Lensimme Taipeihin Vietnamista, Ho Chi Minh Citystä Vietjetillä. Lento oli näistä kolmesta Aasian sisäisestä pisin ja se kesti 3,5 tuntia. Kone oli lähtiessä hieman myöhässä, mutta pääsimme silti hyvin perille.

Taipein lentokentällä meitä odotti pitkä maahantulojono. Kuten Hongkongiin mennessä mukanamme oli lentokoneessa täytetty lomake ja jonottelimme ainakin tunnin verran, että pääsimme esittelemään sitä virkailijalle. Passi skannattiin, meidät valokuvattiin ja sormenjäljet otettiin talteen myös.

Taiwanin lentokenttä

Kentällä oli isot ukaasit siitä, että Taiwaniin ei saa tuoda mm. porsanlihaa ja hedelmiä. Sakot rikkeistä olisivat tuntuvia. Kylttien lisäksi tätä asiaa kuulutettiin monella kielellä jatkuvalla soitolla. Lopulta saavuimme tarkastuspistelle, jossa käsimatkatavarat läpivalaistiin ja erityisen kiinnostavat tongittiin käsinkin. Pussillinen pakastekuivattua duriania sai kuitenkin epäuskoisen mulkoilun siivittämänä saapua mukanamme Taiwaniin.

Lentokenttähotelli ja sen ympäristö

Olimme liikkeellä sen verran myöhään, että valitsimme yöpaikaksi aivan lentokentän kupeessa olevan hotellin nimeltä City Suites Taoyuan Gateway Vaikka se näytti kartan mukaan sijaitsevan lähellä, meidät ohjattiin taksiin, sillä kävelyreittiä hotellille ei ilmeisesti olisi ollut. Nostimme ensin kentän automaatista rahaa, sillä sille tuntui täälläkin olevan tarvetta.

Hotellin ravintola oli mennyt jo kiinni, eikä lähistöllä oikein ollut mitään järkevää. Löysimme sattumalta kartalta Pizza Hutin noin kilometrin päästä ja lähdimme kävelemään sinne. Saimme nopean pintaraapaisun alueesta nimeltä Dayuan District, jonka vilkkaan tien varrelta löytyi paljon autokorjaamoita. Alue oli vähän sellainen Herttoniemen teollisuusalueen oloinen, mutta siellä hengasi porukkaa jonkun verran ja liikenne oli vilkasta. Me näytimme ilmeisesti harmittomilta, sillä aivan nenämme edessä tehtiin myös pilvikaupat.

Pizzojen tilaus onnistui kielimuurista huolimatta ja kipitimme pizzojen kanssa takaisin hotellille, sillä kyseessä oli vain noutoravintola, jossa ei ollut yhtään asiakaspaikkaa. Pizzat olivat varsin erikoiset maultaan, mutta kovassa nälässä hävisivät parempiin suihin.

Vaihda vapaalle -blogin Tomi vinkkasi, että Taipen kenttä on lentokonebongareiden suosiossa. Meillä kävikin tuuri, sillä saimme ylemmistä kerroksista huoneen, jossa suora näkymä kiitoradalle ja lähtevät koneet kurvasivat hotellin yltä. Meteli ei onneksi juurikaan kantautunut sisälle, joten saimme nukkua yömme hyvin molemmat omissa leveissä sängyissämme.

City Suites (Taoyuan Gateway)

Hotellin aamupala oli varsin runsas ja pelkästään lämpimiä ruokia oli varmaan kymmentä eri sorttia. Valikoimasta löytyi mm. herkullista tofua ja paljon raikkaita kasviksia, joten päivä sai erinomaisen alun ruokailun puolesta. Tämä taisi olla reissulla ensimmäisiä ja ainoita aamiaisia, jossa ei ollut oikeastaan mitään ennestään tuttua tarjolla. Alkoi hiipiä aavistus siitä, että aletaan olla alueella, jossa länsimaisia turisteja ei aivan tungokseen saakka liiku.

Jäimme lentokenttähotelliin ensimmäiseksi yöksi, sillä tarkoituksemme oli vuokrata auto lentokentältä, mutta saavuimme sen verran myöhään, että vuokraus oli järkevää vasta aamulla. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan ja siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Aasian juttusarjamme