Varsinainen matkakohteemme Iguassun putoukset sijaitsevat Iguassujoella, joka virtaa Argentiinan ja Brasilian rajalla. Rajakaupunkien Puerto Iguazún ja Foz do Iguaçun kohdalla joki haarautuu kuitenkin kolmeen eri suuntaan. Kolmannella rannalla sijaitsee Paraguay sekä Ciudad del Esten kaupunki.
Tuskin enää koskaan meille tulisi yhtä hyvää tilaisuutta käydä myös Paraguayssa, ellemme lähtisi sinne varta vasten.
Jouluaaton suunnittelua
Iguassun pysähdys ajoittui jouluaaton ympärille, eikä meillä ollut minkäänlaista aavistusta siitä, miten joulua vietetään Etelä-Amerikassa tai miten lamaannuksiin se yhteiskunnan pysäyttää. Varasimme yhden ylimääräisen päivän Iguassulle Paraguayssa piipahtamista varten ja toivoimme, että löydämme taksikuskin, joka voisi heittää meidät edes rajalle saakka.
Vaikka olimme valmiit käymään Paraguayssa edes vähintään sen verran, että palloilemme jonkin aikaa Ciudad del Estessä, ei se kuitenkaan ollut kiinnostavin vaihtoehto. Kaupunki vaikutti ruuhkaiselta ja tunnelmaltaan hieman turhan painostavalta.
Etsimmekin lähistöltä jotain leppoisampaa nähtävää ja löysimme kaupungista noin 10 kilometrin päässä sijaitsevat Saltos del Mondayn eli Mondayn vesiputoukset.
Mikäli Paraguay kiinnostaa matkakohteena enemmänkin, kannattaa lukea bloggaajakollekoidemme Pirkon ja Lassen kokemuksista Meriharakka-matkablogista. He kävivät muunmuassa Itaipún padolla, maan pääkaupungissa Asunciónissa sekä Ypacaraí-järvellä.
Kyydin selvittäminen
Kysyimme apua Iguassun lentokentältä hotellille kyydinneeltä Ezequielilta ja hän selvitti meille hinnan sekä järjesti kollegansa kuskiksi putouksille. Retken hinta olisi 25000 pesoa, eli noin 100 €.
Viestittelimme kuljettajamme Fernandon kanssa seuraavan aamun ohjelmasta Whatsappin kautta ja sovimme, että hän tulee noutamaan meidät hotellin edestä kello seitsemän aamulla. Hotellin aamiainen alkoi klo 6:30, joten edes tyhjin vatsoin ei tarvinnut lähteä. Korkeintaan hieman unisena.
Kuumottava automatka
Matkaa O2-hotellilta, Puerto Iguazusta Mondayn vesiputouksille oli yhteen suuntaan noin 25 kilometriä. Matka tuntui tuplasti pidemmältä, sillä vaikka auto oli paikalliseen autokantaan verrattuna siistin oloinen Renault Megane, se ei pysynyt käynnissä tyhjäkäynnillä. Ajatus tien poskeen jäämisestä Paraguayssa ei ollut erityisen viehättävä.
Kun kojelaudassa hohtavat punaiset varoitusvalot lakkasivat kiusaamasta ja Fernandon ketterä käsijarrukäden ja kaasujalan yhteistoiminta sai alitajunnalta hiljaisen hyväksynnän, oli lopulta matkanteko aivan miellyttävää.
Automatkan aikana kiinnitimme huomiota maaperän kirkkaaseen punaruskeaan väriin. Kaikki auki kaivettu maa oli saman väristä kuin urheilukentän juoksurata. Aivan tällaista emme muista nähneemme vielä muualla. Maaperän väri johtuu sen runsaasta rautapitoisuudesta.
Brasilian puoleinen Foz do Iguaçun kaupunki
Matka kulki ensin Argentiinan ja Brasilian rajan yli Foz do Iguaçun kaupunkiin ja saimme nähdä pikaisen läpileikkauksen siitäkin.
Kaupunki vaikutti Argentiinan Puerto Iguazúun verrattuna suuremmalta ja modernimmalta, mutta totesimme samalla olevamme tyytyväisiä siihen, että majoituksemme osui Argentiinan puolelle. Pienempi kaupunki viidakon keskellä tuntui jotenkin istuvan paremmin kohteen tunnelmaan.
Brasilian puolella näimme myös runsaammin kaupustelijoita, jotka kävivät myymässä liikennevaloissa odotteleville autoilijoille vettä, karamelleja ja kuka mitäkin.
Paraguayn rajan ylitys
Brasilian ja Paraguayn välisen Paranájoen ylittää Ystävyyden silta, jolle päästyämme aloimme ymmärtää aikaisen herätyksen. Silta oli tupaten täynnä autoja, rekkoja, mopoja ja sillan reunassa kävellen liikkuvia ihmisiä.
Paraguayn päässä sijaitsi tulli ja maahantuloselvitys, jossa jonkin aikaa jonoteltuamme selvisi, että olisimme voineet vain jatkaa suoraan matkaa. Ciudad del Estessä ei tarvitse tehdä maahantuloselvitystä, mikäli aikoo vierailla Paraguayn puolella korkeintaan 72 tuntia ja liikkuu korkeintaan 30 kilometrin etäisyydellä rajalta. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa, jos olet sinne menossa.
Sillalla käy vilkas liikenne muun muassa siksi, että Brasiliasta käydään yleisesti Paraguayn puolella ostoksilla halvempien hintojen perässä. Viinit puolestaan brasilialaiset käyvät ostamassa hyvänä viinimaana tunnetussa Argentiinassa – niin ikään huokeampien hintojen kannustamina.
Ajoimme nopeasti Ciudad del Esten läpi ja onnittelimme samalla itseämme, ettemme olleet jäämässä sinne. Kaupunki oli todella ruuhkainen ja kaoottisen oloinen. Kaupungissa oli runsaasti hotelleja, kauppakeskuksia ja kasinoita, mutta myös kapeita kujia ja kadunvarsia täynnä pikkupuoteja, katukauppiaita ja mitä luultavimmin myös taskuvarkaita.
Ciudad del Estessä näimme kuitenkin kaikkein eniten jouluvalmisteluita koko matkalla. Toisaalta, olihan juuri sinä päivänä myös jouluaatto!
Monday Falls -vesiputoukset
Päästyämme kaupungista ulos, ei Mondayn putouksille ollut enää kovin pitkä matka. Parkkipaikka ammotti tyhjänä, joten arvasimme ettei ainakaan ruuhkassa tarvitse madella.
Putousten yhteydessä toimi puisto, jonne piti maksaa pieni pääsymaksu, ja josta löytyi kauniiden maisemien lisäksi zipline, pieni leikkipuisto lapsille sekä pieni kahvila/ravintola. Heti sisäänkäynnin jälkeen näimme pienen ryhmän riikinkukkoja tepastelemassa aivan polun varressa.
Yksityiskierros puistossa
Lipunmyynnistä oli näytetty meille suunta, mitä kohti piti polkua lähteä kiertämään, ja niin myös teimme. Muutaman mutkan jälkeen jostain pusikoiden takaa putkahti myös puiston työntekijä tai opas mukaamme, ja hän neuvoi meitä ainakin oikeaan suuntaan.
Kielimuuri oli jälleen välissämme, mutta Fernandon ja Google Translatorin avulla saimme jotakin ajatuksia vaihdettuakin.
Puistossa oli kuin olikin aivan tyhjää ja saimme edetä aivan omaa tahtiamme ja kuvata rauhassa mitä halusimme.
Polku johdatti meidät isolle aukealle, josta oli kauniit näköalat suoraan Mondayn putouksille. Paikan kuvauksellisuus oli hyvin tiedostettu, sillä paikalle oli pystytetty myös “Yo ❤️ Cataratas del Monday” -kyltti, jonka kanssa putouksista sai sommiteltua nättejä valokuvia.
Kyltin takaa polku kapeni ja jatkui alas. Polku muuttui kiikkeriksi teräsrappusiksi ja betonista valetuiksi tasanteiksi. Reitti kulki tiheiden pensaikkojen keskellä, josta ei oikein nähnyt kunnolla edes ulos. Muutamassa kohdassa oli reitin varrelle rakennettu pieni levähdyspaikka, josta oli myös jonkinlainen kurkistusaukko vesiputouksille.
Polku oli sen verran karskissa kunnossa, että alitajunta keskittyi pääasiassa jännittämään pystyssä pysymistä eikä niinkään pusikoissa uhrejaan vaanivia myrkkyhämähäkkejä. Retkikuntamme pääsi kuitenkin kokonaisuudessaan ehjin nahoin alas saakka ihastelemaan putouksia.
Alhaalla joen varressa oli suurehko puusta rakennettu lava, josta saattoi nähdä koko Mondayn putoukset kokonaisuudessaan. Huomasimme putouksen sivussa kohoavan panoraamahissin ja näkötornin, mutta niihin emme nyt olleet osanneet selvittää pääsyn mahdollisuutta. Kyseessä lienee joku eri toimija, koska ainakaan tämän puiston lippuluukulla ei myyty lippuja torniin.
Mondayn vesiputous oli vaikuttava ja kaunis. Siitä sai kerralla paremman näkymän kuin Iguassun putouksista, mutta myönnettävä on, että putous on kuitenkin kovin vaatimaton verrattuna Iguassun massiivisiin kuohuihin.
Jos Mondayn ja Iguassun putoukset kiinnostavat, suosittelemme käymään Mondaylla ensin ja menemään Iguassulle vasta sitten. Luultavimmin saat siten wau-efektejä joka päivälle.
Kun putousta oli riittävästi kuvattu, oli aika kavuta takaisin ylös. Ajatuskin hirvitti, sillä päivä oli todella kuuma. Onneksi rappustreenejä oli tullut tehtyä kotonakin, sillä portaat saatiin kunnialla kiivettyä. Oli kuitenkin hyvä, että mukana oli runsaasti vettä. Sitä nimittäin kului.
Paikallisen oluen maistelu
Ennen kotiinpaluuta oli kuitenkin vielä pysähdyttävä ravintolassa, sillä maabongaus jää hieman valjuksi ilman paikalliseen olueen tutustumista. Kielimuuri asettui jälleen matkailijan murheeksi, sillä vaikka Ilkka saikin olutta, se oli kehnoa brasilialaista kulutuslageria, Brahmaa.
Lisämutka jalokivikaivokselle ja aattoillan viettoa hotellilla
Ennen paluumatkaa kuljettajamme Fernando kysyi haluaisimmeko mahdollisesti käydä paluumatkalla Wandan jalokivikaivoksessa. Koska päivää oli vielä hyvin jäljellä, sovimme että niin tehdään. Wandan kaivoksesta kerromme tarkemmin Iguassu-artikkelissamme.
Kaivosvierailun jälkeen palasimme hotellille ja päätimme tehdä loppupäivästä helpon, emmekä lähteneet etsimään ravintolaa hotellia pitemmältä.
Söimme jouluaaton kunniaksi O2-hotellin kattoravintolassa maittavat ateriat. Illan vietimme hotellin katolla uima-altaalla lepäillen sekä pulikoiden. Arvelimme, että argentiinalaisten joulupöydässä on ainakin erilaisia grilliherkkuja, sillä ilmassa leijui vahva savun tuoksu.
Tutustu Monday Falls -putouksiin 360-videoidemme kautta
Lue muut juttumme tältä matkalta
Uruguay – Päiväretki Colonia del Sacramentoon
Teimme päiväretken Colonia del Sacramentoon Buenos Airesista. Se sopi rauhallisen tunnelmansa ansiosta hyvin hektisen reissumme päätökseksi.
Rio de Janeiro – Copacabanan sykkeessä
Rio de Janeiro tunnetaan kuuluisasta Copacabanan hiekkarannastaan. Sen varrelle mekin majoituimme visiitillämme juuri ennen vuodenvaihdetta.
Päiväretki Paraguayn Monday Falls -putoukselle
Monday Falls -vesiputous on noin 45 metriä korkea ja 120 metriä leveä. Se sijaitsee Paraguayn pohjoisosassa lähellä Brasilian rajaa.
Iguassun putoukset – Etelä-Amerikan TOP 1 luonnonnähtävyys
Iguassun putoukset ovat yhdet maailman suurimmista ja upeimmista vesiputouksista. Ne sijaitsevat Brasilian ja Argentiinan rajalla Etelä-Amerikassa.
Buenos Aires – Jalkapallohuuman keskellä
Buenos Aires on Etelä-Amerikassa sijaitseva suurkaupunki ja Argentiinan pääkaupunki. Sieltä alkavat myös usein seikkailut Antarktikselle.
Upeat Falklandinsaaret – kuin suoraan luontodokumentista
Falklandinsaaret osoittautuivat todelliseksi luontokohteeksi, sillä saarella on erittäin rikas eläimistö pingviinien ja muiden lintulajien osalta.
14 päivän risteily Antarktikselle
Tutkimusristeily Antarktikselle oli uskomattoman hieno kokemus ja elämys, jota emme unohda varmasti koskaan.
18 comments
Tuolla kolmen valtion rajalla on selvästikin useampia “pistäytymiskelpoisia” päiväretkikohteita niille, jotka haluavat vaan nopeasti käydä Paraguayssa. Vähän samaan tapaan kuin monet maabongarit kuittaavat Haitin nykyisin Labadeella, niin aika monet ovat kuitanneet Paraguayn jollain tällaisella rajakaupunkivierailulla.
Me olimme joka tapauksessa jatkamassa Bolivian suuntaan, joten tuntui luontevalta ottaa mukaan myös tuo Asuncion – etenkin kun Iguassun putoukset ovat aika intensiivinen kokemus ja samoin sitten taas La Paz, niin Asuncion tarjosi meille kivan suvantopaikan niiden väliin.
Kiitos linkkauksesta!
Kiitos kommentista, Pirkko!
Totta, tuolla Ciudad del Esten ympäristössä olisi löytynyt muitakin piipahduskohteita. Harkitsimme myös Itaipun padolla käyntiä, mutta joku este tai haittapuoli sen kohdalla oli ja päädyimme Mondayn putouksiin. Olisiko saattanut olla, että padolle ei päässyt ilman että osallistuu ohjatulle kierrokselle, joita ei järjestetty jouluaattona.
Tuo teidän “oikaisu” koko Paraguayn läpi oli kyllä hieno temppu! Meillä matka jatkui Iguassulta Rioon, joten kovin syvälle Paraguayhin ei oikein kannattanut lähteä.
Tuollaista punaista maaperää löytyy muuten Australiasta varsin runsaasti.
Heh, yleisesti kun itse mietin pelottavimpia kokemuksia ulkomailta, liittyvät ne käytännössä aina jotenkin autoiluun, eikä tuollaisellakaan autolla kulkeminen erityisen miellyttävältä vaikuta…
Monday Falls näyttääkin hienolta! Helppo todeta, että oli loistava idea lähteä käymään siellä eikä jäädä Ciudad del Esten kaupunkiin 😀
Kiitos kommentista, Mikko!
Aah, Australia! Sielläpä ei ollakaan (vielä) käyty. 🙂
Autokyydit on kyllä kieltämättä välillä hieman pelottavia. Joskus liikenne on aivan käsittämättömän kaoottista ja vauhdit kovia ja korkeista paikoista ja kammottavista tien kunnoista ei viitsi edes mainita. Yleensä asiaan liittyy aivan järjetön tilannenopeus. Ei silti aina tee edes mieli päästä itse kuskiksi. Noh, hengissä on selvitty ja turvavyötä on hyvä käyttää… 😉
Monday Falls oli oikein hyvä ja rauhallinen kohde ja Ciudad del Este oli aivan riittävän perusteellisesti koettu auton ikkunasta… Makuasioita tietysti nämäkin. 🙂
Varsin komeilta näyttää kuvissa nuokin putoukset, mutta ihan varmasti Iguassun jälkeen on vähän hankalampi tehdä vaikutusta. Paikallisen oluen maisteleminen kuuluu meilläkin ihan olennaisesti asiaan missä sitten liikutaankin, harmillista että Paraguaylainen olut jäi teillä saamatta!
Kiitos kommentista, Anne!
Juu, ei voi vaatimattomaksi kutsua noitakaan putouksia! Käynti kannattaa, mutta tosiaan ehkä ensin tänne ja vasta sitten varsinaiseen päänäytökseen. 🙂
Paikallisen oluen maistaminen kuuluu kyllä olennaisesti omiin pikku rituaaleihin, kun pääsen käymään uudessa maassa. Tai vaikka vanhassakin. Harmi, että Paraguayssa nyt sitten tuli eteen brasilialaista markettilageria. Auton ikkunasta kyllä vilahti joku Cervezas Artesanales, mutta enpä tohtinut sen takia pysäyttää enää matkaa…
Melkoisen ruma näkötorni rakennettu pilaamaan maisemia putoukselle. Kaliforniassa on paikkoja, joissa maaperä on melkoisen punertavaa, lateriittia.
Kiitos kommentista, Stacy!
Eipä tuo torni tosiaan oikein silmää hivele tuossa upean vesiputouksen vierellä! 😀
Toisaalta, eipä se niitä vaivaa, jotka sieltä tornista varmasti saavat hienot näköalat putoukselle.
Etsin lateriitin wikipediasta. Hyvinkin voisi olla tuollaisesta ilmiöstä kyse. Rautaoksidi antaa värin ja maaperästä on ravinteet liuenneet sadevesien mukana putouksille ja edelleen kohti merta. Ei tuo erityisen hedelmälliseltä mullalta tosiaan vaikuttanut.
Hienoa, että saitte vesiputoukset “omaan käyttöönne”. Enpä muuten muista, olenko koskaan lukenut mitään hyvää tuosta Ciudad del Estestä 😀
Kiitos kommentista, Cilla!
Joskus käy hyvä tuuri ja saa nauttia kohteesta ihan omassa rauhassa! 🙂
Ei tuolta Ciudad del Estestä taida tosiaan löytyä mitään kovin ihmeellistä nähtävää. Ruuhkan ja kaaoksenkin pystyy hetkellisesti sietämään, jos on palkintona jotain tosi erityistä. Oli ihan hyvä ratkaisu suhauttaa taksilla vaan saman tien kaupungin ulkopuolelle. 😀
Upeat putoukset. Tuolle Etelä-Amerikan mantereelle olisi mukava päästä niitä kiertelemään. Täällä Tirolissa on myös muutamia ja komean kokoisiakin, kuten Krimmlerin vesiputoukset.
Kerran olen käynyt Kanadassa Niagaran putouksilla, mutta siitä on jo yksi tai kaksikin ihmiselämää. Hyvä, kun muistaa edes käyneensä.
Sielläkin näyttää nuo sähköjohdotokset aika villiltä 🙂
Tuosta 360 kamerasta oli puhetta tuolla mun blogin kommenteissa. En ole itse vielä editoinut paljoakaan 360-videoita. Insta360 omalla Studiolla saan raakamateriaalin 360 videoksi, mutta mitä ohjelmaa te käytätte noiden otosten yhdistämiseen? Olen etsiskellyt ilmaisohjelmaa pätkien liittämiseksi toisiinsa, mutta vielä en ole löytänyt sopivaa ohjelmaa.
Kiitos kommentista, Fin in Tirol!
Niagaran putouksilla olisi kiva päästä käymään itsekin, samoin tuolla Krimmlerin putouksilla. Ne eivät olleetkaan ennestään tutut, mutta kuvissa näyttää komealta!
360-videoiden editointi ei tosiaan ole mitään herkkua. Käsittääkseni esimerkiksi Photoshopilla pystyy noita muokkaamaan ja lisäilemään tekstejä ja sensellaista, mutta lisenssi maksaa maltaita. Samoin noin isojen tiedostojen muokkaus vaatinee järeähköä laitteistoa. Olen siis tyytynyt melko kevyeen muokkaukseen (leikkaus, liimaus ja ääniraidan vaihtaminen) ilmaisilla työkaluilla. Jokin verran tässä on ehkä ollut apua tukevasta nörttitaustasta. Ei nämä mitään salaisuuksia ole, mutta menee kyllä aika tekniseksi:
1. leikataan ja stitchataan videot 360-formaattiin
2. luodaan lista yhdistettävistä videoista
3. yhdistetään videot uudeksi tiedostoksi
4. lisätään 360-metadata videoon (koska se häviää kohdassa 3)
Työkalut:
kohta 3 : FFmpeg https://ffmpeg.org/
kohta 4 : python https://www.python.org/ ja Googlen spatial-metadata python-kirjasto https://github.com/google/spatial-media
Lista yhdistettävistä tiedostoista pitää näyttää tältä:
file ‘video1.mp4’
file ‘video2.mp4’
Komennot:
Edellämainitun listan tiedostoista luon komennolla printf “file ‘%s'” *.mp4 > files.txt
kohta 3 : ffmpeg -f concat -i files.txt -c copy combined_output.mp4
kohta 4 : python /polku/kirjastoon/spatial-media/spatialmedia -i combined_output.mp4 combined_output_injected.mp4
Näillä eväillä mennään unix/linux/mac -maailmassa. Windowsista en osaa sanoa. Työkalut löytyvät sinnekin, mutten osaa tästä nyt kokeilematta sanoa miten komentoja pitää muokata.
Kiitos tiedoista. Tutustun noihin ja katson mitä tuolla Windows maailmassa olisi samansuuntaista.
Photoshopilla onnistuu, mutta etsin myös ilmaisversiota videoiden yhdistämiseen. Ei ainakaan vielä ole maksullisten softien aika.
Olen löytänyt ilmaisohjelmia, mutta ne alkavat maksaa mikäli haluaa saada 360-videoiden käsittelyn ominaisuudet. Täytynee tehdä lyhyitä yhden otoksen 360-videoita 🙂
Katselin vielä blogistasi videoitasi uusiksi. Jos teet 360-videoista tuollaisia tavallisia videoita (joita ei voi enää pyöritellä), ei niihin tarvitse tietenkään sitten enää tuota 360-metadataa lisätä.
FFmpegillä onnistuu valmiiden yksittäisten videoiden liimaaminen yhdeksi pitemmäksi videoksi. Eli edellisestä ohjeestani riittäisi pelkkä kohta 3.
Toivottavasti näillä ohjeilla onnistut. 🙂
Hyviä vinkkejä Paraguayssa pyörähtämiseen. Itselläni on Etelä-Amerikasta jäänyt Paraguay ikävästi mottiin ainoana valkoisena länttinä sillä alueella, joten joudunkohan tekemään sinne varta vasten reissun? Meneekö kukaan ylipäätään tarkoituksella Paraguayhin? En ole vielä aiemmin edes ottanut selvää….
Pohjoisemmasta olis Guayanat ja Surinam sellaisia, joissa pitäisi myös käydä, mutta ei nekään taida kovin trendikkäitä kohteita olla:)
Kiitos kommentista, Hannele!
Jos Iguassulla et ole vielä käynyt, niin tässäpä oiva syy käydä kokemassa molemmat! 😀
Meillä oli vähän sama ajatus Paraguayn kanssa, että jos emme sitä saa tällä reissulla koukattua, tuskin tulemme sinne erikseen enää koskaan lähteneeksi. Samasta syystä yritämme aina reissuillamme piipahtaa naapurimaissa, mikäli mahdollista. Eipä siitä haittaakaan ole, vaikka tulisi joskus myöhemmin käytyä uudelleen vähän perinpohjaisemmin.
Kyllä ne on vaan upeat, nuo putoukset siis! Tuo Iguassuhan onkin kätevä kun siinä voi korkata heti pari maata kättelyssä. Teillä on ainakin ollut erilainen joulu. Aika hauska tuo Elf on the Shelf tuolla autossa. Se käy meilläkin tekemässä tepposia joulukuussa ja on joka aamu eri paikassa. Lapset sitten etsii ihan innoissaan tonttua.
Kiitos kommentista, Paula!
Itseasiassa Iguassulla saa kerättyä kolmekin maata; Argentiina, Brasilia ja Paraguay.
Joulu vuonna 2022 oli tosiaan erilainen kuin vielä koskaan aiemmin. Tuntuuhan se jotenkin kummalliselta olla jouluna poissa kotoa, ja minkäänlaista joulun tunnelmaa ei kyllä saanut noissa maisemissa loihdittua mieleen!
Reissailu eteläiselle pallonpuoliskolle kyllä osuu väistämättäkin suomalaisittain talvikaudelle. Varsinkin mitä etelämmäs mennään, sitä lähemmäs vuodenvaihdetta matka osuu väkisinkin. Mutta mikäs siinä. Mielenkiintoinen kokemus tämä matka oli siltäkin kantilta. 🙂