Kaupallinen yhteistyö: Järviylängön Helmet & Erärenki
Toteutamme blogisarjan yhteistyössä Forssan seudulla toimivan Järviylängön Helmet -yritysryhmähankkeen kanssa, joka muodostuu seitsemästä matkailualan ja matkailupalveluita tarjoavien yritysten ryhmästä.
Tutustumme seuraaviin yrityksiin: Mustialan Kievari & Wanha Viljamakasiini, Eräkeskus Metsäkouluntie, Erärenki, Paijan Maatilamajoitus, Portaan Nahkurinverstas, Urpolan Kartano ja Wilderness Tales
Liesjärven kansallispuisto
Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Tammelassa ja se on perustettu vuonna 1956. Ahonnokan ja Isosaareen aarnialueita on suojeltu jo vuodesta 1929 lähtien ja niiltä löytyykin alueen vanhinta metsää. Puiston pinta-ala on noin 22 km2 ja sitä on laajennettu 1980- ja 2000-luvulla. Puiston alueella on kolme suurempaa järveä: Liesjärvi, Kyynärä sekä Tapolanjärvi.
Meille aluetta esitteli Jouni Palén, joka tarjoaa Erärenki-nimisen yrityksensä kautta mm. melontaretkiä sekä opastettuja patikointeja Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoissa sekä Tammelan järviylängön alueella.
Jounin Erärenki.fi -kotisivujen kautta löytyy runsaasti tietoa hänen tarjoamistaan
palveluista niin yksityishenkilöille kuin myös isommille ryhmille. Hänen kauttaan voi vuokrata erilaisia välineitä, kuten avokanootteja, kajakkeja, SUP-lautoja, lumikenkiä, potkukelkkoja sekä muita retkitarvikkeita.
Jounilla oli valtavasti mielenkiintoista tietoa kansallispuistojen historiasta sekä luonnosta. Hän valitsi meille päiväkohteiksi Liesjärven kansallispuistosta Kyynäränharjun, Korteniemen perinnetilan sekä Ahonnokan. Lisäksi tutuimme omatoimisesti Kettumäen pururataan, joka sijaitsi majapaikkamme, Eräkeskus Metsäkouluntien lähellä.
Kyynäränharju
Pirttilahden ja Kopinlahden välissä kulkee reilun kilometrin mittainen, jääkauden muovaama Kyynäränharju. Lähdimme liikkeelle Pirttilahden suunnalta (Kanteluksentie 211, Tammela) ja Jouni esitteli meille matkan varrelta löytyvän Metsähallituksen sähköttömän Hyypiön vuokratuvan saunoineen, jota voi vuokrata 90 euron vuorokausihintaan sekä ihan järven rannalla sijaitsevan savusaunan, jota voi vuokrata erikseen lämmitettynä 300 euron hintaan. Metsähallitus vuokraa tupia eri puolilta Suomea. Kaikki tuvat löytyvät Metsähallituksen verkkokaupasta.
Liesjärven ja Kyynärän jakavan harjun välistä kulkee tiettävästi Suomen lyhin joki ja joen pystyy ylittämään kaunista puusiltaa pitkin, jonka naisvangit ovat rakentaneet. Liesjärven puolelta löytyy kalasääksen valtava pesä, jonka paikansimme kiikareiden avulla. Pesän lähettyville on tehty myös varapesä, mikäli puussa oleva pesä tippuu alas lumen painosta tai vaurioituu muuten.
Luonnonsuojelu ja vastuullisuus nousevat Jounin kanssa jutellessa useasti esiin. Erärengin vastuullisen matkailun periaatteisiin voit tutustua tarkemmin hänen kotisivuiltaan.
Harjulta voi jatkaa reittiä vielä Kopinlahdelta eteenpäin ja kävelimme pienen matkan pitkospuita pitkin ihailemaan yhtä alueen suurimmista männyistä. Saimme juuri ja juuri Ilkan kanssa kätemme yhteen männyn ympärille, joten päättelimme sen ympärysmitan olevan vähintäänkin yli kolme metriä.
Kopinlahdelta löytyy muuten myös Erärengin kanoottien vuokrauspiste. Hänellä on käytössään Nahani-merkkisiä kanootteja, jotka ovat paikallisen Lauri Salaman käsityönä valmistamia ja kovasti arvostettuja.
Korteniemen perinnetila
Pysäköimme auton Korteniementien varrella sijaitsevalle parkkipaikalle, jonka reunalta löytyy hieno, sinnikkäästi kiven päälle kasvanut pihlaja. Parkkipaikalla oli pysäköitynä useita matkailuautoja, mutta myös meille löytyi tilaa.
Korteniemen perinnetilan pihapiiriä reunustivat riukuaidat ja pihalta löytyy rakennuksia eläimille. Kesällä siellä asuukin lehmiä, kanoja ja lampaita ja välillä myös hevonen. Eläimet ovat Suomen alkuperäisrotuisia.
Tila esittelee 1910-luvun elämää ja siellä on asunut ja työskennellyt metsänvartijoita valtion palveluksessa useammassa sukupolvessa. Viimeiset vakituiset asukkaat muuttivat pois vuonna 1996. Tila on ollut Metsähallituksen omistuksessa 1878 vuodesta alkaen on sitä edelleen.
Jouni esitteli meille päärakennuksen upean tuvan, jossa kaikki esineet sekä kalusteet edustavat sata vuotta sitten käytössä olleita ja ne ovat edelleen toimivia. Sieltä löytyi mm. suuret kangaspuut, leivinuuni, runsaasti vanhoja huonekaluja, työkaluja sekä ruoanlaittovälineitä.
Samasta rakennuksesta löytyy myös toinen huoneisto, jonka seinustoilla on upea kuviollinen tapetti, joka on harvinaisuus tuolta vuosikymmeneltä. Tapetin yläkulmassa kulkee käsinpainettu boordi ja seinältä löytyy talossa asuneen sekä metsänvartijana toimineen Aukusti Lönngrenin perhepotretti.
Keskeiseltä paikalta löytyvät myös kakluuni ja Suomen Kruununmetsäin kartta. Aulasta löytyvät suuret jauhinkivet, joilla jauhetaan rukiita kesäisin.
Pihalla, järven rannalla sijaitsee savusauna, jota voi vuokrata. Sauna on kaksikerroksinen, alapuolella kiukaan lähettyvillä sijaitsevalla laverilla on aikoinaan niin synnytetty kuin pesty vainajia. Yläpuolella otetaan löylyt ja sinne nostetaan erikseen penkit, joilla voi istua, sillä muuten saunojat olisivat yltä päältä noessa. Erärengin mummo on muuten syntynyt tällä tilalla ja juuri tässä kyseisessä saunassa.
Savusaunan näyttävän malkakaton vesieristeenä on tuohi ja se on uusittu hiljattain. Saunan pihalta löytyy valtava kuusi, jonka ympärysmitta on noin kolme metriä ja kuusen luota pääsee myös uimaan.
Korteniemen perinnetilan pihapiiriin voi tutustua myös talvisin, mutta rakennuksien sisätiloihin pääsee tutustumaan paremmin kesäaikaan. Silloin tilalla järjestetään myös talkoita ja tapahtumia, joissa voi perehtyä entisaikojen tapoihin tehdä mm. leipää ja muita arjen askareita.
Perinnetilan ajatuksena on siis vaalia entisajan käsityötaitoja. Tila tekee kunniaa 1910-luvun elämäntavoille ja taidoille.
Otimme pihakaivosta mukaan vettä ja siirryimme alueen parhaalle hiekkapohjaiselle uimarannalle. Jouni keitti meille nokipannukahvit, söimme makkarat sekä kasvispiirakat nuotion äärellä.
Grillaushetken jälkeen siirryimme vielä tutustumaan riiheen, jossa viljaa puitiin entisaikoina ja sitä taitoa pääsee harjoittelemaan edelleen kesätalkoiden yhteydessä. Kaikki vanhat työkalut ja menetelmät ovat tallessa edelleen ja Ilkkakin pääsi testaamaan, miltä viljan puiminen varstalla tuntuu.
Ahonnokka
Jatkoimme matkaa vielä kävellen eteenpäin kohti Ahonnokkaa, josta löytyy alueen vanhinta metsää, jopa 150-vuotiaita puita. Alueella ei kaadeta puita ollenkaan ja myrskyn kaatamat puut jätetään lahoamaan paikoilleen rikastuttamaan maaperää, vain polkujen kohdat raivataan auki. Tämän tarkoituksena on luonnon monimuotoistaminen. Mitä vähemmän ihminen puuttuu luonnon kiertokulkuun, sitä enemmän sille jää tilaa kehittyä omaan suuntaansa. Joimme Ahonnokan maisemapaikalla glögit ja söimme välipalapatukat.
Korteniemen ympäristöstä löytyy muuten kaksi rengaslenkkiä kolmen ja viiden kilometrin mittaiset. Liesjärven kansallispuiston pohjoisosasta kannattaa tutustua Hyypiönkallion, Kaksvetisen ja Peukaloisen reitteihin. Näitä kaikkia reittejä on myös helppoa yhdistellä omiksi pidemmiksi kokonaisuuksikseen. Siellä on myös Suomen pisin (4 km) kansallispuistossa kulkeva esteetön reitti.
Mikäli haluat tutustua Liesjärven kansallispuistoon useampana päivänä, löydät edullisen majapaikan esimerkiksi Eräkeskus Metsäkouluntieltä.
Melontaretkellä Erärengin kanssa Turpoonjoella
Kävimme tutustumassa joulukuun alussa Portaan Nahkurinverstaaseen, joka sijaitsee Tammelassa aivan Turpoonjoen kupeessa. Jokimelonta kuulosti mielenkiintoiselta aktiviteetilta, jota kumpikaan meistä ei ollut kokeillut, joten sovimme treffit Nahkurinverstaalle Erärengin kanssa.
Turpoonjoki on reilut 10 kilometriä pitkä ja sen lähdejärvi on Liesjärvi. Joki laskee Kuivajärveen ja meille melottavaa kertyi muutaman kilometrin verran, kun kävimme Kuivajärven suulla ja palasimme siitä takaisin Nahkurinverstaalle. Retkipaikka-blogi esittelee pidemmän melontareitin, joka lähtee Korteniemen perinnetilalta. Löydät hyviä ohjeita melontareitteihin Erärengin sivuilta.
Melonta joulukuussa oli erikoinen, mutta todella mukava kokemus. Joki virtasi hiljalleen kohti Kuivajärveä ja Erärengin opastuksella me ensikertalaisetkin selvisimme ilman pulahduksia tai avioriitoja reissusta. Jokimelonnassa oli parasta se, että maisemat vaihtuivat kapealla joella ja sen varrella oli jatkuvasti uutta nähtävää.
Melontaretkemme tunnelmiin pääset takaisin 360-livevideomme kautta, jonka striimasimme Facebookiin. Yllä myös samalta reissulta tallennettu video, jota pyörittelemällä pääset fiilistelemään jokimaisemia.
Kiitokset Jouni mukavista päivästä sekä hienoista valokuvista!
Erärengin palvelut löydät netistä, Facebookista sekä Doerzista
Erärenki - Melonta ja luonto Tammelan järviylängöllä
Luontoon lähellä suurimpia etelän kaupunkeja, kohteena vaikkapa Liesjärven kansallispuisto.
Log in or sign up to view
See posts, photos and more on Facebook.
Wdbos Login: Link Alternatif Slot Demo PG Gampang Menang
Wdbos login adalah slot gacor gampang menang dengan permainan slot demo pg tanpa deposit bisa main. Dengan mengakases Wdbos link alternatif, kalian akan disuguhkan berbagai permainan slot online yang menarik dan menguntungkan.
15 comments
Enpä ollut tajunnutkaan, että Liesjärvellä on 4 kilometrin mittainen esteetön reitti, hieno juttu! Eikö tuo Ahonnokalta tuttu käytäntö, että puita ei kaadeta, koske ihan kaikkia Suomen kansallispuistoja koko alueeltaan? Käsittääkseni missään kansallispuistossa ei hakkuita tehdä lainaan?! Keväinen Liesjärvi onkin varsin erilaisen näköinen ja Kyynäränharju oli ainakin viime keväänä aikalailla veden peitossa: https://www.matkallamissamilloinkin.com/liesjarven-kansallispuisto-satumainen-sammalmetsa-kanta-hameessa/
Kiitos kommentista, Mikko!
Tuo 4 kilometrin reitti taitaa olla Suomen pisin esteetön. Vaikka tämä Kyynäränharjun reitti ei ole aivan täysin esteetön, eikä esimerkiksi pyörätuolilla pääsisi kaikista kohdista, sekin on kyllä varsin helppokulkuinen.
Erärenki Jouni kertoikin meille tuosta, että välillä vesi nousee korkealle. Noista kuvista kyllä hyvin sen näkee! Ei tainnut olla mahdollista ylittää tuota harjua jalkaisin? 😀
Saattaa pitää paikkansa tuo, ettei puita kaadeta kansallispuistoista. Nehän ovat luonnonsuojelualueita, joiden tarkoituksena on suojella luonnon monimuotoisuutta.
Tuolla perinnetilalla kävin joskus useampi vuosi sitten kesällä. Siellä kesäisin toimii oppaita ja sen vuotinen opas todella eli luonnonmukaista elämää. Jäi vahva kokemus hänen kanssaan keskustelusta. Itse on vaan elämysretkeilijä, mutta on olemassa todellisia guruja, mutta he ovat monasti kovin vaatimattomia
Kiitos kommentista, Mari!
Korteniemen perinnetila oli hieno paikka! Tuonne täytyy yrittää osua vielä joskus tuollaisen teemapäivän aikaan.
Kaupungin kasvattina sitä tuntee kyllä syvää kunnioitusta sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat luonnossa kuin kotonaan. Vastaavasti myös käsityötaito ja kaikenlainen nikkarointi ihastuttaa. Joskus kaikki nämä taidot kohtaavat henkilössä ja se jää kyllä ikiajoiksi mieleen!
Kortenniemen tila vaikuttaa kivalta vierailupaikalta kesäaikaan. Mukavaa saada tietoa kotimaan luontokohteista.
Kiitos kommentista, Siiri!
On ollut todella hienoa päästä tutustumaan tämän yhteistyön myötä Tammelan alueen matkailutarjontaan. On aivan totta, että meillä riittää koti-Suomessa runsain määrin nähtävää ja koettavaa. Luonto on eräs keskeisimmistä elementeistä, ja vaikkei se tullutkaan varsinaisesti yllätyksenä, siihen on alkanut nyt kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Korteniemessä kannattaa ehdottomasti poiketa, jos vain on mahdollisuus. Erityisen kiinnostavaa olisi osua paikalle silloin, kun siellä järjestetään joku teematapahtuma. Näistä tiedotetaan Korteniemen perinnetilan Facebook-sivuilla : https://www.facebook.com/pages/Korteniemen%20perinnetila/1613570302189593/
Eipä olisi hullumpi retki, savusauna ja sen päälle nokipannukahvit. Hauska tuo hyypiö nimitys huuhkajalle, sopii kyllä erinomaisesti.
Kiitos kommentista, Fammo!
Retkipäivä oli tosiaan oikein onnistunut! Kahvit ja eväät nuotion ääressä maistuivat aivan erityisen hyvältä.
Hyypiö on yksi parhaita ikinä kuulemiani entisaikojen nimiä. Oikein osuva. 😀
Jotkut luonnonpuistot ja uontopolut saattavat, selvästikin, toimia talvisillakin keleillä. Etelä-Suomessa kiersimme keväällä ja kesällä aika monta sellaista polkua, joista osa kulki pitkin kallioita ja viime viikkoina olemme miettineet, että pikkupakkasilla ei ainakaan kesäkeleillä käytetyillä vaelluskengillä ole niille asiaa liukastelemaan kallioilla.
Eilen kävelimme yhden joen rantaa seurailevaa luontopolkua ja se kyllä enemmäkseen toimi, vähän jäässä oleva maa (ei kallio) oli parempikin vaihtoehto kuin mutainen maa 🙂
Kiitos kommentista, Pirkko!
Sama juttu, että liukkaat kalliot hieman hirvittävät. Tuolla Liesjärven maisemissa tosin ainakin meidän kulkemamme reitit olivat aivan turvallisia, ja jopa estettömiksi tai miltei esteettömiksi luokiteltuja. Sellaisille ainakin uskaltaa talvellakin lähteä ulkoilemaan.
Muta on kyllä elementeistä kehnoimpia! 😀
Minua on kyllä enenemässä määrin alkanut kiinnostamaan nämä suomen kansallispuistot, joten oli mielenkiintoista lukea tästä. Kiva, että palveluita on tarjolla. Itse olen viime aikoina innostunut kajakoimaan, joten iso plussa, jos voisi nähdä aluetta myös vedestä käsin. Tämä vuosi on tainnut herätellä monia Suomessakin liikkumaan kansallispuistoissa.
Liesjärvi on mukava melontajärvi monine saarineen ja niemenkärkineen. Helpoimmin omalla laitteella pääsee vesille Kanteluksentien varrelta Pirttilahdelta tai hieman pohjoisempaa veneenlaskupaikalta. Kyynäränharjun eteläpäässä, Kopinlahdella, on minun eli Erärengin kanootit ja kajakit, joita voi siitä vuokrata – ennakolta sopien kuitenkin. Siihenkin pääsee tuomaan oman laitteen, mutta parkkipaikalta on rantaan pidempi matka. Järven toisesta päästä lähtee Turpoonjoki, joka on aivan idyllinen ja ihana, mutta keväinen – heinäkuun lopulla ja elokuussa ehkä jo liian kuiva ja kivinen
Kiitos kommentista, Paula!
Mekin olemme selvästi aivan liian vähän näissä kotimaan luontokohteissa kolunneet. Erärengin kanssa vietettyjen retkien jälkeen olemme alkaneet entistä tarkemmin tutkiskella ihan omien lähimetsien kummallisuuksia.
Kanootilla ja kajakilla voisi saada vielä ihan uuden näkökulman. Melottavaa, kauniita maisemia ja kosketusetäisyydelle kurottelevaa luontoa ainakin riittää Tammelassa! Suosittelen kokeilemaan!
Kiitokset myös Erärengille lisävinkeistä! 🙂
Tuttuja maisemia kesän telttaretkeltä! Olipas mielenkiintoista lukea lisää tietoa alueesta, tässä tuli paljon sellaista mitä en tiennytkään. Kiva tämä teidän yhteistyön kokonaisuus! ☺️
Kiitos kommentista, Veera!
Enpäs muistanutkaan, että olitte olleet juuri näissä maisemissa telttailemassa! Kiva, että löytyi uutta tietoa sinullekin. Onhan tämä Suomen luonto kuitenkin ihan eri kesällä kuin talvella. Ja hyvä niin! 🙂
Tarkkavainuinen huomio myös yhteistyöstämme. Tätä on ollut suuri ilo ja onni päästä tekemään!