Saint Lucia itsenäistyi vuonna 1979 Iso-Britanniasta. Se kuuluu Kansainyhteisöön, joten nimellisesti valtionpäähenkilönä silti toimii tätä tekstiä kirjoitettaessa vuonna 2022 Iso-Britannian kuningatar Elisabeth II. Kansainyhteisö tuntuu hieman hähmäiseltä käsitteeltä itsellekin, joten ehkä asiasta pitäisi ottaa erikseen selvää, ja kirjoittaa siitä artikkeli.
Saint Lucian pinta-ala on 617 km² ja asukasluku vajaat 190 000. Sen pääelinkeino on niin ikään turismi, joskin banaaninviljely tulee merkittävänä toisella sijalla ja kalastus kolmannella.
Kuten muutkin itäisen Karibian saaret Barbadosta lukuunottamatta, Saint Luciakin on tuliperäinen, ja sen tunnetuimpia nähtävyyksiä ovatkin Sulphur Springs -rikkilähteet. Tämä kohde taitaa olla maailman ainoa “drive-in” tulivuori. Toinen vaikuttava nähtävyys ovat entisten tulivuorten purkauskanavista muodostuneet kartion muotoiset Pitons-kaksoisvuoret.
Barbadoksen jälkeen Saint Lucia näyttäytyi suurten korkeuserojen ja serpentiiniteiden saarena, joka ei todellakaan houkutellut pyöräilemään ja meillä olikin onneksi autokyyti varattuna Pitons-retkeä varten.
St. Lucia on ainoa naisen mukaan nimetty Karibian saari ja myös valtio koko maailmassa. Se sai nimensä Syrakusalaisen pyhimyksen Lucian mukaan, jonka päivää vietetään myös Suomessa joulukuun 13. päivä. St. Lucialla puhutaan englantia ja kreolia, joka on syntynyt useampien kielien sulauduttua toisiinsa.
St. Lucian pääelinkeinot ovat turismi, maatalous ja kalastus. Maatalous perustuu pääosin banaaninviljelyyn. Banaani on yleinen raaka-aine myös St. Lucialaisessa keittiössä. Oppaamme luetteli erilaisia banaaniruokia sen verran pitkän litanian, että mieleen tulivat väkisinkin Forrest Gump -elokuvan katkarapuruokalajit.
Päiväretki Pitons-vuorille
Laivalta ostettu retki lähti käyntiin satamassa hieman takkuisasti, kun oppaat alkoivat järjestää bussien paikkoja uudelleen. Retkelle oli ilmeisesti myyty viime hetkillä kuusi lisäpaikkaa, joista oppailla ei ollut tietoa ja pienissä busseissa ei tietenkään ollut ylimääräistä tilaa.
Lopulta jokaiselle järjestyi paikka ja pääsimme matkaan. Vaikka St. Lucia on vain 43 kilometriä pitkä, ajomatkaan saaren toiselle puolelle kului lähes pari tuntia. Reitti kulki jyrkkiä rinteitä ylös ja alas, välillä ohitimme kalastajakyliä, joihin oli vedetty tiet vasta 1960-luvulla.
Opas ohjasi ryhmämme jyrkähköä mäenrinnettä ylös. Suurin osa reitistä oli jyrkkää ylämäkeä, josta osaan matkaa oli rakennettu rappusia. Matkan varrella saimme perehdytystä farmin viljelykasveihin. Kasvoipa pöpelikössä polun varrella myös muunmuassa hikkoripuuta.
Reitti oli luokiteltu vaativaksi ja mukaan suositeltiin kunnollisia vaelluskenkiä. Muutama oli lähtenyt mukaan heppoisemmissa kengissä, eikä kuntokaan lopulta riittänyt huipulle saakka. Opas neuvoi heidät paikkaan, jossa voisi odottaa ja he eivät näin hidastaneet muiden vaellusta.
Stairway to Heaven
Ylhäällä meitä odottivati upeat näköalat ensin pienemmälle ja sitten molemmille Pitoneille, jotka tunnetaan Saint Lucian kuuluisimpina nähtävyyksinä. Olimme sen verran lähellä vuoria, että niitä ei saanut mahtumaan samaan kuvaan. Onneksi olimme kuitenkin pysähtyneet jo matkalla ihastelemaan niitä paraatipaikoilta.
Palasimme vaelluksen jälkeen takaisin reitin alkuun, jonne meille oli valmistettu paikallisia herkkuja kuten friteerattua turskaa ja friteerattuja taikinapalleroita. Kyytipojaksi tarjolla oli tulista mangokastiketta ja jälkiruuaksi viipale vesimelonia sekä mangoa.
Mitä Pitonit ovat?
Pitonit ovat entisiä tulivuoren purkauskäytäviä, joihin laava on kovettunut ja jäänyt ympäröivää maakerrosta tiiviimmäksi, ja siten säästynyt eroosiolta. Pitonit ovat nimeltään Gros (suuri) ja Petit (pieni) Piton ja ne ovat korkeudeltaan 798 m ja 743 m.
Pitonit ovat päässeet myös Unescon maailmanperintöluetteloon. Toisena merkittävänä tunnustuksena Pitoneille mainittakoon, että paikallinen olutmerkki Pitons on nimetty niiden mukaan.
Miltei kaikki Karibian saaret ovat syntyneet tuliperäisesti ja niiltä löytyy joko edelleen aktiivisia tulivuoria tai erilaisia jäänteitä tai maamerkkejä tulivuorista ja tuliperäisyydestä.
Kaakaopapujen maistelua
Bongasimme matkalla kaakaofarmeja ja paluumatkalla bussikuskimme Nigel pysäyttikin auton yhden sellaisen viereen ja kävi kaakaovarkaissa! Oppaamme halkaisi kaakaopalon ja jokainen sai napata siitä itselleen tuoreen kaakaopavun mupellettavaksi.
Kaakaopapu oli vaalean, hieman tahmaisen kerroksen peitossa ja sitä piti kuulemma ehdottomasti vain imeskellä, eikä ollenkaan olisi saanut puraista saatika nielaista. Kielloista huolimatta Katri puraisi papua ja lopulta nielaisi sen kokonaan. Oppaan silmät laajenivat halkaistun ananaksen kokoisiksi ja ehdimme jo hetkeksi säikähtää, että eihän se ole vaarallista.
Niin tai näin, siementen (tai kaakaopapujen) syönnistä raakana ei ole taikauskoa
kummempaa uhkaa, joten useampi kanssamatkustajista oli päätynyt Katrin kanssa uteliaana samaan ratkaisuun, eikä kaakaopapujen jämiä näkynyt enää. Maku ei ihan Fazerin sinistä vastannut, mutta suklaa on suklaata ja itseasiassa, jos raakasuklaa on tuttua, niin tuo maku oli jo hyvin lähellä sitä.
Musta laavahiekkaranta
Paluumatkalla pysähdyimme Soufrièressä mustan laavapohjaisen hiekan peittämälle rannalle puoleksi tunniksi virkistäytymään kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Osa pulahti suoraan uimaan ja me taas nautimme ilmaisesta wifi-yhteydestä.
Emme saaneet olla kauaa rauhassa, kun paikalliset nuoret pojat tulivat tuomaan Katrille kukkia ja kertomaan, miten paljon koulukirjat maksavat. Turistit ovat houkutteleva kohde monenlaisille rahanpyytäjille, mutta kieltämättä kukkien tuominen on kohteliaimmasta päästä.
Valitettavasti meillä ei ollut käteistä yhtään mukana, joten emme voineet rahoittaa poikien koulunkäyntiä tai harrastuksia enempää ja he siirtyivät jututtamaan muita turisteja.
Ajelimme loppumatkan takaisin satamaan suorempaa reittiä ja ehdimme käydä vielä satamassa sijaitsevassa baarissa siemaisemassa paikalliset saintlucialaiset oluet. Oluen vuoksi saarelle ei kannata matkustaa, mutta maisemien ja nähtävyyksien vuoksi kyllä.
Barbadoksen jälkeen Saint Lucia yllätti jyrkillä maastonmuodoillaan, luonnontilaisilla sademetsillään ja leppoisalla tunnelmallaan. Tykkäsimme Saint Luciasta mennen tullen enemmän kuin Barbadoksesta.
Tee 360-virtuaalimatka St. Lucian upeisiin maisemiin
Lue myös muut artikkelimme tästä matkasta
Saint Vincent ja Grenadiinit – Kanoottiretki lepakkoluolaan
Pääsimme melomaan Pirates of the Caribbean -elokuvasta tuttuihin maisemiin. Opas ohjasi meidät myös jännittävän lepakoita kuhisevan luolan läpi!
Sint Maarten / Saint Martin – lentokonebongausta Maho Beachilla
Ranskalaisten ja hollantilaisten hallinnoiman saaren yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä on lentokonebongareiden suosima Maho Beach.
Dominica – Jokikelluntaa sademetsän keskellä
Jokikellunta oli yksi hauskimmista aktiviteeteista Karibian risteilyllä. Dominican vihreältä saarelta löytyi siihen täydellinen joki keskeltä sademetsää.
Antigua ja Barbuda – Jeeppiretkeilyä
Tutustuimme Antiguan saareen jeeppiajelun merkeissä. Tämä oli kaupungeista harvoja, jonne sai lähteä tutustumaan omatoimisesti satamasta.
Grenada – Underwater Sculpture Park
Merenalainen patsaspuisto on Grenadan tunnetuimpia nähtävyyksiä. Siitä on apua myös kasvualustana korallieläimille.
St. Lucian upeat Pitons-vuoret
Saint Lucian maamerkit, upeat Pitons-vuoret ovat listattu myös Unescon maailmanperintökohteiksi.
Vastaa