Risteilymme toinen pysähdyspaikka oli Qatarissa, josta olimme etukäteen etsineet jonkin verran menovinkkejä. Se vaikutti kuitenkin parhaalta paikalta päästä tutustumaan pintaa syvemmälle aavikon ihmeisiin. Löysimme TripAdvisorista houkuttelevan kuuloisen ralli/rälläyskierroksen hiekkadyyneillä, emmekä saaneet sitä pois mielestämme. Saimme sovittua Whatsapp-viestien avulla noudon satamasta, ja lyhyen etsiskelyn jälkeen löysimme kuljettajamme Bilalin odottelemasta meitä satamarakennuksen edustalta.

aavikko romu Qatar desert

Qatarin aavikon kutsu

Bilal otti meidät kyytiinsä ja päästyämme satama-alueelta ulos, kiihdytimme hyväkuntoisia moottoriteitä kohti etelää ja aavikkoa. Moottoritiellä nopeudet olivat hurjia! Välillä joku hitaampi jäi jumittamaan eteen, ja liikennekulttuurin mukaisesti hidastelijan perässä ajettiin melkein puskurissa kiinni kunnes hän tajusi antaa tietä. Hikikarpaloita tirisi otsalla ilmastoinnista huolimatta. Matkaa Dohasta aavikon laitaan oli noin 60 km ja matkalla ohitimme useita öljynporauslaitoksia

Paluumatkalla saimme kuulla, että niitä ei missään tapauksessa saa kuvata. Lopulta kurvasimme suurelle hiekkakentälle, jossa Bilal laski auton renkaista ilmaa ulos. Näin pitää menetellä, jotta renkaat eivät uppoa pehmeään hiekkaan. Kentällä oli parkissa myös laumoittain kameleita omistajineen tarjoamassa kameliajeluita turisteille. Tyydyimme kuvaamaan komeita otuksia, mutta kyydit halusimme vain autolla.

kameli Qatar camel

Qatar-ralli!

Hyppäsimme auton kyytiin ja aloin virittää 360-kameraa kuvausvalmiiksi samalla kun Bilal käänsi radiosta arabiankielistä räppiä soimaan riittävän kovalla, ettei kauhunhuudahdukset kuulu. Kaasupoljin painui lattiaan ja auto alkoi raivata latua kuumaan hiekkaan kiihtyvällä vauhdilla. Pidättelin hengitystäni kun lähestyimme dyynin huippua, eikä jarruja turhaan käytetty. Tai sitten niistä ei vain tuntunut olevan mitään vaikutusta. Olimme aivan haltioissamme ja ainakin toinen meistä myös kauhuissaan! Retki oli jo ollut hintansa väärtti!

Hetken päästä Bilal kysyi oliko kamera valmiina. No olihan se. Varmistin että tallennus on päällä samalla kun kaasupoljin painui jos mahdollista, niin entistä syvemmälle lattiaan. Bilal ohjasi auton ensin jyrkän dyynin huipulle ja sitten käänsi auton vasemmalle, kylki edellä jyrkkään alamäkeen. Kaasua oli annettava reippaasti, jotta vauhti säilyi, eikä auto kellahtanut vierimään pituusakselinsa ympäri kymmenien metrien alamäkeen. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) vauhti oli jopa 150 km/h.

Pysähdyimme välillä dyynien huipuille ottamaan valokuvia ja tassuttelemaan tulikuumassa hiekassa. Tuntui huikealta tihrustella tyhjää hiekkaerämaata, ja samalla miettiä miten olimme vasta vähän aikaa sitten olleet Huippuvuorilla ällistelemässä aivan toisenlaista, mutta tavallaan niin samankaltaista erämaata.

Qatar aavikko desert

Inland Sea

Ralliretki oli alunperin markkinoitu suuntautumaan mystiselle aavikon ympäröimälle sisämaan merelle. Tiedustelimme mahdammeko olla jo kohta paikalla, ja pääseekö sinne peräti kahlailemaan, mutta vastaukset olivat hieman epämääräisiä. Ehkä johtuen kielimuurista, tai sitten siitä, ettei aivan meren lähettyville oikeastaan saanut mennä, eikä reitti siksi vienytkään aivan perille saakka.

Tarkoitus oli rällätä autolla hiekkadyynejä ylös alas pari tuntia. Neuvottelimme hieman, ja Bilal suostui kuin suostuikin jättämään pää(määrä)ttömän ajelun väliin ja viemään meidät merelle ja aivan niemen kärkeen, Saudi-Arabian rajan tuntumaan. Helpottaaksemme päätöksentekoa ehdotimme pysähdystä pankkiautomaatilla paluumatkalla ja muodollisen lisäkorvauksen maksamista vaivannäöstä sopivaksi katsomallamme summalla.

Ne Tammelat Qatar Inland Sea

Ajettuamme vähän matkaa turistireitiltä ulos, Bilal ehdotti Katrille tahtoisiko tämä ajaa autoa. En tiedä mitä hän odotti kokevansa, mutta pienen hakemisen jälkeen Katri päristeli hiekalla kuin vanha tekijä. Pätevä naiskuski Suomesta oli tehnyt selvästi suuren vaikutuksen ikänsä dyyneillä kaahanneeseen konkariin! Meinasipa Katri jopa ajaa dyynin yli vauhdilla suoraan Qatarin ja Saudi-Arabian väliseen mereen. Tässä kohtaa tirahti hiki jo Bilalinkin otsalle, mutta kuskia ei vaihdettu silti. Kylmähermoinen kaveri!

testiajossa Toyota Landcruiser Qatar Inland Sea desert test drive

Ylimääräisellä kierroksella niemen kärjen ympäri saimme nähdä jonkinlaisen poliisin tarkkailuaseman aivan niemen kärjessä, useampia “talvimökkejä” ja yhden jo raunioituneen entisen poliisiaseman. Ihmisistä ei rakennusten lisäksi näkynyt kuin renkaanjälkiä. Aavikolla kuulemma asustelee myös aavikkokettuja, jollainen olisi ollut huikeaa nähdä luonnossa, mutta tätä onnea ei meille suotu. Ehkäpä olisi pitänyt liikkua hieman hitaammin ja vähemmän äänekkäästi.

Takaisin Dohaan

Suuntasimme takaisin kohti kameliparkkia, jonka ohitimme sivuluisussa aavikon viimeisillä hiekoilla. Asvaltti kiisi allamme kun viilletimme kohti pohjoista. Moottoritiellä oli parhaimmillaan jopa seitsemän kaistaa yhteen suuntaan, ja nopeusrajoitukset olivat voimassa ainoastaan liikennekameroiden kohdalla. Tuntui, että paluumatka sujui paljon menomatkaa nopeammin. Viimeistään siitä tiesi, että retki oli ollut onnistunut, ja kaikki mehut oli annettu. Tosin meillä oli vielä muutama tunti aikaa viettää Dohaan tutustuen ennen paluuta laivalle. Bilal jättikin meidät pyynnöstämme lähelle Souq Waqifin ostosaluetta.

Dodge Qatar highway

Muut juttumme Lähi-Idästä

7 päivän Dubain risteily

Maailman mahtavin Dubai – 3 yötä korkeuksissa

Oman – Päiväristeily delfiinien kanssa

Sir Bani Yas – Arabiemiraattien suurin saari

Qatar & Doha – Rita Tainolan haastattelu ja vinkit