Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyivät Iso-Britanniasta vuonna 1979. Valtio muodostuu Saint Vincentin pääsaaresta ja ⅔ Grenadiinien saariryhmän saarista. Valtion yhteenlaskettu pinta-ala on 389 km² ja asukasluku runsaat 110 000.
Saaret löysi 22. tammikuuta 1498 ensimmäisenä eurooppalaisena Kristoffer Kolumbus, joka myös nimesi Saint Vincentin.
Saarten tärkein elinkeino on banaaninviljely ja seuraavaksi tärkeimpänä kasvaa turismi. Turismi on saanut tervetullutta nostetta Saint Vincentin toimittua joidenkin tunnettujen elokuvien filmauspaikkana. Näistä mainittakoon muun muassa Pirates of the Caribbean elokuvat Mustan helmen kirous ja Kuolleen miehen kirstu sekä Myrskyn todistajat (White Squall).
Retkelle valmistautuminen
Viimeisen risteilypäivän aamuna saavuttiin St. Vincentin satamaan. Valitsemamme päivän vaellusretki oli peruuntunut ja olimme hankkineet sen tilalle kajakki- ja snorklausretken. Retken lähtö oli klo 10.30, joten ehdimme käydä hyvin aamupalalla ja tähystellä fregattilintuja sekä kaunista Kingstonin kaupunkia laivan kannelta.
Siirryimme ohjatusti rannan puolelle ja siitä edelleen bussiin, joka kuljetti meidät rantoja mukaillen kauniiseen poukamaan, jossa meitä odotti kokonainen armada kajakkeja.
Kajakit ja kanootit
Retken vetäjällä meinasi hieman loppua huumori, kun aivan kaikki eivät tuntuneet jaksavan kuunnella ohjeita miten kajakkiin astutaan kyytiin ja miten sitä melotaan. Kajakki on aika kiikkerä väline ensikertalaiselle.
Katri vaihtoi viime hetkellä meille käyttöön läpinäkyvästä muovista tehdyn kanootin, joka olikin nerokas valinta. Pohjan läpi saattoi ihastella merenpohjaa ja kaloja. Vesi oli satumaisen kirkasta.
Yllättävän hyvin kaikilla kuitenkin melonta sujui eikä kukaan tainnut tehdä eskimokäännöstä. Joillain pariskunnilla taisi tosin tulla hieman riitaa ja melankalistelua.
Kanootilla lepakkoluolan läpi
Yllätyksenä retkellä oli aito lepakkoluola, josta saimme puikkelehtia kanooteillamme ja kajakeillamme läpi. Luola oli niin kapea, ettei siellä voinut meloa, vaan vauhtia piti lykkiä seinämistä käsillä. Ilkka onnistui katkaisemaan kyntensä jonnekin raapiessaan lisää vauhtia.
Pientä lisähaastetta toimitukseen toi se, että meren aallot nostivat ja laskivat vedenpintaa luolassa jatkuvasti. Luolassa kävi siis melkoinen virtaus. Välillä pysyttiin väkisinkin paikallaan ja sitten mentiin vauhdilla niin, että kolina vain kävi.
Luolan lopussa oli vielä katosta riippuva stalagtiitti, jonka kohdalla piti muistaa kyyristyä, ettei osu pää kattoon. Luolassa asusti tosiaan lepakoita ja niitä singahteli aivan kaiken aikaa joka suunnasta. Kokemus oli niin nopeasti ohi, ettei lepakoita ehtinyt edes säikähtämään.
Pirates of The Caribbean leffan maisemissa
Kun kaikki halukkaat olivat päässet luolasta läpi (sen pystyi myös halutessaan ohittamaan), meloimme jonkin matkaa eteenpäin todella kauniiseen ja idylliseen poukamaan. Samassa paikassa on kuulemma kuvattu Pirates Of The Caribbean: Mustan Helmen Kirous -elokuvaa.
Saimme ohjeet siirtyä uimaan poukaman toista laitaa pitkin, koska toisella puolella vesi oli matalaa ja pohja täynnä merisiilejä. Merisiilit ovat sekä rauhoitettuja, että aiheuttavat kivuliaita ongelmia pistäessään.
Vesi oli todellakin kirkasta ja niin lämmintä, ettei siellä uiminen tuntunut virkistävän ollenkaan. Näimme vedessä merisiilien lisäksi mm. merikäärmeitä ja mureenoja sekä erilaisia kaloja ja korallimuodostelmia. Täällä snorklaaminen olikin yksi reissun hienoimmista kokemuksista.
Rommia paluumatkan kyytipojaksi
Oppaamme oli varsinainen seuramies ja opasti meidät retkeen kuuluneiden drinkkilippujen kanssa läheiseen ravintolaan, joka avattiin varta vasten meille. Lipuilla sai virvokkeen tai jo tutuksi tullutta rommipunssia (kts. Ne Tammelat Antigualla ja Grenadalla).
Rohkeimmat pääsivät maistelemaan myös vähän miestä vahvempaa rommia ja Ilkka oli tietysti uteliaana myös testaamassa tätä tavaraa. Saint Vincent tunnetaan Karibialla rommiasioissa siitä, että Karibian väkevin rommi valmistetaan siellä. Sitä tehdään kolmea eri vahvuutta, joista nyt oli mahdollisuus kokeilla “keskivahvaa”.
Kyseinen “Sunset Very Strong rum” on vahvuudeltaan kipakahkot 84,5 tilavuusprosenttia.
Rommi maistui lähinnä pontikalta ja kynsilakanpoistoaineelta. Se poltti mennessään, ja päästi väkisinkin komean karjahduksen kokeneemmankin viskinmaistajan huulilta, joilta miltei puhdas etanoli oli kevyessä tuulenvireessä jo haihtunut.
Ravintolassa pysähtymisen jälkeen ajelimme takaisin laivalle. Opas lauloi melkein koko loppumatkan. Muuten retki oli kyllä oikein mukava.
Satamaan palattuamme pysähdyimme vielä nauttimaan pakolliseksi muodostuneen paikallisen saintvincentläisen oluen. Myymälässä olisi ollut myynnissä myös vasta maistamaamme rommia, mutta se jäi hyllyyn. Kaikkea voi maistaa, mutta ostopakkoa ei sentään ole!
360-tunnelmia rannalta
Lue myös muut artikkelimme tästä matkasta
Saint Vincent ja Grenadiinit – Kanoottiretki lepakkoluolaan
Pääsimme melomaan Pirates of the Caribbean -elokuvasta tuttuihin maisemiin. Opas ohjasi meidät myös jännittävän lepakoita kuhisevan luolan läpi!
Sint Maarten / Saint Martin – lentokonebongausta Maho Beachilla
Ranskalaisten ja hollantilaisten hallinnoiman saaren yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä on lentokonebongareiden suosima Maho Beach.
Dominica – Jokikelluntaa sademetsän keskellä
Jokikellunta oli yksi hauskimmista aktiviteeteista Karibian risteilyllä. Dominican vihreältä saarelta löytyi siihen täydellinen joki keskeltä sademetsää.
Antigua ja Barbuda – Jeeppiretkeilyä
Tutustuimme Antiguan saareen jeeppiajelun merkeissä. Tämä oli kaupungeista harvoja, jonne sai lähteä tutustumaan omatoimisesti satamasta.
Grenada – Underwater Sculpture Park
Merenalainen patsaspuisto on Grenadan tunnetuimpia nähtävyyksiä. Siitä on apua myös kasvualustana korallieläimille.
St. Lucian upeat Pitons-vuoret
Saint Lucian maamerkit, upeat Pitons-vuoret ovat listattu myös Unescon maailmanperintökohteiksi.
Barbados pyöräillen
Barbados on matkailijalle kallis saari, mutta pyöräillen siihen voi tutustua kohtalaisen edullisesti ja nähdä samalla saarta monipuolisesti.
7 päivän risteily eteläisellä Karibialla
Karibian risteilymme oli oikea maabongarin unelma! Pääsimme reissaamaan Barbadokselta suoraan naapurisaarille ilman ylimääräisiä meripäiviä.
20 comments
Todella mukavalta kuulostava aktiviteetti tuo melominen, varsinkin Marika on siitä aina innoissaan. Erityisen hienolta melominen kuulostaa, jos samalla voisi katsella merenpohjaa. Ja toki tuolla maisemat näyttävät upeilta pinnan yläpuolellakin!
Kiitos kommentista, Mikko!
Tuo läpinäkyvällä kanootilla melominen oli tosiaan hauskaa! Pohjakin oli melko lähellä monessa paikassa ja vesi todella kirkasta. Harmillisesti melontamatka oli lopulta aika lyhyt, mutta toisaalta mieluummin sen ajan vietti kuitenkin snorkkeli päässä ja räpylät jalassa! 😀
Mielenkiintoinen paikka. Vuosi pari sitten seurasin TV:sta joiden norjalaisäijien seikkailuja näillä Karibian saarilla ja niistä sai aika hyvän kuvan miten ne eroavat toisistaan. Kukakohan muuten tuota väkevämpää rommia ylipäätänsä ostaa ja juo raakana.. Mä olen yleensä ne skipannut kun tietää jo etukäteen että yli 60% alkoholit maistuu vain pahalta…
Kiitos kommentista, Jani!
Mekin katsottiin semmoista norjalaisäijien matkaa autolla jonnekin Mongoliaan tai minne menivätkään. Auto oli joku vanha paloauto ja taisivat osallistua samalla Gumballiin tai johonkin. Tuommoista Karibialle sijoittuvaa seikkailua ei olla nähty. Kuulostaa kyllä kiinnostavalta. Noiden seikkailuja oli kyllä hauska seurata.
Tuosta rommista en kyllä tiedä. Omaan suuhun se oli täysin kelvotonta. Yli 60% alkaa mennä tosiaan vähän semmoiselle alueelle, ettei sitä enää semmoisenaan voi käyttää mihinkään. Mahdollisesti noistakin väkevistä rommeista tehdään rommipunssia tai jotain muuta drinkkiä. Ei sitä voi kyllä kukaan juoda raakana. Toivottavasti. 😮
Hienoja maisemia jälleen, ja kivan oloinen retki! Tuo läpinäkyvä kanootti vaikuttaa ihan huipulta valinnalta, kun voi seurata myös elämää pinnan alla. Tuota rommia olisi varmaan itsekin tullut maistettua, mutta kuten Janikin tuossa totesi, ei noin vahva tavara oikein mitenkään voi maistua hyvältä. Paikallinen olut, mielellään pienpanimotuote, on meilläkin sellainen juttu mitä on aina etsittävä käsiinsä.
Kiitos kommentista, Anne!
Meillä oli tosiaan oikein mukava snorklailupäivä ja vieläpä erinomaisissa maisemissa. Varsinainen satumaailma.
Kanoottiretki oli valitettavan lyhyt, mutta toisaalta onneksi ehdimme sitten senkin edestä snorklailla. Tuo rommi oli kyllä aivan älytöntä. Olen kaiken näköistä (ja makuista) elämäni varrella terveyden ja näkökyvynkin uhalla maistanut, mutta tämä oli ylivoimaisesti karmeinta tököttiä ikinä! Toivottavasti se läpitunkeva pontikanmaku peittyy hyvin hedelmäpunssilla tai mojitomintulla…
Olut on oma lempijuoma ja tosiaan – mieluiten pienpanimo-olut, jos vain mahdollista. Nyt on viimeiset reissut olleet sikäli onnistuneita, että uusia maita on tullut runsaasti ja JOKAISESSA olen ainakin jotain paikallista olutta maistanut. Useassa olen löytänyt myös paikallisen pikkukylän pienpanimon tuotteita! Mahtavaa! 😀
Tuo lepakkoluola olisi ollut melkoinen pelkokerroin minulle. Kajakista minulla on kaksi kokemusta, joista kumpikaan ei ollut erityisen loistokas. Pystyssä pysyttiin, mutta suunnan kanssa oli vähän niin ja näin.
Nauratti tuo oppaan lauleskelu, jota lukuunottamatta retki oli oikein mukava. Oliko siis niin, että tuo rommi tosiaan oli sitä keskivahvaa? Pirtuako se vahva rommi sitten on? Olen joskus maistanut 80-prosenttista vodkaa ja se oli ainakin kamalaa. Varmaan sama ongelma noissa vahvemmissa laadusta riippumatta, kuten tuossa edellä jo kommentoitiinkin.
Kiitos, Aron Koominen!
Lepakkoluola tuntui olevan muutamille muillekin paha paikka. Sinne ei kuitenkaan ollut kenenkään pakko mennä, vaan saattoi suoraan meloa sen ohi ja odotella muuta ryhmää jotka kävivät luolassa. Omaksi onnekseni Katri halusi sinne mennä, koska itseäni olisi kyllä vähän harmittanut jos en olisi päässyt. 🙂
Olen joskus kouluaikoina käynyt melomassa ja se on kyllä varsin kiikkerää menoa. Varsinkin kaverin kanssa se on erityisen jännittävää, kun pystyssäpysyminen ei ole pelkästään itsestä kiinni… Nyt Katri vaihtoi meille viime hetkellä läpinäkyvän kanootin, jota olikin helppo meloa. Se saattoi olla ihan hyvä idea useammastakin syystä.. 😉
Meitä ei oppaan lauleskelu naurattanut silloin. Nyt sille voi jo hieman hymähtää. Otettiin 360-videoita auton ikkunasta ja oli pakko laittaa jotain musiikkia Youtubesta päälle. Vaikka ollaan tosi kaikkiruokaisia ja -juomaisia, niin tämä genre ei nyt siinä kuumuudessa oikein uponnut.
Tuo oli tosiaan keskivahvaa saintvincentläistä rommia. Mulle ei koskaan paljastettu miten vahvaa se vahvin olisi ollut, enkä sitä löytänyt kaupastakaan. Maultaanhan tuo oli niin äärimmäisen väkevää ja pahaa, että pelkkä puhdas alkoholi ei sitä elämystä täysin selitä. Valmistusmenetelmiin on pakko kuulua joku “tislaamomestarin salainen ainesosa” tai menetelmä tai joku. En ehkä halua tietää, enkä kehota ketään maistamaan tuota rommia edes uteliaisuudesta.
Tuota ei tullut kokeiltua mutta aikoinaan Bonairella tehtiin jotenkin vähän vastaava retki mangroverannikolla. Veneretket(kin) ovat kyllä kivoja kunnolla lämpimässä ilmastossa!
Kiitos kommentista, Pirkko!
Enpä tiedä miten monessa paikassa edes on läpimelottava lepakkoluola. Ainakaan noin kätevästi saavutettavissa. Mangroveveneily kyllä kuulostaa hienolta elämykseltä! Tuommosissa viidakoissa sun muissa ryteiköissä aina asustelee myös jos jonkinlaisia eläimiä. <3
Veneretket ovat tosi mukavia. Erityisesti jossain rannan lähettyvillä kun pääsee ällistelemään kasvillisuutta ja eläimiä aivan lähietäisyydeltä! 🙂
Kuulostaa hauskalta retkeltä. Tuo snorklaaminen varsinkin! Nuo lasipohjaiset kanootit on kyllä ihan parasta kun samalla näkee pohjaan. Me ollaan joskus kanssa kokeiltu niitä yhdellä järvellä. Melkoista tärpättiä siellä muuten tarjoillaan, olisi voinut meikäläisellä jäädä juomatta vaikka en muuten kuppiin syljekään. Ei ihme, että TikTok videossa vähän silmät pyöri päässä.
Kiitos kommentista, Paula!
Kyllä vaan! Lasipohjakanootti ja snorkkelointi oli ihan täydellistä aktiviteettia noihin maisemiin! 😍
Tuo saintvincentläinen rommi oli kyllä heittämällä kamalinta tököttiä mitä olen koskaan kaatanut kurkkuuni (ja nielaissut). En pysty käsittää mihin sitä mahdetaan käyttää. Tuskin kukaan voi sitä sellaisenaan juoda. Ehkä siitä tehdään ehtaa karibialaista rommipunssia tai vaikka mojitoa, mutta arvelen että niistäkin poraa kynsilakanpoistoaineen kyyneliä nostattava takapotku ikävästi läpi.
TikTok videolla kyllä näkyy rehellinen reaktio. Voin vakuuttaa, että suu on tottunut jos jonkinlaiseen makumaailmaan, mutta tämä yllätti äärimmäisellä hirvittävyydellään vaikka oli varoitettu!
Hyvin ymmärrän kajakoijien melankalistelut. Järkkäsin joskus omat 40v synttärit melontareissuna – huh, huh, jotkut ei vaan hiffaa. Lisäksi kajakissa eka meloo ja perässä oleva ohjaa ja matkii melontarytmiä – tämä ei vaan osalle mene perille – ja kyllähän siinä sit kalistellaan😅😂
Kiitos kommentista, Mari!
Hahaa! Tuolla taisi suurin osa porukasta olla ensimmäistä kertaa noissa hommissa, että siinä mielessä se meni kyllä monilta yllättävän hyvinkin. Mutta tosi on, että ei kajakki tai edes kanootti ole ihan yksinkertainen laite. Pitää yrittää pysyä pystyssä, pysyä rytmissä ja vielä koittaa päästä sujuvasti eteenpäin (samaan suuntaan). Lisähaastetta tuo tietysti mahdollinen sivutuuli ja aallokko.
Kukaan ei kuitenkaan kaatunut, josta olen vilpittömästi hieman ihmeissäni! 😀
Apua tuo lepakkoluola! Ensin olin ihan innoissani, että jee mäkin haluan tonne melomaan läpinäkyvällä kanootilla, mut sit mieli vaihtui epäilykseen, kun mietin mahdollisia törmäämisiä lepakoiden kanssa 😀 Myös tuo kynnen irtoaminen aiheutti kipua siitä lukiessani. Mutta oli miten oli, varmasti oli hieno kokemus, vaikka varsinainen melonta tuottikin välillä haasteita 🙂
Kiitos kommentista, Cilla!
Tuo melonta ja lepakkoluola, ja erityisesti snorkkelointi, oli kaikki todella hauskaa! Todellakin suosittelisin tätä retkeä! Sitäpaitsi tuonne luolaan ei ollut pakko kenenkään mennä. 🙂
Kynsi katkesi ja sillä mentiin. Vähän se jomotteli ja kiusasi siellä merivedessä, mutta unohtuikin aika pian. Jotenkin tykkään noista vedenalaisista maailmoista ihan hulluna! 😀
Olisi kyllä täydellisesti itselle sopiva retkikohde Karibian risteilyllä! Varmasti ollut mukava retkipäivä teillä takana!
Kiitos kommentista, Rami!
Joo, ei sitä ainaista oluenmaisteluakaan jaksa. Välillä on kiva pulahtaa kristallinkirkkaisiin vesiin ja kippistää tuliliemellä! 😉
Oli kyllä oikein mukava retkipäivä! 🙂
Toi läpinäkyvä kanootti onkin loistava idea noissa kirkkaissa vesissä. Lepakkoluola olis varmaan jäänyt multa kokematta (oon ollut vastaavassa aiemmin) ja tosiaan muistona myös ne terävät kallionreunat ja keinuttavat aallot. ;DDD
Kiitos kommentista, Sanna!
En muista että olisin tuommoisessa lasikanootissa koskaan aikaisemmin ollutkaan. Tuonne se tosiaan sopi kuin nenä päähän! Vaatii aika kirkkaat ja riittävän matalat vedet, ja tietysti kiinnostavaa katseltavaa pohjassa, että tuommoinen pääsee oikein parhaimpiin elementteihinsä.
Nuo terävät kiviseinät ja ylös alas heittelevät aallot olivat tosiaan hieman haasteellinen yhdistelmä. Jotkut hanskat olisivat olleet hyvät tuolla, mutta eipä tainnut tulla pakattua Karibialle mukaan minkäänlaisia rukkasia. 😀
Eniten pelotti houkuttelenko haita tai muita syvän meren hirviöitä verta tihkuttavalla sormenpäälläni. Sain kuitenkin snorklailla rauhassa… 🙂