegron pääkaupunki
Montenegron upeus löytyy todennäköisesti sen pääkaupungin Podgoridcan ulkopuolelta. Kaupunki vaikutti suorastaan uneliaalta, ehkäpä helteen uuvuttama?
Bosnia ja Hertsegovina – historiallinen Mostar
Mostar on Bosnia ja Hertsegovinan kulttuurihelmi – historia, silta ja tunnelma lumoavat matkailijan.
Bussimatkailua Kroatian rannikolla – Dubrovnik & Split
Kroatian rannikon kaupungit toimivat Balkanin kiertomatkamme väli- ja päätepisteinä. Vietimme yhden yön Dubrovnikissa sekä kaksi Splitissä.
Vastaa