Antiguan pinta-ala on 281 km² ja asukasluku vajaat 100 000. Antigua itsenäistyi Iso-Britanniasta vuonna 1981. Antiguan talous perustuu pääosin turismiin. Maan erikoisuus on musta ananas, jonka kypsyminen kestää jopa 18 kuukautta, kun tavallinen ananas kypsyy vuodessa.
Sekoilua satamassa
Keskiviikkona saavuimme hieman muita aamuja myöhemmin rantaan. Vuorossa oli Antigua & Barbuda, ja satamakaupunkina Antiguan saarella sijaitseva St. John’s.
Ehdimme käydä kaikessa rauhassa aamiaisella ja tehdä somejuttuja. Kävimme vielä uudelleenkin syömässä pienet välipalat ennen kuin kello löi kymmenen ja laiva oli kiinnitetty laituriin.
Ilmestyimme varmasti ensimmäisten joukossa, jos emme peräti ensimmäisinä kärkylle maihinnousuportille, mutta meitä pyydettiin menemään takaisin ylempään kerrokseen odottelemaan kaikessa rauhassa.
Aulaan alkoi kertyä muutakin väkeä, joista osa oli varannut itselleen mm. snorkkeliretkiä laivayhtiön ulkopuolisilta järjestäjiltä. Odottelimme kaikessa rauhassa ja rupattelimme erään amerikkalaisen naisen kanssa edellisistä kohteista ja risteilyistä ylipäätään. Kävi ilmi, että olemme matkabloggaajia ja ehkä saimme hänestä yhden uuden muunkielisen lukijan edellisten jatkoksi.
Koronakaranteeni?
Pienen odottelun jälkeen laivalla kaikui kuulutus, josta osa meni hieman ohi hälinän vuoksi. Eräs herra kirosi sapekkaasti, että oli arvannut näin käyvän, ja lopulta ilmeni, että kenelläkään ei ollut asiaa rantautua Antiguaan edellisen viikon risteilyn koronatapausten vuoksi.
Samalla laivalla oli siis ollut edellisellä viikolla neljä tai viisi koronatapausta ja jonkinlainen raja ylittyi. Matkustajia ei ollut päästetty silloin maihin, eikä päästettäisi nytkään, koska edellisestä tapauksesta oli kulunut juuri ja juuri alle viikko.
Palasimme pettynein mielin takaisin hyttiimme ja siirryimme parvekkeelle katselemaan kun viereisestä risteilyaluksesta virtasi väkeä maihin. Tässä vaiheessa tämä koronakuvio oli meille vielä hieman epäselvä kokonaisuudessaan.
Katselimme miten maihinnoususilta oli edelleen paikoillaan meidänkin laivassamme ja sillan kupeessa odotteli virkailija, niinkuin normaalisti on kun matkustajia liikkuu laivalta ulos ja takaisin sisään.
Jäimme katselemaan mitä mahtaa tapahtua, ja suunnittelimme jo menevämme tyhmiä esittäen yrittämään uudelleen lähempänä puolta päivää, jolloin oman Royal Caribbeanilta hankitun retkemme oli määrä alkaa.
Pääseekö laivasta sittenkin ulos?
Silloin Katri huomasi omastakin laivastamme kulkevan matkustajia ulos ja kohti kaupunkia. Arvelimme, että ehkä laivayhtiön kautta järjestetyille retkille kuitenkin pääsee, mutta omatoimisesti kaupungille tai itse hankituille retkille ei ollut asiaa.
Päätimme singota välittömästi takaisin maihinnousuportille kokeilemaan onneamme. Pääsimme ulos aivan kuin ei mitään estettä olisi koskaan ollutkaan.
Arvelimme, että ehkä satama-alue on suljettu, ja sen ulkopuolelle ei pääse omatoimisesti. Tai että liput varatuille retkille tarkistetaan jossain vaiheessa, mutta mitään tällaisia tarkistuksia ei ollut. Kuume mitattiin laiturin puolivälissä ja sen jälkeen latu oli vapaa koko Antiguaan.
Omatoimista tutustumista St. John’sin kaupunkiin
Kävelimme jonkin aikaa St. John’sin katuja ympäriinsä, koska aikaa oli tuhlaantunut koronagateksi nimeämäämme episodiin. Harmittelimme niiden matkustajien puolesta, jotka ehkä ehtivät niellä tappionsa ja jäivät nyt mahdollisesti koko päiväksi laivalle.
Mitään estettä ei tosiaan nähdäksemme olisi ollut kenen tahansa rantautua laivalta ja ostaa retki vaikka vasta kaupungilta. Tarjontaa kyllä riitti.
Kävimme kaupungin keskustassa sijaitsevan Pyhän Johanneksen katedraalin pihalla ja kurkistimme sisäänkin. Kirkon tornit näkyivät laivalle saakka. Sää tuntui aivan tukahduttavan kuumalta, ja kävimmekin parissa sataman myymälässä ihan vain päästäksemme varjoon ja ilmastointilaitteen puhallukseen.
Jeeppiretkelle
Ennen kuin retkemme alkoi, ehdimme vielä käydä laivalla sisällä saakka uudelleen vetämässä hieman happea. Keli oli todella tukahduttava.
Siirryimme ulos kohtauspaikalle retkeä varten, ja kohta meidät johdatettiinkin avolava-Jeepin kyytiin, johon oli rakennettu penkkirivit laidoille ja katos antamaan varjoa. Mukeihin kaadettiin evääksi rommipunssia ja myös halukkaille vettä. Matka alkoi.
Auto lähti ajelemaan läpi St. John’sin ja kyyti oli kulkeva ympäri koko saaren. Parissa paikassa pysähdyttiin ja jalkauduttiin ottamaan kuvia mutta pääasiassa posoteltiin läpi Antigualaisten pikkukylien. Kuskimme Big John selosti ohjaamosta radion avustuksella lavalle missä mentiin ja mitä nähtiin.
Maisemat erityisesti rannan läheisyydessä olivat upeita, kylät pieniä ja hieman nuhjuisia. Luvattu sademetsä oli aika lyhyt pyrähdys maantietä pitkin, joten 4×4 Jeep Safari oli ehkä hieman turhan maukas kuvaus tälle retkelle.
Lopuksi pysähdyimme vielä rannalle, jossa saimme ostaa ravintolasta jätskiä, limua ja kaljaa. Rannalla olisi voinut käydä uimassakin, mutta mehän olimme tietysti amatööriristeilijöinä jättäneet uimakamppeet laivalle, koska uintimahdollisuudesta ei ollut mainittu retken kuvauksessa mitään.
Ilkka kasteli kuitenkin vahingossa kengät ja sukat rannan aallokossa, joten samalla vaivalla olisi voinut kyllä pulahtaa veteen vaikka vaatteet päällä. Tämä tapahtui vasta juuri ennen lähtöä paluumatkalle, joten eipä sitä tarvinnut kauheasti enää puntaroida.
Kyyti laivalle sujui rantaa pitkin, edelleen pikkukylien läpi suhaillen. Koululaiset olivat päässeet juuri niihin aikoihin koulusta, joten tien varrella näkyi siellä täällä vilkuttelevia lapsia. Tietysti vilkutuksiin myös vastattiin.
Päivän päätteeksi
Retken jälkeen siirryimme takaisin laivaan siistiytymään ja syömään. Hytissä odotteli kirje reittimuutoksesta ja kävimme selvittämässä varattujen retkien kohtaloa ennen unille vetäytymistä.
Muistiinpanojen mukaan päivärytmi oli muuten risteilyn neljäntenä ja koko matkan kahdeksantena päivänä edelleen tukevasti aamupainotteinen;
“Näitä muistiinpanoja kirjoittaessa kello on 20.20 ja uni painaa uhkaavasti silmää. Tänä aamuna heräsimme molemmat noin klo 5.30. Siis täydellisesti ajoitettuna ihastelemaan orastavaa auringonnousua.”
Tee 360-virtuaalimatka Antigualle
Lue myös muut artikkelimme tästä matkasta
Saint Vincent ja Grenadiinit – Kanoottiretki lepakkoluolaan
Pääsimme melomaan Pirates of the Caribbean -elokuvasta tuttuihin maisemiin. Opas ohjasi meidät myös jännittävän lepakoita kuhisevan luolan läpi!
Sint Maarten / Saint Martin – lentokonebongausta Maho Beachilla
Ranskalaisten ja hollantilaisten hallinnoiman saaren yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä on lentokonebongareiden suosima Maho Beach.
Dominica – Jokikelluntaa sademetsän keskellä
Jokikellunta oli yksi hauskimmista aktiviteeteista Karibian risteilyllä. Dominican vihreältä saarelta löytyi siihen täydellinen joki keskeltä sademetsää.
Antigua ja Barbuda – Jeeppiretkeilyä
Tutustuimme Antiguan saareen jeeppiajelun merkeissä. Tämä oli kaupungeista harvoja, jonne sai lähteä tutustumaan omatoimisesti satamasta.
Grenada – Underwater Sculpture Park
Merenalainen patsaspuisto on Grenadan tunnetuimpia nähtävyyksiä. Siitä on apua myös kasvualustana korallieläimille.
St. Lucian upeat Pitons-vuoret
Saint Lucian maamerkit, upeat Pitons-vuoret ovat listattu myös Unescon maailmanperintökohteiksi.
20 comments
Huh, olipa sekava tuo karanteenihomma. Selvisikö asia lopulta, että mistä kuulutuksessa oikein oli kysymys, jos hetkeä myöhemmin maihin kuitenkin pääsi? No pääasia, että joka tapauksessa pääsitte maihin.
Kiitos kommentista, Mikko!
Ei se kuulutus koskaan lopulta selvinnyt. En oikein saanut hälinässä selvää siitä kokonaan ja sitten lopulta oltiin vain tyytyväisiä, että päästiin sittenkin ulos. Ei tuosta edes laivalla kuulutettu uudelleen ainakaan meidän kuullen, että tilanne on muuttunut.
Veikkaan, että laivan väki oli käynyt neuvotteluja koko aamun ja jossain tässä välillä oli sitten sataman väen mieli muuttunut.
Mielenkiintoinen musta ananas: pääsittekö maistamaan, kokemukset?
Kiitos kommentista, Mari!
Valitettavasti ei päästy ananasta maistamaan. Ajettiin vain jonkinlaisen ananaspellon ohitse ja kuljettaja intoutui niistä kertomaan.
Ihan mielenkiintoinen pikkuinen tiedonjyvä silti. En ollut sellaisesta koskaan aiemmin kuullutkaan.
Harmittavaa todella, jos osa matkailijoista jäi laivaan sen kuulutuksen takia. Näköjään pitää tosiaan olla tarkkana ja seurata tilannetta aina, eikä tyytyä kohtaloon. Asiat voi muuttua… Onneksi tämäkin osuus meni teillä sitten kuitenkin suunnitellusti!
Kiitos kommentista, Raija!
Totta on. Ei kannata luovuttaa. Tässä kohtaa kyllä parvekehytti oli todellinen onnenkantamoinen. Tuskin edes pelkän ikkunan takaa oltaisi huomattu matkustajien pääsevän ulos laivalta.
Ehkäpä tuosta joku kuulutus annettiin myöhemmin ja muutkin pääsivät ulos. Emme kyllä jääneet sellaista itse odottelemaan, vaan poistuimme ulos laivalta välittömästi! 😀
En tienny tota ananaksesta, enkä sitä että mustiakin versioita on olemassa! Onneks pääsitte sittenkin retkelle! Heh, voin kuvitella että itse jeeppisafari oli lopulta lässähdys, ehkä odotukset sen suhteen oli korkeammalla 🙂
Kiitos kommentista, Elina!
Jeppisafari oli tosiaan vähän outo. Ei se onneksi tainnut olla kovin kallis, ja maihin oli kuitenkin päästävä hinnalla millä hyvänsä! 😀
Mustasta ananaksesta en ollut kuullut itsekään koskaan aiemmin. Piti ihan googletella kotiin päästyä.
No huh, onneksi pääsitte tutustumaan Antigua ja Barbudaan koronagatesta huolimatta. Nyt kun maskejakin näkee vähemmän ja muutenkin mieli on jo muulla, tuli melkein huono olo, kun luki tästä koronatwististä. 😀 Että hitto tällaistahan se on ollut viimeiset ikuisuudelt tuntuvat pari vuotta… Kaunista tuolla tosiaan on, harmi, että uimakamppeet jäivät pois. Vesi näytti tosi kutsuvalta. 🙂 En itse ole juuri yhtään risteilyistä kiinnostunut, mutta se on toki paras tapa päästä vierailemaan monessa tällaisessa tosi pienessä saaressa, jossa ei muuten tulisi kuuna päivänä käytyä.
Kiitos kommentista, Sonja!
Koronakiemuroihin alkaa olla niin turtunut, että tämmöiset tuntuu olevan jopa ihan odotettavissa. Ainakaan kovin suuresti tämäkään ei jaksanut yllättää, vaan hyttiin palailtiin ihan suosiolla. Onneksi maihin kuitenkin lopulta päästiin.
Meillä oli aika saman kaltainen suhtautuminen risteilyihin vielä ennen kuin päätimme kokeilla ja selvittää mistä on kyse risteilemällä läntisellä Karibialla vuonna 2019. Risteileminen sopii tosiaan erinomaisesti useamman maan “poimimiseen”, erityisesti jos niiden välillä on vähänkään hankala liikkua. Euroopassahan voi ihan vain autolla ajellen kiertää päivässä puolen kymmentä maata, eikä tule edes kiire. 🙂
No huh, onneksi ette jääneet laivalle. Olisi varmasti kyllä harmittanut. Aikamoista tuuripeliä tuntuu olevan tuo, jos reittimuutoksia voi tulla noin yllättäen eikä maahan pääsy olekaan varmaa. Onneksi teillä kuitenkin oli ihan hyvä reissu some -postauksista päätellen. Musta ananas? No, ei tähänkään ikään ole näköjään opittu vielä kaikkea.
Kiitos kommentista, Paula!
Onneksi ei jouduttu jäämään! Ja onneksi oli parvekehytti, josta saatoimme nähdä että maihin pääsee sittenkin. Kyllä valitettavasti korona järjestää kaikenlaisia yllätyksiä matkusteluun. Ilmeisesti kuitenkin byrokratia ja rajoitukset ja muut mutkittelut ovat koko ajan helpottamassa. Ja todistettavasti onnistuneita reissuja pystyy jo tehdä! 😀
Jeeppikyyti rommipunsseineen kuulostaa kivalta, vaikka retki ei nyt ehkä sitten ollutkaan ihan sitä mitä lupailtiin. Mielenkiintoinen tapa tutustua saareen joka tapauksessa! Ja tosiaan, harmillinen tuo koronagate, onneksi järjestyi loppujen lopuksi parhain päin.
Kiitos kommentista, Anne!
Kyllä jeeppiajelu oli ihan hauskaa. Ja välillä on tuollainen kevyempi päivä ihan piristäväkin. Lomailu voi käydä yllättävänkin rankaksi jos joka aamu herätään kilpaa auringon kanssa, sitten päivä snorkkeloidaan tai fillaroidaan tai vaikka vain kävellään ja päivän päätteeksi kaadutaan lopen uupuneina sänkyyn. Muistakaa palautumispäivä! Lomallakin. 😉
Kiva kuulla, että pääsitte kuietenkin mantereelle… Sinnikkyys todella palkitaan, omalle osalle on osunut vastaavanlainen tapahtuma, ensin sanotaan, että maihin ei pääse ollenkaan ja myöhemmin sinne kuitenkin. Tilanteet muuttuu, olisi kiva saada infoa, esim. kuulutus, vai jäikö se mahdollisesti noteeraamatta, kun tuli vieraalla kielellä. Hauska lukea, kun huomaa yhtäläisyyksiä, reppuun kannattaa pakata aina kaikkea mukaan!
Kiitos kommentista, Martta!
Juu, voihan näitä sattua. Kävikö sinullekin koronan vuoksi tuo tapaus? Meidän reitiltä poistui koronan takia yksi saari (ja maa) kokonaan. Tilalle vaihtui kyllä toinen. Tämä oli ainoa tapaus kun laiva oli jo satamassa, mutta maihin ei päässyt.
Luulisi kyllä, että olisivat laivalla kuuluttaneet että maihin pääseekin. Me emme kyllä sellaista kuulutusta itse kuulleet. Ehkä olimme jo hytissä silloin, koska sinne ei käytävältä kuulutukset oikein kuuluneet kunnolla.
Uikkarit kannattaa kyllä pakata ainakin Karibialla reppuun ihan joka päivä! Ei vie kamalasti tilaa, mutta voi mahdollistaa erinomaisen virkistyshetken.
Olisi kyllä varmasti harmittanut, jos ei olisi maihinnousu jäänyt väliin. Tosiaan harmi homma, jos kaikki halukkaat eivät päässeet maihin epäselvässä tilanteessa.
Karibianristeilyt ovat kyllä huippuja ja teidän kohteet aivan loistavia!
Kiitos kommentista, Rami!
Olisi kieltämättä ollut aikamoinen pettymys käydä uuden maan satamassa, muttei päästä maihin. Kyllä mä luulen että laivalla on kuulutettu ainakin jossain vaiheessa, että maihin pääsee. Tietysti joillakuilla on saattanut mennä jo ennalta varattu ja ehkä myös maksettu päiväretki mönkään jo pelkän viivästyksen vuoksi. Tämän takia laivan kautta varatut retket ovat turvallisempia; ne järjestetään tai niistä saa rahat takaisin, ja laiva odottaa retkeltä palaavia vaikka retki viivästyisi.
Kiitos palautteesta. Tämä(kin) risteily valikoitui ihan puhtaasti kohteiden perusteella! 😀
Luulisi, että täyden palvelun risteilyllä säännökset maihin pääsemiseksi tehtäisiin paremmin selväksi matkustajille, ettei tarvitse itse selvitellä ja säätää. Toisaalta ymmärtää, että on tässä tilanteessa vielä tilanteet voivat muuttua nopeastikin.
Kiitos kommentista, Ahti!
Tuo aamuinen härdelli oli kyllä kieltämättä aika outo tilanne. Paha kyllä lähteä tuomitsemaan sen kummemmin, kun ei tiedä mitä kaikkea tuossa on ollut taustalla. Aivan varmasti laivan väki on neuvotellut satamaviranomaisten kanssa ja ensin on portit pysyneet kiinni, mutta lopulta sitten pääsy on järjestynyt.
Maahan pyrkiville matkustajille tietysti oli pakko jotain ilmoittaa, kun väkeä alkoi kertyä odotusaulaan jo aika paljon. Siinä kohtaa viesti oli se, ettei maihin päässyt.
Ei ainakaan meille tästä loppujen lopuksi jäänyt edes pahaa mieltä. Maininnan arvoinen tapaus, mutta onneksi se ratkesi nopeasti ja parhain päin.